Kaikista sydämen muljahduksista ei tarvitse olla huolissaan. Mutta oman sykkeen seurannasta kannattaa tehdä jokapäiväinen rutiini.

Meistä kukin on rakennettu tavallaan myös sen suhteen, miten herkästi aistimme sydämemme lyönnit.

Ylilääkäri Mikko Syvänne on havainnut herkkyys­erot myös potilaissaan.

– Joku voi kokea, että sydän lyö tuhatta ja sataa, vaikka pulssi on kutakuinkin normaali. Toiselle kolme lisälyöntiä päivässä tekee elämästä ihan sietämätöntä. Kolmas, jonka lepo­syke on jatkuvasti 140 tienoilla, voi väittää voivansa ”ihan hyvin”, vaikka syke on kirjaimellisesti sairaalloisen tiheä ja rasittaa sydäntä monella tavalla.

Tunne pulssisi

Useimmilla meistä on kokemusta sydämen satunnaisista muljahduksista ja tykyttelystä. Ne kuuluvat elämään ja ovat yleensä vaarattomia.

Syyt tykyttelyyn ovat moninaiset, sillä sydän reagoi herkästi myös mielen liikkeisiin; stressiin, jännitykseen ja liikutukseen.

Hauskanpitokin voi saada sydämen nyrjähtämään. Paljon valvonut tai juhlinut todennäköisesti herää aamuyöllä epämiellyttävään läpätykseen. Alkoholin ohella sydämen saa rauhattomaksi kahvi ja tupakka, jopa astmalääkitys. Myös tavallinen kuumeilu voi tuntua sydämessä.

Jos sydämestä ei löydy läppävikaa tai muuta rakenteellista ongelmaa, eloaan voi jatkaa huoletta.

– Nyrkkisääntö on se, että perustutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos asia vaivaa. Mutta jos sydämestä ei löydy läppävikaa tai muuta rakenteellista ongelmaa, eloaan voi jatkaa aika huoletta. Useimmilla oireisiin auttaa jo tilanteen selvittely ja vaarattomaksi toteaminen.

Fakta on myös se, että hyvä peruskunto suojaa sydäntä. Siinäkin mielessä, että kuntoileva ihminen huomaa herkemmin, jos hänen suorituskyvyssään tapahtuu aitoa heikkenemistä, joka voi olla merkki jostakin vakavammasta.

Syvänne muistuttaa, että kaikkien yli 60-vuotiaiden kannattaa tunnustella puls­siaan päivittäin ja opetella tuntemaan se. Jos syke on toistuvasti epäsäännöllinen, on hyvä ottaa yhteyttä terveydenhoitoon, vaikkei muita tuntemuksia olisikaan. Epäsäännöllinen syke saattaa olla sydämen eteisvärinän eli flimmerin ainut tunnusmerkki.

Flimmeri on vaarallinen myös oireettomana.

Kavalinta on, että flimmeri on vaarallinen myös oireettomana. Pahimmillaan se aiheuttaa aivoinfarktin, kun sydämen eteiseen muodostuneet hyytymät lähtevät liikkeelle.

Ikä lisää riskiä

Eteisvärinä on lisälyöntien ohella sydämen yleisin rytmihäiriö. Se oireilee tykytyksenä, väsymyksenä, vetämättömyytenä ja huonovointisuutena.

Eteisvärinää on monen asteista. Sitä pystytään myös hoitamaan monella tapaa  ja samalla parantamaan huomattavasti potilaan elämänlaatua.

75 vuotta täyttäneistä flimmeriä ilmenee joka kymmenennellä.

Mitä iäkkäämpi henkilö, sitä yleisemmästä vaivasta on kysymys. Alle kuusikymppisillä  flimmeriä esiintyy melko vähän. 75 vuotta täyttäneistä sitä ilmenee joka kymmenennellä, miehillä hiukan naisia enemmän.

Ikä siis lisää riskiä sairastua. Toisaalta, eteisvärinän tunnistaminen saattaa olla vanhemmalla väellä piirun verran vaikeampaa. Esimerkiksi jo aiemmin käytetyt, sydämen sykettä hidastavat lääkkeet voivat naamioida eteisvärinän oireet. Ja jos ihminen liikkuu muutenkin vähän, hän ei huomaa suorituskykynsä laskua, vaikka sydämen pumppaustehosta katoaa eteisvärinän vuoksi viidennes.

Lue myös:

 

Tässä on suurin syntipukki

Eteisvärinä on helposti diagnosoitavissa sydänfilmillä, jos rytmihäiriö on juuri käynnissä. Tarvittaessa tehdään EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti, niin sanottu Holter-tutkimus. Sydämen kunnon selvittämiseksi voidaan käyttää sydämen ultraäänitutkimusta ja rasituskoetta. Lääkäriä kiinnostavat myös sukutausta ja aiemmat oireet.

Noin puolella potilaista eteisvärinän aiheuttaa korkea verenpaine.

– Olen huomannut, että aika monelle sydän­oireiden takia tutkimuksiin tulleelle keski-ikäiselle naiselle oman verenpaineen korkeus saattaa tulla yllätyksenä, Syvänne toteaa.

Myös kilpirauhasen liikatoiminta altistaa flimmerille. Joillakin laukaiseva tekijä on rasitus tai pitkäkestoinen stressi, joillakin kohtuuttoman alkoholinkäytön jälkeinen krapula.

Mahdollinen rytminsiirto on tehtävä 48 tunnin sisällä myös lieväoireisissa tapauksissa.

Jos värisee, toimi näin

Akuutti eteisvärinäkohtaus on hoidettava viivyttelemättä. Varsinkin, jos siihen liittyy hengenahdistusta, rintakipua, pyörtyminen tai halvausoireita. Soita epäröimättä hätänumeroon 112.

– Harvemmin on näin kiire, mutta päivystyspisteeseen kannattaa aina hakeutua vitkastelematta. Mahdollinen rytminsiirto on nimittäin tehtävä 48 tunnin sisällä myös lieväoireisissa tapauksissa. Jos aikaa on kulunut enemmän, rytminsiirtoa ei voi tehdä heti, koska sen yhteydessä on riski, että sydämen eteiseen muodostunut hyytymä lähtee liikkeelle. Tällöin annetaan sykettä rauhoittavaa hoitoa ja aloitetaan hyytymisenestolääkitys.

Lue myös:

 

Sähköinen siirto

Tuoreen eteisvärinän aikainen syke on usein tiheä ja sitä rauhoitetaan lääkityksellä. Joskus värinä kääntyy normaaliksi jo tämän jälkeen.
 Ellei lääkitys tehoa, tehdään sähköinen rytminsiirto. Se on turvallinen toimenpide, mutta vaatii anestesialääkärin ja edeltävän paaston.

Lyhyessä nukutuksessa rintakehän päälle asetetaan anturit ja sydämeen kohdistetaan tasavirtasähköisku. Jos potilas on muuten terve ja kohtaus oli ensimmäinen, muuta lääkitystä ei välttämättä tarvita.

Ennalta suunniteltu rytminsiirto sujuu samaan tapaan.

Lääkkeet ja riskiarviot

Tällä hetkellä flimmeriä sairastaa noin 135 000 suomalaista. Valtaosalla heistä on varmuuden vuoksi jatkuva veren hyytymisen estolääkitys.

– Tunnetuin hyytymisen estäjä on Marevan, josta on 50 vuoden kokemukset. Se sopii useimmille, vaikka oikean annostuksen löytäminen saattaa viedä aikaa, Syvänne sanoo.

Uudemmat, niin sanotut suorat antikoagulantit, ovat käyttäjälleen ”helpompia”. Oman mukavuutensa takia uusia lääkkeitä ei kuitenkaan voi vaihtaa tai valita. Sairausvakuutuskorvauksen saa vain, jos Marevan-hoito on epäonnistunut.

Muutoin joutuu maksamaan lääkkeet kokonaan itse, noin 100 euroa kuussa.

Uusien lääkkeiden hyviin puoliin kuuluu myös se, että aivoverenvuodon riski on vähäisempi. Mustelmia ja muita pikku riesoja liittyy kaikkiin hyytymistä estäviin lääkkeisiin, mutta edut ovat haittoja paljon suurempia.

Jokaiselle eteisvärinäpotilaalle tehdään aivo­infarktin riskiarvio. Korkean riskin potilaaksi pääsee yllättävän helposti. Riskiä lisäävät 65 vuoden ikä, naissukupuoli, korkea verenpaine ja diabetes.

Johdot poikki ja tahdistin peliin

Värinän tiheys ja kesto vaihtelevat minuuteista päiviin. Vaikka oikea rytmi onnistuttaisiinkin palauttamaan, värinäjaksot yleensä tihenevät ja muuttuvat pitkäkestoisiksi. Normaalin rytmin palauttaminen on yhä vaikeampaa.

– Sydämen eteinen voi olla niin venynyt, että palautettu rytmi lipsahtaa flimmeriksi jo viikon tai jopa tunnin päästä. Tuolloin rytminhallintaa tärkeämmäksi tavoitteeksi otetaan sykkeenhal­linta.

Jos pulssi ei rauhoitu lääkkeillä ja tilanne koetaan hyvin hankalaksi, syke voidaan tyynnyttää katkaisemalla eteisten ja kammioiden yhteys. Eteiset jäävät värisemään, mutta se ei vaikuta enää kammioiden rytmiin, koska sähköjohto on välistä poikki. Tuon operaation jälkeen sydän tarvitsee avukseen tahdistimen.

Varsinkin iäkkäämmän henkilön kohdalla voi käydä niin, että eteisvärinä säästää tahdistimelta. Esimerkiksi jos henkilön vaivana on hidas rytmihäiriö, eteisvärinä saattaa olla jopa tervetullut rytmittäjä.

Tulppa ja arpikudos avuksi

Jos potilas on esimerkiksi toipumassa aivo­verenvuodosta tai suolistossa on verta vuotava kohta, hyytymisen estolääkkeet eivät sovi. Silloin  sydämen vasempaan eteiskorvakkeeseen voidaan asentaa tulppa. Näin hyytymä ei pääse muodostumaan tyypillisimpään paikkaansa, umpipussin perälle.

Kaikkein tehokkain keinoista on niin sanottu katetriablaatio. Se on huipputaitoa vaativa operaatio, jossa rytmihäiriöpesäkkeet arpeutetaan jäädyttämällä. Tavoitteena on, että arpikudos toimii eristeenä eikä haitallinen sähköimpulssi pääse enää läpi.