Kaikista sydämen muljahduksista ei tarvitse olla huolissaan. Mutta oman sykkeen seurannasta kannattaa tehdä jokapäiväinen rutiini.

Meistä kukin on rakennettu tavallaan myös sen suhteen, miten herkästi aistimme sydämemme lyönnit.

Ylilääkäri Mikko Syvänne on havainnut herkkyys­erot myös potilaissaan.

– Joku voi kokea, että sydän lyö tuhatta ja sataa, vaikka pulssi on kutakuinkin normaali. Toiselle kolme lisälyöntiä päivässä tekee elämästä ihan sietämätöntä. Kolmas, jonka lepo­syke on jatkuvasti 140 tienoilla, voi väittää voivansa ”ihan hyvin”, vaikka syke on kirjaimellisesti sairaalloisen tiheä ja rasittaa sydäntä monella tavalla.

Tunne pulssisi

Useimmilla meistä on kokemusta sydämen satunnaisista muljahduksista ja tykyttelystä. Ne kuuluvat elämään ja ovat yleensä vaarattomia.

Syyt tykyttelyyn ovat moninaiset, sillä sydän reagoi herkästi myös mielen liikkeisiin; stressiin, jännitykseen ja liikutukseen.

Hauskanpitokin voi saada sydämen nyrjähtämään. Paljon valvonut tai juhlinut todennäköisesti herää aamuyöllä epämiellyttävään läpätykseen. Alkoholin ohella sydämen saa rauhattomaksi kahvi ja tupakka, jopa astmalääkitys. Myös tavallinen kuumeilu voi tuntua sydämessä.

– Nyrkkisääntö on se, että perustutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos asia vaivaa. Mutta jos sydämestä ei löydy läppävikaa tai muuta rakenteellista ongelmaa, eloaan voi jatkaa aika huoletta. Useimmilla oireisiin auttaa jo tilanteen selvittely ja vaarattomaksi toteaminen.

Fakta on myös se, että hyvä peruskunto suojaa sydäntä. Siinäkin mielessä, että kuntoileva ihminen huomaa herkemmin, jos hänen suorituskyvyssään tapahtuu aitoa heikkenemistä, joka voi olla merkki jostakin vakavammasta.

Syvänne muistuttaa, että kaikkien yli 60-vuotiaiden kannattaa tunnustella puls­siaan päivittäin ja opetella tuntemaan se. Jos syke on toistuvasti epäsäännöllinen, on hyvä ottaa yhteyttä terveydenhoitoon, vaikkei muita tuntemuksia olisikaan. Epäsäännöllinen syke saattaa olla sydämen eteisvärinän eli flimmerin ainut tunnusmerkki.

Kavalinta on, että flimmeri on vaarallinen myös oireettomana. Pahimmillaan se aiheuttaa aivoinfarktin, kun sydämen eteiseen muodostuneet hyytymät lähtevät liikkeelle.

Ikä lisää riskiä

Eteisvärinä on lisälyöntien ohella sydämen yleisin rytmihäiriö. Se oireilee tykytyksenä, väsymyksenä, vetämättömyytenä ja huonovointisuutena.

Eteisvärinää on monen asteista. Sitä pystytään myös hoitamaan monella tapaa  ja samalla parantamaan huomattavasti potilaan elämänlaatua.

Mitä iäkkäämpi henkilö, sitä yleisemmästä vaivasta on kysymys. Alle kuusikymppisillä  flimmeriä esiintyy melko vähän. 75 vuotta täyttäneistä sitä ilmenee joka kymmenennellä, miehillä hiukan naisia enemmän.

Ikä siis lisää riskiä sairastua. Toisaalta, eteisvärinän tunnistaminen saattaa olla vanhemmalla väellä piirun verran vaikeampaa. Esimerkiksi jo aiemmin käytetyt, sydämen sykettä hidastavat lääkkeet voivat naamioida eteisvärinän oireet. Ja jos ihminen liikkuu muutenkin vähän, hän ei huomaa suorituskykynsä laskua, vaikka sydämen pumppaustehosta katoaa eteisvärinän vuoksi viidennes.

Taustaa: Tämä on helppo ja halpa keino ehkäistä aivoinfarkti

Tässä on suurin syntipukki

Eteisvärinä on helposti diagnosoitavissa sydänfilmillä, jos rytmihäiriö on juuri käynnissä. Tarvittaessa tehdään EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti, niin sanottu Holter-tutkimus. Sydämen kunnon selvittämiseksi voidaan käyttää sydämen ultraäänitutkimusta ja rasituskoetta. Lääkäriä kiinnostavat myös sukutausta ja aiemmat oireet.

Noin puolella potilaista eteisvärinän aiheuttaa korkea verenpaine.

– Olen huomannut, että aika monelle sydän­oireiden takia tutkimuksiin tulleelle keski-ikäiselle naiselle oman verenpaineen korkeus saattaa tulla yllätyksenä, Syvänne toteaa.

Myös kilpirauhasen liikatoiminta altistaa flimmerille. Joillakin laukaiseva tekijä on rasitus tai pitkäkestoinen stressi, joillakin kohtuuttoman alkoholinkäytön jälkeinen krapula.

