Täytän kohta 65. Onko minusta enää mihinkään? Jos syntymäpäivät ahdistavat ja ikääntyminen huolestuttaa, ei hätää.

1. Kuinka yleinen on ikääntymisen kriisi?

Kriisi on sanana aika vahva, mutta kyllä monet ihmiset pyöreitä täyttäessään kuvaavat olevansa kriisissä. Tunne on tietysti kovin yksilöllinen. Toiset taas sanovat elävänsä elämänsä parasta aikaa juuri esimerkiksi kuusikymppisenä. ”Tässä iässä tietää, kuka on ja voi olla sinut itsensä ja elämänsä kanssa.”

2. Mikä on kuudenkympin kriisi?

Pohdintaa elämän suunnasta ja tiedostamista elämän rajallisuudesta. Monet pysähtyvät juuri kuusissakymmenissä miettimään ikääntymistä ja sen mukanaan tuomia muutoksia. Mitä tarkoittaa eläkkeelle jääminen? Pysynkö terveenä? Otetaanko minut yhä yksilönä huomioon? Kuusikymppisen elämää leimaa luopuminen menneestä ja suuntautuminen uuteen.

3. Mitä erityistä on ikäkriisissä?

Ihmisen elämässä on pieniä kehityskriisejä, jotka liittyvät elämänvaiheisiin ja arjen muutoksiin. Sitten on vähän suurempia elämänkriisejä, joissa käsiteltävänä on esimerkiksi ihmissuhteiden tai työpaikan muutokset. Suurimmat kriisit ovat traumaattisia elämäntapahtumia, kuten onnettomuuksia, sairastumisia tai kuolemaa. Tuohon kuudenkympin nurkille osuu usein näitä kaikkia kriisejä jollakin tavalla. Iso paketti.

4. Voivatko yleiset asenteet vaikeuttaa kriisiä?

Oman ikääntymisen ahdistavuuteen vaikuttaa jonkin verran se, mitä ikääntymisestä ja vanhuudesta yleisesti ajatellaan.
Suomalainen ilmapiiri ei ole ikääntyvälle kovin miellyttävä. Eläkeikäiset nähdään harmaana massana, joka pikkuhiljaa hiipuu syrjään yhteiskunnasta.

Kun puhutaan suomalaisesta vanhuudesta, ei juuri korosteta yksilöllisyyttä, vapautta tai rohkeutta. Kannattaisi miettiä, ajatellaanko ikääntymistä luopumisena vai nähdäänkö se elämään luontaisesti kuuluvana, mahdollisuuksia sisältävänä aikana.

5. Miten kuudenkympin kriisistä pääsee eroon?

Asenneharjoittelulla. Kysy itseltäsi: Mitä ajattelen ikääntymisestä ja miksi? Mitä muutoksia ikääntyminen elämääni tuo? Mistä asioista saan elämänsisältöä? Mitkä asiat vahvistavat tunnetta, että elämälläni on tarkoitus, ja antavat minulle voimaa? Listaa ajatuksiasi paperille.

6. Miten asenneharjoittelun voi aloittaa?

Valitse ensin ajattelun suunta ja asennoitumisen tapa: ajattelenko vuosien kuluvan vai kertyvän? Voin paremmin, kun ajattelen aktiivisesti vuosien aikana kertynyttä henkistä pääomaani ja elämänkokemuksen voimaa.

7. Miten löydän uuden suunnan elämälleni?

Kannattaa miettiä, mitä haluat elämältä. On olemassa yksinkertainen kysymyspatteristo, jonka avulla voit ohjata ajatteluasi: Mitkä ovat arvojani? Minkälaisia valintoja haluan tehdä ja miksi? Miten voin elää itseni näköistä elämää? Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä? Mitä haaveistani voin itse toteuttaa?

8. Miten menneisyyteen tulee suhtautua?

Menneisyyttä, olipa se ollut millainen tahansa, voi katsoa oppimisen aikana. Menneisyydessä olevia asioita tai valintoja ei voi muuttaa, mutta suhtautumisensa voi: mennyttä ei voi muuttaa eikä tulevaisuutta voi tietää. Elämä itsessään on epävarmaa, joten kannattaa keskittyä juuri tähän hetkeen. Kun elää tätä päivää, ei tarvitse haikailla mennyttä eikä ajatella sitten kun -tyyliin.

9. Voivatko kriisit olla hyödyllisiä?

Oman henkisen kasvun kannalta kyllä. Pitäisikö ihmisen elämä olla vaivatonta, kriisitöntä ja helppoa, vai voidaanko ajatella, että kehittyäksemme tarvitsemme erilaisia elämänhaasteita ja kasvunpaikkoja? Väitän, että ilman kriisejä elämämme olisi aika ankeaa ja katsantokantamme lattea.

10. Voiko ikäkriisiä helpottaa piilottamalla ikääntymisen merkit?

Jos minäkuva rakentuu niin, että ulkonäköön liittyvät muutokset ovat ei-toivottuja, niin varmasti ikääntyminen on hankalaa. Kannattaa miettiä, miksi omat arvot perustuvat niin vahvasti ulkonäköön. Nuoruuden ihannointi tai nuoruuden tyyliin palaaminen ei auta. On tyylikästä, kun ihminen kantaa vuotensa ja ryppynsä ylpeänä ja eletty elämä näkyy. Elämänkokemus tuo perspektiiviä ja suhteuttamisen taitoa. On hienoa vanheta.

Asiantuntijana Ikäinstituutin psykologi Sirkka-Liisa Heimonen. Lähteinä ET-lehden lukijoilta kerätyt pohdinnat.
 

Vierailija

Onko sinulla ikäkriisi? Näillä ohjeilla selviät

Olen ollut mummu jo 17 v ja kestän tämän nimityksen .Samoilla lapsilla sitten toisilla on mummi joten jo heti erottavat kuka on kyseessä. Mummumksi tulemisessa ei ole ollut ongelmia. Päin vastoin vanhin mummuttettava syntyi pelastuksena elämäni jatkumisella . Olin vammauttavassa liikenne onnetomuudessa ja vammauduin täysin . Elämäni oli omasta puolestani lopussa ,mutta sitten syntyi etuajassa samaan hötäkkään poika,ensimmäinen lapsenlapsi. Siitä sain pontta elämälleni ja jaksoin rääkillä...
Lue kommentti
Vierailija

Onko sinulla ikäkriisi? Näillä ohjeilla selviät

Naisten korkeampaa elinikää on selitetty juuri mummojen tarpeellisuudella. Jo keräilykaudella heimon hyvinvoinnille ja säilymiselle vanhempien naisten panos oli merkityksellinen, kun nuoret naiset eivät malttaneet ja osanneet huolehtia ravinnon hankinnasta, ja pienten lasten äidit eivät päässeet lapsiltaan. Mutta isoäideillä oli aikaa ja osaamista keräillä kasveja ja pientä eläimistöä ravinnoksi ja rohdoiksi. Nytkin koen isoäitiyden (ja isovanhemmuuden) erittäin tarpeellisena ilmiönä lasten- ja...
Lue kommentti

Hevonen vanhainkodin virkistyspäivässä. Hevonen kuntouttamassa liikuntakyvytöntä tai masentunutta. Hummat hoitavat ihmisiä, mutta mihin se perustuu? Entä miten hevonen kohdataan?

Oli aika, jolloin hevosen pärähdys oli Ulla Linjama-Lehtisen mielestä pelottavaa. Hän oli masentunut ja kaipasi elämäänsä uudenlaisia virikkeitä. Hän päätti ryhtyä ratsastamaan vaikka se pelotti. Nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin Ulla, sosiaalialan ammattilainen, tekee töitä hevosten kanssa.

– Hevoset ovat opettaneet minulle kärsivällisyyttä, läsnäoloa ja toisten kuuntelua.

Vauhti hidastuu

Koska oma masennus vei Ullan aikoinaan hevosten pariin, hän haluaa nykyään auttaa muita mielenterveyskuntoutujia. Hän perusti kymmenen vuotta sitten Pollesta potkua ry:n, joka järjestää Uudellamaalla sosiaalipedagogista toimintaa hevosten kanssa.

– Olen koulutukseltani sosiaalityöntekijä ja teen tätä hevoshommaa sosiaalipedagogisten silmälasien takaa. Opettelemme täällä asiakkaiden kanssa hevosten avulla luottamusta, vastuuta, vuorovaikutusta ja omien rajojen vetämistä. Niissä kaikissa hevonen on aivan loistava kumppani, Ulla Linjama-Lehtinen kertoo.

Pollesta potkua -yhdistyksen asiakaskunta on värikästä. Osa on masentuneita, osa etsii oivallusta johonkin elämänmuutokseen tai vain muuten vain kokee tarvetta eläinten kanssa puuhasteluun.

– Aloitamme aina ihan perusasioista, siitä miten kohdataan eläin. Hevonen on herkkä aistimaan erilaisia tunteita, eikä yleensä siedä hätiköintiä tai epäjohdonmukaisuutta. Yleensä haastavinta onkin saada ihmiset pysähtymään ja syventymään itseen. Siihen hevoset ja luonto on hyvä apu. Me kun emme voi hidastaa luonnon rytmiä, vaan meidän on sopeuduttava siihen.

Ohjat omiin käsiin

Hevosia käytetään apuna myös fysioterapiassa. Kajaanilainen fysioterapeutti Sanna Mattila-Rautiainen on työskennellyt ratsastusterapeuttina yli 20 vuotta. Hän on uransa aikana nähnyt konkreettisesti, kuinka hevonen kuntouttaa. Matilaisen mielestä avainasemassa on liike. Ratsastusterapiassa ratsastaja ei pyri millään tavoin vaikuttamaan hevosen etenemiseen, vaan ottaa vastaan hevosesta välittyvät liikkeet.

