Uuden satokauden antimia saa jo. Ovatko ensimmäiset perunat, porkkanat, herneet ja salaatit parhaita vitamiinipommeja?
Ravitsemusasiantuntija Heli Reinivuo THL:stä neuvoo, miten hyödyt satokauden ensi antimista.
1 Satokausien alku on aikaistunut, kun tarjolla on nykyään espanjalaista uutta perunaa ja saksalaisia mansikoita. Ovatko ne yhtä vitamiinipitoisia kuin kotimaiset satokauden aloittajat?
Pitkät kuljetusmatkat ja varastointi aiheuttavat vitamiinihävikkejä tuontikasviksissa, joten kotimaiset kasvikset ovat usein vitamiinipitoisempia.
2.Onko ylipäätään alkusato ravinteikkaampaa vai ”köyhempää” kuin se pääsato? Miten esimerkiksi on uuden perunan laita? Entäpä salaatit, yrtit ja muut nopeasti satoa tuottavat kasvikset?
Alkusadon ja pääsadon ravintosisällössä ei ole merkittävää eroa.
3. Millainen vitamiini- ja hivenainekattaus meillä on, jos tarjolla on vaikkapa uutta perunaa, salaatteja, lehtikaalia, tomaattia, retiisejä, yrttejä ja mansikoita.
Näistä kasviksista saamme runsaasti vesiliukoisia vitamiineja, kuten C-vitamiinia ja folaattia ja kivennäisaineita, kaliumia ja kalsiumia.
4. Ovatko satokauden alun vihannekset ja perunat herkempiä käsittelylle ruuanvalmistuksessa kuin myöhemmin?
Vitamiinien säilyvyyden kannalta ei ole suurta merkitystä, onko kyseessä varhais- vai myöhäissadon vihannes. Vitamiinien hävikkiin vaikuttavat ennen kaikkea kasvisten kuumentaminen sekä varastointiolosuhteet.
5 Miten alkukesän ruokailun vitamiinitasapainoa voisi vielä muuten parantaa?
Vitamiinitasapainosta huolehdit parhaiten syömällä monipuolisesti tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja.
6. Jos tässä vaiheessa pakastimessa on vielä tuoreena pakastettua satoa viime kesältä, onko siinä enää lainkaan vitamiineja?
Nyrkkisääntönä on, että pakastetut kasvikset tulisi syödä ennen seuraavan vuoden satokautta. Vitamiinien säilyvyyden kannalta kriittisempää on kuitenkin pakastettujen kasvisten sulattaminen. Pakastetut kasvikset pitää sulattaa nopeasti esimerkiksi mikrossa, jolloin vitamiineja tuhoutuisi mahdollisimman vähän.