Jos värisee, toimi näin

Akuutti eteisvärinäkohtaus on hoidettava viivyttelemättä. Varsinkin, jos siihen liittyy hengenahdistusta, rintakipua, pyörtyminen tai halvausoireita. Soita epäröimättä hätänumeroon 112.

– Harvemmin on näin kiire, mutta päivystyspisteeseen kannattaa aina hakeutua vitkastelematta. Mahdollinen rytminsiirto on nimittäin tehtävä 48 tunnin sisällä myös lieväoireisissa tapauksissa. Jos aikaa on kulunut enemmän, rytminsiirtoa ei voi tehdä heti, koska sen yhteydessä on riski, että sydämen eteiseen muodostunut hyytymä lähtee liikkeelle. Tällöin annetaan sykettä rauhoittavaa hoitoa ja aloitetaan hyytymisenestolääkitys.

Vaivaako sydän? Tunnista oireet ajoissa

Sähköinen siirto

Tuoreen eteisvärinän aikainen syke on usein tiheä ja sitä rauhoitetaan lääkityksellä. Joskus värinä kääntyy normaaliksi jo tämän jälkeen.
 Ellei lääkitys tehoa, tehdään sähköinen rytminsiirto. Se on turvallinen toimenpide, mutta vaatii anestesialääkärin ja edeltävän paaston.

Lyhyessä nukutuksessa rintakehän päälle asetetaan anturit ja sydämeen kohdistetaan tasavirtasähköisku. Jos potilas on muuten terve ja kohtaus oli ensimmäinen, muuta lääkitystä ei välttämättä tarvita.

Ennalta suunniteltu rytminsiirto sujuu samaan tapaan.

Lääkkeet ja riskiarviot

Tällä hetkellä flimmeriä sairastaa noin 135 000 suomalaista. Valtaosalla heistä on varmuuden vuoksi jatkuva veren hyytymisen estolääkitys.

– Tunnetuin hyytymisen estäjä on Marevan, josta on 50 vuoden kokemukset. Se sopii useimmille, vaikka oikean annostuksen löytäminen saattaa viedä aikaa, Syvänne sanoo.

Uudemmat, niin sanotut suorat antikoagulantit, ovat käyttäjälleen ”helpompia”. Oman mukavuutensa takia uusia lääkkeitä ei kuitenkaan voi vaihtaa tai valita. Sairausvakuutuskorvauksen saa vain, jos Marevan-hoito on epäonnistunut.

Muutoin joutuu maksamaan lääkkeet kokonaan itse, noin 100 euroa kuussa.

Uusien lääkkeiden hyviin puoliin kuuluu myös se, että aivoverenvuodon riski on vähäisempi. Mustelmia ja muita pikku riesoja liittyy kaikkiin hyytymistä estäviin lääkkeisiin, mutta edut ovat haittoja paljon suurempia.

Jokaiselle eteisvärinäpotilaalle tehdään aivo­infarktin riskiarvio. Korkean riskin potilaaksi pääsee yllättävän helposti. Riskiä lisäävät 65 vuoden ikä, naissukupuoli, korkea verenpaine ja diabetes.

Johdot poikki ja tahdistin peliin

Värinän tiheys ja kesto vaihtelevat minuuteista päiviin. Vaikka oikea rytmi onnistuttaisiinkin palauttamaan, värinäjaksot yleensä tihenevät ja muuttuvat pitkäkestoisiksi. Normaalin rytmin palauttaminen on yhä vaikeampaa.

– Sydämen eteinen voi olla niin venynyt, että palautettu rytmi lipsahtaa flimmeriksi jo viikon tai jopa tunnin päästä. Tuolloin rytminhallintaa tärkeämmäksi tavoitteeksi otetaan sykkeenhal­linta.

Jos pulssi ei rauhoitu lääkkeillä ja tilanne koetaan hyvin hankalaksi, syke voidaan tyynnyttää katkaisemalla eteisten ja kammioiden yhteys. Eteiset jäävät värisemään, mutta se ei vaikuta enää kammioiden rytmiin, koska sähköjohto on välistä poikki. Tuon operaation jälkeen sydän tarvitsee avukseen tahdistimen.

Varsinkin iäkkäämmän henkilön kohdalla voi käydä niin, että eteisvärinä säästää tahdistimelta. Esimerkiksi jos henkilön vaivana on hidas rytmihäiriö, eteisvärinä saattaa olla jopa tervetullut rytmittäjä.

Tulppa ja arpikudos avuksi

Jos potilas on esimerkiksi toipumassa aivo­verenvuodosta tai suolistossa on verta vuotava kohta, hyytymisen estolääkkeet eivät sovi. Silloin  sydämen vasempaan eteiskorvakkeeseen voidaan asentaa tulppa. Näin hyytymä ei pääse muodostumaan tyypillisimpään paikkaansa, umpipussin perälle.

Kaikkein tehokkain keinoista on niin sanottu katetriablaatio. Se on huipputaitoa vaativa operaatio, jossa rytmihäiriöpesäkkeet arpeutetaan jäädyttämällä. Tavoitteena on, että arpikudos toimii eristeenä eikä haitallinen sähköimpulssi pääse enää läpi.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju