Suomessa on noin 600 000 koiraa, jotka tekevät omistajistaan terveitä ja iloisia. Mutta lemmikeillä on paljon muitakin myönteisiä vaikutuksia.

Koirat tekevät hyvää ihmisille. Sama pätee toki muihinkin lemmikkieläimiin: ne parantavat omistajansa terveyttä, helpottavat stressiä ja saavat hyvälle tuulelle. Eläimen omistajat käyvät tutkimusten mukaan muita harvemmin lääkärillä ja käyttävät keskimääräistä vähemmän lääkkeitä. 

Koiran omistaminen...

1. Voi auttaa sydänkohtauksesta selviämisessä

Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että sydäninfarktin saaneiden potilaiden kuolleisuus oli kolmanneksen pienempi, jos heillä oli lemmikkieläin. Lisäksi lemmikin omistavien sydäntauti­kuolleisuus on kolme prosenttia pienempi kuin muilla.

2. Laskee verenpainetta

Koiran tai muun lemmikkieläimen silittelemisen on todettu alentavan omistajansa verenpainetta ja hidastavan nopeaa pulssia. 

3. Alentaa veren rasva-arvoja

Lemmikkieläin voi alentaa omistajansa veren rasva-arvoja ja vähentää siten sydäntaudin riskitekijöitä. 

4. Lisää aktiivisuutta

Ihmisten liikuntasuositus on vähintään 30 minuuttia päivässä, mutta tämä määrä helposti vähintään tuplaantuu koiran kanssa. Hoitokodeissa ja vanhainkodeissa on puolestaan huomattu, että moni vanhus lähtee mielellään liikkeelle sängynpohjalta, kun seurana on koira, jonka kanssa voi kävellä. 

5. Parantaa vastustuskykyä

Joidenkin tutkimusten mukaan koirat parantavat omistajansa vastustuskykyä. Erityisesti niin käy, jos eläimelle altistuu jo aivan pienenä. Lisäksi koiran omistaja ulkoilee väistämättä paljon ja saa siten runsaasti D-vitamiinia, joka parantaa vastustuskykyä.

6. Suojaa allergioilta

Monet lääkärit ovat sitä mieltä, että lemmikkieläimelle altistuminen jo nuoruudessa auttaa elimistöä rakentamaan puolustuskeinoja allergioita ja astmaa vastaan.

Toki on syytä muistaa, että jo allerginen ei aina voi lemmikkiä ottaa – tai hänen on ainakin syytä välttää lemmikkejä, joista irtoaa paljon hilsettä. Täysin allergiavapaita koiria ei ole, mutta vähemmän allergisoivia rotuja löytyy.

7. Helpottaa univaikeuksia

Unettomuus on lemmikin omistajilla harvinaisempaa kuin muilla. Koirista on todettu olevan apua myös monien uniongelmien hoidossa. 

8. Tekee omistajansa iloiseksi

Koiran paijaaminen ja rapsuttelu lisää esimerkiksi dopamiinin, beeta-endorfiinien ja oksitosiinin eritystä verenkiertoon. Tällöin ihmisen mieliala kohoaa, hän kokee turvallisuuden tunnetta, on rauhallisempi ja onnellisempi. Koira on verraton apu stressaantuneelle. 

9. Helpottaa yksinäisyyttä

Koiran on uskollinen kumppani. Se antaa omistajan elämälle tarkoituksen ja tuo siihen vastuun tunnetta. On tutkittu, että lemmikin omistava yksineläjä selviytyy kriiseistä paremmin kuin täysin yksinään asuva. Koira voikin olla yksi parhaimmista vanhuusiän lääkkeistä ja piristäjistä, kunhan omistaja kykenee siitä huolehtimaan. Lue tästä, millainen koira voisi sopia ikäihmiselle.

Lisäksi koiran avulla on helppo solmia uusia tuttavuuksia toisiin ihmisiin. Koira toimii hyvänä jäänmurtajana lenkkipoluilla ja koirapuistoissa. 

10. Voi lievittää surua ja pahaa oloa

Lähes kaikki omistajat puhuvat säännöllisesti lemmikilleen. Koiralle juttelu voi lievittää surua, ahdistusta ja pahaa oloa, ja lemmikin fyysinen koskettaminen saa ihmisen voimaan paremmin. Koira antaa omistajalleen syyn nauraa ja iloita. 

Suomen suosituimmat koirarodut vuonna 2016

  1. labradorinnoutaja
  2. suomenajokoira 
  3. jämtlanninpystykorva 
  4. suomenlapinkoira 
  5. saksanpaimenkoira 
  6. kultainennoutaja 
  7. harmaa norjanhirvikoira 
  8. shetlanninlammaskoira 
  9. jackrussellinterrieri 
  10. kääpiösnautseri 

Lähteet:
Hanna Vänttilä: Eläin ja psyykkinen terveys,yle.fi/akuutti, Ilkka Vartiovaara: Lemmikit ja ihmisen terveys/Terveyskirjasto.fi, Suomen Kennelliitto

Onko sinulla lemmikkiä? Millaisia hyötyjä olet huomannut lemmikinomistajana? Kerro ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Vierailija

10 syytä, miksi sinullakin pitäisi olla koira

Kissa on aivan ihana, suloinen halien ruinaaja. Pöydälle kiiruhtaa paperiesi päälle kun pitäisi niitä hoidella maksuun. Kun selkäs käännät on mustasukkaisena tärkeintä paperia pureksimassa silpuksi. Yöllä availee laatikoita, ropistelee sieltä tavarat lattialle, kopistelee, hyppii ja tömistelee. Yöherättäjä, monesti mouruaja. On ihana pikkuinen kattimaija. Suuren ilon antaja!
Lue kommentti
Vierailija

