Kia Soul on nuorisoauto, joka on ominaisuuksiltaan kuin tehty varttuneemmille kuljettajille.

Onko tämä Mini? Tuo kysymys esitettiin monta kertaa Kia Soulin koeajon aikana. Auton ulkonäkö tuntui kiinnostavan ihmisiä iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Tilat

Kian sisätiloissa riittää yksityiskohtia, joiden on kaiketi tarkoitus kosiskella nuoria ostajia: kojelaudan päissä on isokokoiset kaiuttimet, ovien kaiuttimia taas kiertävät valorinkulat, jotka saa välkkymään musiikin tahtiin. Ratissakin on nappuloita kuin hävittäjälentokoneessa.

Ensivaikutelma kuitenkin pettää. Auto sopii oikein hyvin myös aikuisille.

Soulissa on katto ja sen myötä istuimet korkealla, joten autoon on helppo nousta. Tilaa on muutenkin mukavasti. Penkissä ja ratissa on riittävästi säätövaroja, ja 190-senttisen kuljettajan taakse mahtuu hyvin samanlainen hujoppi. Etupenkin muotoilu ei vain ole paras mahdollinen.

Pitkällä matkalla alkaa kaivata paremmin tukevaa istuinta. Onneksi penkin saa nostettua niin ylös, että sillä istuu melkein kuin tavallisella tuolilla.

Kojelaudan keskellä on värillinen kosketusnäyttö, jota on näppärä käyttää. Se on tosin sen verran pienikokoinen, että painelu on liikkeessä vähän hankalaa. Ilmastoinnille on omat painikkeensa, joita on kohtuu helppo käyttää. Perinteiset kierrettävä säätimet olisivat silti kätevämmät.

Takapenkillä istuu kaksi aikuista oikein mukavasti. Keskimmäinen paikka on niitä kapeampi, eikä aikuinen sillä mielellään pitkää matkaa istu. 

Tavaratila ei ole muiden tilojen veroinen. Se on selkeämuotoinen, mutta näkösuojan alle jäävä tila on turhan matala. Näkösuoja on lisäksi kova ja hiukan kankeakäyttöinen. Toisaalta pysty takaluukku ei syö tilaa lainkaan, joten näkösuojan poistamalla ja takapenkin kippaamalla kyytiin saa isonkin laatikon. Takapenkkien selkänojat taittuvat kahdessa osassa, ja näin syntyvän tilan pohja on tasainen.

Koeajetussa autossa ei ollut varapyörää. Irrotettavan tavaratilan pohjan alla oli sen ansiosta iso säilytyslokerikko, joka sekin oli irrotettava. Näin syntyvä kaukalomainen tavaratila on jo kohtuullisen suuri.

Turvallisuus

Kuljettajan paikalta on hyvä näkyvyys, etenkin kun takapenkin niskatuet ovat alhaalla, eivätkä häiritse peruutuspeilin näkymää. Sivupeilit ovat kiitettävän suurikokoiset.  Valot sen sijaan eivät ole erityisen tehokkaat.

Automaattivaihteisto tuo ajamiseen helppoutta. Turvallisuuden kannalta on hyvä, että kuljettajan ei tarvitse keskittyä vaihteiden kanssa vekslaamiseen.  Vakionopeudensäätimen lisäksi Soulissa on nopeudenrajoitin. Se estää tehokkaasti vahinkoylinopeuksia etenkin taajamissa.

Takapenkkien reunapaikoilla on Isofix-kiinnikeet turvaistuimia varten. Turvatyynyjä on edessä yhteensä neljä kappaletta. Lisäksi sivuikkunoissa on takamatkustajiakin suojaavat turvatyynyt. Supreme-varustelutasoon kuuluvat etu- ja takaparkkitutkat. Ne ovat suositeltava varuste kaikille.

Talous

Automaattivaihteet ja paras varustelutaso nostavat koeajoauton hinnan melkein 30 000 euroon. Se on aika iso summa. Kyseessä on kuitenkin kallein malliversio, johon ainoa lisävaruste on metalliväri. Halvimmillaan Soulin omistajaksi pääsee 21 000 eurolla.  

Automaattivaihteisto lisää kulutusta noin litran sadalla kilometrillä. Virallinen kulutuslukema on tasan kuusi litraa sadalla kilometrillä.

Kian takuu on peräti seitsemän vuotta.

Tekniikka

Koeajetussa autossa oli 1,6-litrainen dieselmoottori. Numeroiden valossa se ei tee Soulista rakettia, mutta käytännössä auton voimavarat riittävät oikein hyvin suomalaiseen liikenteeseen. Soulin automaattivaihteistossa on kuusi vaihdetta. Se toimiikin huomattavasti jouheammin kuin aiemmin koeajetun Kia Vengan nelivaihteinen automaatti.

Sporttisesti muotoillussa ratissa on säädin, jolla voi vaihtaa ohjauksen asetuksia leppoisan, normaalin ja sporttisen välillä. Ominaisuus ei välttämättä ole kaikkein tarpeellisin, mutta lisää osaltaan auton sopivuutta erilaisille kuskeille.  Ratissa on lämmitys, mikä on oikein mukava ominaisuus.

Jousitus tuntuu huomaavan tien epätasaisuudet turhankin hyvin. Huonokuntoinen tienpinta saa maantienopeuksissa auton tärisemään joka suuntaan. Toisaalta Soul ei mutkissa juuri kallistele, toisin kuin moni muu yhtä korkea auto.

Kia Soul ansaitsee erityismaininnan ovistaan, jotka sulkeutuvat ja etenkin avautuvat hämmentävän pehmeästi. Ovet tuntuvat avautuvan kuin itsestään.

Kia Soul Supreme 1.6 CRDi A/T

LUKUJEN VALOSSA

Mitat (mm): pituus 4140, leveys 1800, korkeus 1593 , akseliväli 2570, raideleveys edessä 1576, takana 1588, maavara 143. Kääntöympyrä 10,6 m.
Painot (kg): omamassa 1482, kantavuus 458, perävaunu jarruin 1100 ja jarruitta 550.
Tavaratila (l): 238, laajennettuna 1367.
Moottori: iskutilavuus 1582 cm³, teho 94 kW (128 hv)/4000 r/min, vääntö 260 Nm/1900–2750 r/min.
Kiihtyvyys: 0–100 km/h 12,2 sekuntia, huippunopeus 177 km/h.
Kulutus: 6,0 l/100 km, diesel.
Hiilidioksidipäästöt: 158 g/km.
Hinta: 28 490 euroa (lisävarustein 29 086 e).

ARVIO

Kia Soul kosiskelee yksityiskohdillaan nuoria ostajia, mutta oikein passeli valinta iäkkäämmällekin kuskille. Automaattivaihteisto toimii hyvin yhteen dieselmoottorin kanssa.

PLUSSAT

Vaihteiston ja moottorin yhteistyö
Matkustamossa hyvin tilaa

MIINUKSET

Pienehkö tavaratila
Erikoisia ja tarpeettomia varusteita

Helsinkiläinen Börje Uimonen joutui nettihuijarin uhriksi, vaikka teki kaiken oikein.

Viime syksynä Börje Uimonen alkoi etsiä käytettyä perämoottoria kalastusseuralleen.

– Haussa oli kohtuullisen vähän käytetty moottori, joiden tarjonta osoittautui aika niukaksi.

Hintapyyntö oli hyvin kohtuullinen.

Lopulta sopivalta vaikuttava moottori löytyi nettipalvelu tori.fi:stä.

– Hintapyyntö oli hyvin kohtuullinen, muttei ihan älyttömän halpa. Soitin ilmoituksessa olleeseen numeroon, mutta puhelu meni suoraan vastaajaan. Ilmoituksessa oli myös sähköpostiosoite, jonne lähetin viestin.

Kansainvälistä kauppaa

Kun vastausta ei kuulunut pariin kolmeen viikkoon, Börje arveli moottorin menneen sivu suun. Sitten myyjä kuitenkin lähestyi ja kertoi perämoottorin olevan vielä kaupan.

– Viesti tuli saksalaisen yrityksen sähköpostiosoitteesta. Myyjä pahoitteli huonoa suomeaan ja toivoi, että jatkaisimme kirjeenvaihtoa englanniksi.

Kaupoista päätti neljän hengen porukka.

Börje varmisti, että sähköpostissa mainittu yritys on oikeasti olemassa ja päätti uskaltaa jatkaa kaupantekoa. Seuraavien päivien aikana Börje ja myyjä vaihtoivat useita viestejä, joissa keskusteltiin moottorin kunnosta ja sen käyttötunneista. Myyjä vastasi kaikkiin kysymyksiin nopeasti ja asiallisesti.

– Minun lisäkseni moottorin ostamisesta oli päättämässä neljän hengen porukka kalastusseurasta. Kaikki hyväksyivät kauppojen tekemisen saksalaisen myyjän kanssa.

Myyjä vastasi nopeasti ja asiallisesti.

Myyjä ehdotti maksamiseen hiukan suomalaista postiennakkoa muistuttavaa järjestelyä.

– Ajatus oli, että siirrämme rahat kuljetusyhtiön tilille, josta ne siirtyvät myyjälle vasta sen jälkeen, kun olemme saaneet moottorin ja todenneet sen olevan sellainen kuin odotimme.

Järjestely vaikutti turvalliselta sekä myyjän että ostajan näkökulmasta.

Myyjän ehdottama kuljetusliike oli englantilainen. Börje tarkisti nopeasti netistä, että tämäkin yritys vaikutti asialliselta. Hän siirsi sovitun kauppasumman firman tilille ja lähetti myyjälle kuittauksen siitä, että asia on ­hoidettu.

– Kuljetusliikkeeltä tuli saman tien vahvistussähköposti, jossa oli arvioitu toimituspäivä ja seurantakoodi, jonka avulla paketin matkaa pystyi seuraamaan yrityksen nettisivuilla.

Huolellista työtä

Sovittu päivä tuli ja meni, eikä moottoria kuulunut. Börje lähetti sähköpostin kuljetusliikkeelle, mutta vastausta ei kuulunut. Yrityksen nettisivuilla oli palautekaavake, mutta senkään täyttäminen ei johtanut yhteydenottoon. Soitot myyjän ja kuljetusliikkeen puhelinnumeroihin päätyivät suoraan vastaajaan.

Yritysten tiedot alkoivat vaikuttaa epäilyttäviltä.

– Siinä vaiheessa aloin ymmärtää, että olimme tulleet huijatuiksi. Aloin syynätä yritysten tietoja tarkemmin ja ne alkoivat vaikuttaa epäilyttäviltä.

Netistä löytyivät esimerkiksi kuljetusliikkeen liikevaihtotiedot. Ne paljastuivat summaltaan niin pieniksi, ettei yrityksellä oikeasti voinut olla minkäänlaista toimintaa.

– Todennäköisesti huijarit olivat hankkineet toimintansa päättäneen firman pöytälaatikkoyritykseksi, jota käytettiin vain petoksia varten.

Börje teki tapahtuneesta rikosilmoituksen, mutta siitä ei ollut hyötyä.

Maksutapa vaikutti turvalliselta.

– Syyttäjältä tuli viesti, jossa todettiin, ettei rikosilmoitus johda toimenpiteisiin. Rikollisten jäljittäminen ulkomailta on kai liian työlästä ja kallista suomalaisille viranomaisille.

Kalaseura menetti 3 100 euroa. Jos kauppa olisi maksettu luottokortilla, rahoja olisi voinut yrittää vielä saada takaisin. Pahaksi onneksi rahat maksettiin tavallisena tilisiirtona.

Huijaus oli rakennettu huolellisesti. Firmat olivat oikeasti olemassa, nettisivut olivat hyvin tehdyt ja yhteydenpito oli täysin asiallista siihen saakka, kunnes rahat oli saatu.

Netti- ja puhelinhuijaukset ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia. Petosriskiä voi itse pienentää. Lue, miten:

Artikkeli jatkuu alapuolella
Näin vältyt nettihuijareilta
Raha
Näin vältyt nettihuijareilta

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 12/2018.

Estä pankkikortin kopiointi

Pari vuotta sitten pankkikorttini ei suostunut toimimaan bensa-asemalla. Verkkopankissa selvisi, että korttini oli suljettu epäilyttävän ostoksen takia. Se oli tehty Yhdysvalloissa vain pari tuntia sen jälkeen, kun olin käyttänyt korttia viimeksi Suomessa. Pankin turvajärjestelmä oli varmuuden vuoksi sulkenut korttini.

Tuon jälkeen olen minimoinut riskit asettamalla luottokorttiin maarajauksen, joka sallii käytön vain Suomessa. Jos lähden matkalle, käyn muuttamassa asetuksia niin, että korttia voi käyttää kohteessa matkapäivien ajan.”

Samalla tavalla olen estänyt verkko-ostosten tekemisen. Jos käytän korttia nettishoppailuun, käyn ensin verkkopankissa sallimassa sen. Varmuuden vuoksi olen vielä asettanut päiväkohtaisten ostosten ja nostojen summan pieneksi. Vaikka korttini jostain syystä päätyisi voron käsiin, vahinko jää toimieni ansiosta siedettäväksi.