– Hevonen tuottaa minuutissa noin 100 liikeimpulssia, jotka ovat hyvin samantyyppisiä kuin ihmisen kävelyssä.

Mattila-Rautiaisen mukaan ratsastusterapia on lempeää mutta tehokasta. Parhaimmillaan se opettaa ihmisen vaikka uudelleen kävelemään.

Ulla Linjama-Lehtinen näkee työssään vähän samanlaisia saavutuksia. Tosin fyysisten ponnistusten sijaan henkisiä.

– Hevosten kanssa toimiminen on aika vapauttavaa. Ne vaativat toimintaa ja hyväksyvät ihmisen sellaisena kuin hän on. Parhaimmillaan tämän kautta voi saada oman elämän taas omiin käsiinsä ja oppii luottamaan siihen, että omat jalat kantavat.

Lue lisää Ulla Linjama-Lehtisestä uudesta ET-lehdestä 17/2017. 

Kookosöljyn purskutteleminen suussa on vanha juttu. Myös yrttejä voi purskutella.

Jossain vaiheessa vuotta Suomeenkin tuli tohinalla oil pulling -ilmiö. Se tarkoittaa, että kookosöljyä purskutellaan hyvinvoinnin nimessä suussa.

Mutta kuinka moni on purskutellut suussaan yrttejä? Oreganoa tai esimerkiksi pinaattia?

Se vasta onkin terveellistä – ja kaiken puolin suotavaa. Niiden kanssa kannattaa olla kuitenkin sen verran huolellinen, että tarkastaa tuoreesta yrtistä sopivuuden purskutteluun. Sekä mahdollisesti makua täytyy laimentaa vedellä.

Vaikka purskutteleminen ei parantaisi tautia, antaa yrttien pureskelu ainakin raikkaan hengityksen.

Ja ennen kaikkea yrttejä kannattaa suunnata ääntä kohti ruokanautinnon vuoksi.

– Tuoreita, vihreitä yrttejä suositellaan lisättäväksi ruokavalioon, kasvitieteilijä, professori Sinikka Piippo luettelee.

Hän nostaa esiin erityisesti salvian, joka on Suomessa huonosti tunnettu, mutta tehokas tulehduksien ehkäisijä.

Salvia saattaa tehota hankalaan hiivatulehdukseen. Ientulehduksista kärsivä voi valmistaa salviasta väkevää purskutteluvettä.

Antiseptista salviaa on käytetty myös hengitysteiden vaivoihin ja virtsateiden desinfiointiin.

Näin lisäät yrtit ruokaan

Toinen tulehduksia tehokkaasti lievittävä yrtti on rosmariini, jonka haihtuvat öljyt tehoavat myös ihon kautta ja hengittäen. Ihana tapa hoitaa terveyttään on ottaa vaikka rosmariinikylpy.

Yrtit lisätään kypsennettä­vään ruokaan aina loppuvaiheessa, jotta niiden hyvät yhdisteet eivät tuhoudu. Yrteistä kannattaa tehdä teetä.

Salviasta maksimimäärä on neljä lehteä, sillä suurina määrinä voimakas yrtti saattaa aiheuttaa huimausta.

Pinaattia – ja maha kiittää!

Pinaatti kannattaa ottaa terveelliseen ruokavalioon monesta syystä. Sen sisältämien glykoglyserolipidien on huomattu suojaavan suolen
pintaa tulehduksen aiheuttamilta vaurioilta.

Virallisia tutkimustuloksia odotellessa kannattaa nauttia säännöllisesti pinaattikeitosta ja silputa kasvin vihreitä lehtiä salaattiin – etenkin, jos kärsii suoliston alueen tulehduksista.

Pinaatti sisältää runsaasti erilaisia keholle hyvää tekeviä ominaisuuksia, joilla on arveltu olevan vaikutuksta myös ikääntyvien silmien sarveiskalvon rappeutumisen ehkäisemisessä ja torjumisessa.

Pinaatti ja sen runsaaseen lehtivihreään liittyvät yhdisteet ovat nykyisin tärkeitä tutkimuskohteita.

Lähteet: www.kasvikset.fi, Peltola, Aili: Suuri yrtti- ja maustekirja, WSOY 1988, ja Rautavaara, Toivo: Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY 1982.
 

Vierailija

Yrttejä suuhun ja purskuttele tulehdukset pois!

Kuvassa houkuttelevan näköisiä yrttejä. Pitäneepä kohta, kun keväälle käännytään, hankkia tommoset omalle ikkunalle ruokapöydän eteen. Siitä niitä on helppo napsia ruokaan kuin ruokaan mausteeksi ja vaikka leivän päälle aamupalalla ja onhan noista silmäniloakin. Myös tutut ExoticGardenin ja Korpikangas Siemenen kevät-kuvastotkin jo saapuivat ja niistä sitten voi alkaa, ellei tilaamaan, niin ainakin ihailemaan tulevan kesän kukkakauneutta. -Elisa
Lue kommentti