10 syytä, miksi sinullakin pitäisi olla koira

Minulla on koira , en tarvitse yksin puhua, voin puhua sille. En saa edes 50 euroa /kk kulumaan sen ruokiin, mehän syödään samaa ruoka eli jos minulta jää yli jotakin, varmasti haukkuni puhdistaa kattilat ja kipot. Voimme kävellä ja tutkia maastoa yhdessä, se tosin tutkii paremmin kuin minä. En osaisi olla ilman koiraa, koska meillä on aina ollut koira.
Lue kommentti

Aika eläkeiästä eteenpäin on merkittävä elämänvaihe. Seniorikouluttaja ja psykoterapeutti Marjatta Grahn kertoo, miten siihen voi valmistautua.

1. Etsi itsellesi esikuvia

Kiinnostu vanhemmista ihmisistä. Katsele ympärillesi. Mikä vanhoissa koskettaa sinua? Entä mitä toivot, että sinusta välittyisi niille, jotka sinut näkevät?

Ala kuvitella ja suunnitella omaa vanhenemistasi. Minkälainen vanha ihminen haluat olla?

2. Seuraa aikaasi

Kun pidät itsesi ajan tasalla, et syrjäänny. Lue lehtiä, seuraa uutisia ja ajankohtaisohjelmia.

Voit myös osallistua keskusteluihin nuorempien kanssa – siten pääset perille tämän hetken puheenaiheista.

3. Etsi sanoja itsellesi

On tärkeää lukea kirjoja, jotka sanottavat omia kokemuksiasi. Silloin et jää niiden kanssa yksin.

Myös huumori huojentaa. Esimerkiksi Eeva Kilven teokset Rajattomuuden aika ja aforismikokoelma Kuolinsiivous ilmaisevat hyvin sitä hämmennystä, joka meidät valtaa kun muutumme.

”-- minun täytyy hoitaa tämä vanhus, jossa asustan ja jonka etenevään haurastumiseen olen sidottu kuin rapistuvaan yksiöön.” (Kuolinsiivous, 2012)

Meissä on iätön tarkkaileva minä, vanhus, nuori ja lapsi.

4. Tutustu muuttuvaan ulkonäköösi

...ja opi pitämään siitä. Ulkonäön muokkaamista ei tarvita. Älä säikähdä muutoksia – ja kun kuitenkin säikähdät, katso peiliin ja näe kuvasi hyväksi. Muista, miten murrosikäisenä katsoit peiliin ja aloit etsiä uutta nuoren naisen tai nuoren miehen olemustasi.

5. Vanhenemista ei tarvitse peitellä

Vaateta itsesi kuitenkin niin, ettet tunne hankaluutta tai häpeää ulkoisesta olemuksestasi, jotta siitä ei tulisi estettä vuorovaikutukselle. Kun voit olla huolitellusti huoleton ulkonäkösi suhteen, saat itseluottamusta ja olet vapaa kohtaamisiin.

Joka tapauksessa edustat vanhaa ihmistä. Mieti: minkälainen vanhuuden edustaja olet?

6. Säilytä kiinnostuksesi

Pysy uteliaana loppuun asti. Ole kiinnostunut sukupolvien ketjusta ja sukusi nuorimmistakin jäsenistä.
 

Lue Marjatta Grahnin henkilöhaastattelu ET-lehden numerosta 19/2017.

Paikoilleen jämähtäminen aiheuttaa tutkitusti terveyshaittoja, mutta jo lyhytkin jaloittelu puolen tunnin välein muun muassa alentaa verenpainetta.

 

Liikuntataukojen vaikutusta muun muassa sydänriskeihin selvitettiin vastikään tutkimuksessa, johon osallistui 24 ylipainoista kakkostyypin diabeetikkoa. He istuivat kahdeksan tunnin mittaisia jaksoja, jotka keskeytettiin puolen tunnin välein.

Taukojen aikana tutkittavat joko kävelivät kolme minuuttia tai tekivät kolmen minuutin lihastreenin jumppavideon tahtiin. Kolmannella kerralla osallistujat istuivat keskeytyksettä kahdeksan tuntia.

Tutkimuksen perusteella sekä kolmen minuutin kävely että kolmen minuutin lihastreeni laskivat koehenkilöiden verenpainetta ja veren noradrenaliinipitoisuuksia.

Huomattavia vaikutuksia

Verenpaine mitattiin levossa tunnin välein ja noradrenaliinipitoisuus sekin toistuvasti.

Verenpainevaikutukset olivat huomattavia, sillä osallistujien systolinen verenpaine laski noin 15 mmHg ja diastolinen verenpaine 9 mmHg niinä koepäivinä, jolloin istuminen keskeytettiin kävelyllä tai lihasharjoittelulla.

Lue myös: Tämä yllättävä asia laskee tehokkaasti verenpainettasi

Havainnot viittaavat fyysiseen passiivisuuteen liittyvien terveyshaittojen kumoutuvan tai ainakin lievittyvän, kun puolen tunnin välein nousee ylös ja jaloittelee muutaman minuutin. Tulokset tukevat viimevuosina kertynyttä tutkimustietoa fyysisen passiivisuuden terveyshaitoista, mutta osoittavat myös keinon välttyä ainakin osalta haitoista.

Tutkimus julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.

Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Tämä on osittain Potilaan Lääkärilehden tuottamaa aineistoa. Potilaan Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu.