Köyhyys kurittaa Suomessa erityisesti yksinäisiä naisia. Pienituloisia on eniten eläkeläisten joukossa.
Köyhyysriski on suurentunut koko väestössä. Myös eläkeläisten kohdalla on käynyt niin.
– Monet eläkeläiset elävät köyhyysriskirajan tuntumassa. Pienetkin muutokset näkyvät eniten eläkeläisten arjessa, arvioi ekonomisti Juha Rantala Eläketurvakeskuksesta.
Palkkaa vakaampi eläke
Kaiken kaikkiaan eläkeläisten asema on silti parantunut viime vuosikymmenten aikana. Ylipäätään ihmiset Suomessa ovat vaurastuneet.
Eläkejärjestelmä toimii ja entistä useammat saavat ansiosidonnaista työeläkettä.
– Jokainen tietää, että jää eläkkeelle, mutta työttömyyttä on vaikea ennakoida. Sikäli siis eläkeläisen elämä on turvatumpaa, Rantala huomauttaa.
Mutta kukaan ei tietysti eläkkeelläkään tiedä sairastuuko ja tarvitseeko palveluita, jotka maksavat.
Pitkä eläkeaika tuo riskejä
Eläkeaika on pidentynyt. Ihmiset elävät iäkkäämmiksi kuin aikaisemmin.
Ajanjaksoon mahtuu paljon muutoksia, jotka vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin ja taloudelliseen tilanteeseen.
Aluksi toinen puolisoista voi olla töissä, jolloin elintaso ei välttämättä putoa huimasti. Kun puoliso kuolee, voi tilanne muuttua todella paljon.
– Toimeentulossa keskeistä on se asuuko yksin vai kaksin.Yksineläminen on riski, Rantala tietää.
Huonoimmassa asemassa ovat pienipalkkaiset, yksinäiset naiset, jotka kituuttavat kansaneläkkeen turvin ja ne, jotka ovat syrjäytyneet jo työikäisinä.
Myös työeläkkeelle nuorena joutuneet elävät usein köyhyysrajan alapuolella.
Epävarmuus lisääntyy
Kuilu köyhien ja rikkaiden välillä syveni 1990-luvun laman myötä. Sen jälkeen tilanne ei ole huonontunut.
– Eläkeläisille tapahtuu kaikki sama, mitä tapahtuu palkansaajille, mutta lievemmin, Rantala kuvaa.
Kukaan ei tiedä, mitä palveluja ajetaan alas, ja mitä joutuu tulevaisuudessa itse kustantamaan.
Maailma muuttuu hurjaa vauhtia ja ennustaminen on hyvin vaikeaa. Kuka olisi arvannut, että muutama vuosikymmen sitten rakennettu talo voi nyt olla arvoton eikä mene kaupaksi?
Asiat kohtuullisen hyvin
Iso osa suurista ikäluokista on vaurastunut. Eläkkeiden lisäksi heillä on pääomatuloja. He myös osaavat käyttää rahaa toisin kuin edellinen sukupolvi, joka säästi pahan päivän varalle, vaikka rahaa olisi ollut tuhlattavaksi asti.
– On vaikea sanoa, minkälainen eläkeläisten joukko vapautuu töistä 30-40 vuoden päästä, Rantala huomauttaa.
– Tällä hetkellä suomalaiset eläkeläiset voivat kohtuullisen hyvin, kun vertaa heitä muiden Euroopan maiden eläkeläisiin.