Netti- ja puhelinhuijaukset ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia. Petosriskiä voi itse pienentää. Tiedätkö jo, miten?

1. Mistä voin tunnistaa nettihuijauksen?

Poliisilla on yksinkertainen ohje huijausten tunnistamiseen: jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se tuskin on totta. Nigerialaisen lesken tarjoama miljoonaperintö voi tuntua houkuttelevalta ajatukselta, mutta miksi ihmeessä leski tyrkyttäisi rahoja Suomessa asuvalle tuntemattomalle ihmiselle?

Usein huijarit vetoavat kiireeseen.

Usein huijarit vetoavat kiireeseen. Nopeasti toimimalla on ainutlaatuinen mahdollisuus napata arpajaisvoitto, tehdä halvat kaupat tai saada jotain muuta yllättävää ja hienoa. Hätäilyn sijaan kannattaa pitää pää kylmänä ja etsiä tietoja tarjouksen tehneestä henkilöstä tai yrityksestä. Joskus nopeakin nettiselailu paljastaa, että kyseessä on huijari. Hälytyskellojen pitäisi soida myös silloin, jos mitään tietoja ei löydy.

Huijauksissa on omat muotivirtauksensa ja niiden rinnalla erilaisia kestosuosikkeja. Niistä on koottu tietoa Kuluttajaliiton nettisivulle huijausinfo.fi. Myös poliisin internetsivuilta löytää ajantasaista tietoa käynnissä olevista huijaustavoista.

2. Nettirakkaus roihahti. Miten uuden ihastuksen rahapyyntöön pitäisi suhtautua?

Itäeurooppalaiset kaunottaret – tai sellaisina esiintyvät henkilöt – ovat vieneet monen suomalaismiehen rahat. Kuvio on yleensä samankaltainen: lemmen roihahdettua nettituttavuus kertoo haluavansa tulla Suomeen. Pulma on, ettei hänellä ole rahaa viisumikuluihin. Viisumin päivähinnaksi mainitaan usein kymmeniä euroja. Jos nuorikon haluaa luokseen pariksi kuukaudeksi, kertyy siitä jo iso summa. Kun rahat on lähetetty, morsio katoaa. Poliisin tutkinnassa voi selvitä, ettei neitoa ole olemassakaan.

Facebook tuntuu olevan täynnä lemmenkipeitä upseereita.

Naisia taas lähestyvät lemmenkipeät amerikkalaiset upseerit, joita Facebook tuntuu olevan täynnä. Nykypäivän auervaarojen komennus on juuri loppumassa ja he kaipaavat pientä rahallista apua esimerkiksi saadakseen tavaransa jonkin eksoottisen maan tullista. Rahojen kadottua tililtä katoaa ylkäkin.

Rakastuminen saa helposti arvostelukyvyn pettämään. Rahan antaminen ihmiselle, jota ei ole koskaan tavannut, on kuitenkin riski. Siihen ei ehdoin tahdoin kannata ryhtyä.

Kuluttajansuoja ei koske kahden yksityishenkilön välisiä sopimuksia.

Lue myös:


3. Uskaltaako netissä ostaa tai myydä mitään?

Poliisin tietoon tulevista huijauksista isoin osa liittyy nettikauppaan. Valtaosa nettikaupasta on aivan turvallista. Ongelmat liittyvät lähinnä käytettyjen tavaroiden myyntipaikkoihin. Niissä huijarit voivat myydä tuotetta, jota ei ole olemassakaan tai ostaa tavaroita, joita eivät ole aikeissakaan maksaa. Kun kaupat tehdään myyjän ja ostajan kesken, sivuston ylläpitäjä ei ole vastuussa väärinkäytöksistä, eikä kuluttajansuojakaan koske kahden yksityishenkilön välisiä sopimuksia.

Toimiva puhelinnumero ja osoitetiedot kertovat, että kyseessä on oikea ihminen.

Joillain kauppapaikoilla on käytössä arviointisysteemi, jossa myyjät ja ostajat voivat antaa toisistaan julkista palautetta. Se helpottaa luotettavan myyjän tunnistamista. Jos arviointeja ei ole käytössä, on parasta sopia kaupat tehtäväksi kasvotusten. Aina se ei ole mahdollista. Silloin on syytä ennen kaupantekoa varmistaa, että myyjä on oikeasti olemassa, eikä pelkkä nettiä varten keksitty valeprofiili. Esimerkiksi toimiva puhelinnumero ja siihen liitetyt osoitetiedot kertovat, että kyseessä on ihan oikea ihminen.

Myyjän paras suoja on postiennakko. Se maksaa muutaman euron, mutta se varmistaa, että ostaja ei unohda maksaa.

Lue myös:

Artikkeli jatkuu alapuolella
Näin ostat turvallisesti verkossa
Raha
Näin ostat turvallisesti verkossa

4. Sain puhelun, jossa minun kerrottiin olevan lähellä arpajaisvoittoa. Nyt luottokortilta veloitetaan 64 euroa kuussa.

Poliisin tietoon tulee toistuvasti tapauksia, joissa ihmisille on kaupattu tekaistun arpajaisvoiton perusteella rahapelisivuston jäsenyyttä. Puhelu voi tulla suomalaisesta puhelinnumerosta, ja suomenkielisessä keskustelussa tuodaan esille, kuinka henkilö on jo lähellä suurta voittoa. Voittomahdollisuudet voi varmistaa muutaman kympin maksulla. Puhelun jälkeen sähköpostiin toimitetaan kirjautumistiedot sivustolle. Jättipottia ei tule, vaan huijattu joutuu maksumieheksi, sillä rahapeliyhtiö katsoo sopimuksen olevan voimassa vähintään neljä kuukautta.

Viranomaisten on vaikea puuttua toimintaan, sillä sekä markkinointi että yrityksen toiminta tapahtuvat ulkomailta käsin. Puhelun tullessa kannattaa muistaa, että Suomessa rahapelien järjestäminen on sallittu vain Veikkaukselle, joka ei harrasta tällaista markkinointia.

Vaikka kuinka hävettäisi, salailu ei auta.

5. Mitä teen, kun tajuan tulleensa huijatuksi?

Vaikka kuinka hävettäisi, salailu ei asiassa auta. Huijarin ansaan voi joutua kuka tahansa. Ensimmäiseksi on syytä ottaa yhteys pankkiin ja selvittää, onko rahoja vielä mahdollista saada takaisin tai pysäyttää niiden lähtö tililtä. Ilmoituksella on kiire, jos mielii pelastaa sen, mitä pelastettavissa on.

Rikosilmoituksen tekeminen helpottaa poliisin työtä. Usein huijarilla tai huijausketjuilla on paljon uhreja. Mitä useammasta tapauksesta poliisi saa tietoja, sitä paremmat mahdollisuudet viranomaisilla on napata tekijä. Jos kyseessä on maksamatta jätetty nettiostos, poliisi osaa rikosilmoituksen avulla palauttaa tavarat oikeille omistajilleen, jos se onnistuu voron nappaamaan.

Asiantuntijat ja lähteet: Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho ja ylitarkastaja Mikko Cantell. poliisi.fi/rikokset/huijaukset huijausinfo.fi

 

Katalaa kalastelua

Tieto on paitsi valtaa, myös rahanarvoista omaisuutta nettimaailmassa. Tietojenkalastelu, englanniksi phishing, on yleinen nettihuijausmuoto. Siinä ihmistä yritetään saada paljastamaan henkilötietonsa, salasanansa, tilinumeronsa tai luottokortti- ja pankkitietonsa. Kalasteluun lankeaminen voi johtaa pahimmillaan pankkitilin tyhjenemiseen tai aiheettomiin luottokorttilaskuihin.

Huijaus alkaa yleensä sähköpostilla, jossa kerrotaan tiliin liittyvästä ongelmasta. Esimerkiksi tiliin liittyvää maksua ei ole muka pystytty hoitamaan. Sähköpostissa on nettiosoite, jota klikkaamalla joutuu rikollisten hallussa olevalle nettisivulle, joka voi näyttää aivan samalta kuin pankin tai muun palveluntarjoajan www-sivu. Jos tällaiselle sivulle kirjoittaa tietonsa, ne ovat välittömästi roistojen käytettävissä. Vielä muutama vuosi sitten kalastelusähköpostit olivat melko tökeröitä ja huonosti suomeksi kirjoitettuja, mutta viime aikoina liikkeellä on ollut hyvin aidontuntuisia huijausviestejä.

Kaupat, pankit ja muut asialliset palveluntarjoajat ovat tarkkoja tietoturvasta. Ne eivät kysele sähköpostitse verkkopankki­tunnuksia tai muita tietoturvan kannalta tärkeitä tietoja. Jos tällainen kysely sähköpostiin tulee, se on viisainta poistaa heti.

Lähde: poliisi.fi