Mitä kivulle voi tehdä ja mitä sen piinaamana pysyy tekemään? Asiantuntijalääkäri neuvoo, miten selviät kivun kynsistä.

1. Mihin kipua tarvitaan?

Kivun tehtävänä on varoittaa uhkaavasta tai jo tapahtuneesta kudosvauriosta. Kipu on siis elintärkeä tuntemus, jota ilman emme ymmärtäisi hellittää hetkeksi.

Kivun tunne syntyy aivoissa, jonne kehon hermoradat välittävät sähköisen viestin esimerkiksi silloin, kun lihaksesi on venähtänyt. Kipuimpulssin tehtävänä on hälyttää, että ota rauhallisemmin, lepää ja hoida itseäsi.

2. Miksi kivut joskus kroonistuvat?

Kun kipu kroonistuu eli jää pysyväksi, aivot oppivat jo ennalta tulkitsemaan vaikkapa jotkut kipua tuottavat liikkeet satuttavina. Kipu on aina henkilökohtainen tuntemus, jonka voimakkuus riippuu kokijastaan. Juuri tämän vuoksi kivun kanssa voi oppia elämään, sillä voimme kesyttää kipua siedättämällä itseämme.

Kroonisia kipuja poteva voi opetella olemaan antamatta kivulle valtaa. Kivusta on mahdollista valmentaa seuralainen, joka kulkee mukana osana elämää. Konsteja on monia, kuten mielialaharjoitteet, rentoutusterapia ja eri liikuntalajit. Lihas- ja peruskuntoa sekä tasapainoa ylläpitävät lajit ovat hyvää kipukoulutusta.

3. Miten kipua lääkitään?

Ennen lääkkeiden määräämistä pitää selvittää, mistä kipu johtuu. Lääkkeet valitaan kivun aiheuttajan mukaan. Kudosvauriokipuun ja tavallisiin särkyihin sopivat vatsaystävällinen parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni. Kipugeeleissä taas vaikuttavana lääkeaineena on muun muassa diklofenaakkia tai piroksikaamia.

Näitä lääkkeitä saa apteekista ilman reseptiä. Jos ne eivät tehoa, vaihtoehtona ovat reseptilliset kipu- ja tulehduskipulääkkeet. Vahvimpia niistä ovat opioidit, jotka ovat kuitenkin tunnettuja riippuvuutta aiheuttavista ominaisuuksistaan sekä haitallisista yhteisvaikutuksista muiden lääkkeiden kanssa. Siksi opioideja saa vain lääkärin määräyksestä, usein pienen annoksen kerrallaan.

4. Kivuilleni ei ole löytynyt kunnon syytä. Voivatko kipuni olla kuviteltuja?

Kipusi ovat todellisia, vaikkei niille olisi löytynyt syytä. Tilanteesi on kuitenkin raskas, jos kipujasi vähätellään. Pitkään jatkuva kipu on kenties saanut sinut turhautuneeksi, ärtyneeksi ja jopa vihaiseksi. Jatka sinnikkäästi sellaisten keinojen etsimistä, joilla jaksat paremmin ja jotka katkaisevat kivultasi ainakin sen terävimmän kärjen.

5. Voiko kivuliaana liikkua?

Tee sitä, mikä tuntuu hyvältä. Aluksi on tärkeää tunnistaa, millainen liikunta aiheuttaa kipuja. Harjoittelumäärä on liian suuri, jos nivelkipu jatkuu yli kaksi tuntia liikuntarupeaman jälkeen. Liiasta harjoittelusta kielivät myös paheneva lihasheikkous, heikentynyt nivelten liikkuvuus ja nivelturvotus.

Kokeile uintia, hiihtoa tai tanssia - toisin sanoen liikuntaa, jossa koko kehosi on mukana ja josta nautit.

6 Voiko kivun kahleista päästä psyykkisesti irti?

Kyllä, sillä kipua on mahdollista kouluttaa. Aseta itsellesi vaikkapa tällainen tavoite: "Kun koskee, en vetäydy, vaan ponnistaudun liikkeelle. Haluan voida paremmin, joten tarvitsen mielenhallintaharjoitusta." Etene sitten näin. Kun huomaat mielessäsi asettavasi jonkin aikeesi eteen sanan 'mutta' tai 'koska', kysy itseltäsi, onko sinulla oikeasti syytä estää itseäsi. Esimerkiksi ajatuksesi voi olla: "Lähtisin lenkille, mutten voi, koska olen kivulias ja väsynyt." Sen sijaan sano itsellesi: "Lähden lenkille, vaikka olen kivulias ja uupunut. Hyväksyn kipuni, mutta siitä huolimatta pidän hyvinvoinnistani kiinni."

Mitä hyötyä uudesta ajattelutavasta on? Opit pikkuhiljaa, että olet suurempi kuin kipujesi summa. Voit itse päättää, teetkö jotakin vai annatko valtaa kivulle. Jos vain odotat, että kiputilasi muuttuu, voit joutua odottamaan kauankin. Silloin olisit kipujesi vanki, vaikka niin ei tarvitse olla.

7. Onko luontaistuotteista tutkittua näyttöä polven nivelrikkokivun hoidossa?

Glukosamiini ja kondroitiini ovat ravintolisiä, joiden tehosta on nivelrikon hoidossa ristiriitaista tietoa. Jotkut kokevat kuitenkin saavansa niistä apua. Glukosamiini ja kondroitiini ovat nivelruston proteoglykaanien rakenneosasia. Ne parantavat nivelruston kimmoisuutta. Voit siis toki kokeilla niitä polvioireisiisi.

Yksi vaihtoehto ovat lääkärin antamat nivelensisäiset hyaluronaattiruiskeet lievän tai keskivaikean polvinivelrikon kivun hoidossa. Hyaluronaatin tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta aineen vaikutus perustunee tulehdusta ja kipua lieventäviin ominaisuuksiin. Ruiskeen parantava vaikutus polven kipuun ja toimintakykyyn saattaa alkaa hitaasti, mutta sen teho on pitkäkestoisempi kuin perinteisen, tulehdusta lievittävän kortisonipistoksen. Molemmat ruiskeet annetaan tavallisesti kerran puolessa vuodessa tai viikon välein kolmesti. Hyaluronaatista, toisin kuin kortisonipistoksesta, puuttuu kuitenkin luotettava näyttö.

Luontaistuotteita käyttävän potilaan on syytä lähteä lääkäriin viimeistään, kun polviniveliä särkee jatkuvasti levossakin. Tulehtunut nivel rauhoitetaan kortisonipistoksella.

8. Entä jos lääkkeet eivät auta kipuun?

Lääkäri voi suunnitella jokaiselle oman kivunhoitopolun. Lääkkeettömiä hoitoja ovat esimerkiksi kylmä, lämpö, sähkö tai akupunktio.
Esimerkiksi kylmä jarruttaa kiputuntemuksen kulkeutumista selkäytimeen ja vähentää kipeän kudoksen tulehdusreaktiota. Kodin pakastimesta napattu kylmäpakkaus tarjoaa sekä ensihoitoa moniin äkillisiin kipuihin että tukihoitoa kroonisiin kipuihin, kuten kulumavikakipuihin.

Lämpö voi helpottaa etenkin lihasperäisissä kiputiloissa. Akupunktio puolestaan lievittää usein muun muassa sitkeää jännityspäänsärkyä sekä niska- ja hartiaseudun kiputiloja.

Lääkärien ja fysioterapeuttien lisäksi kivunhoidon ammattilaisia ovat koulutetut osteopaatit, kiropraktikot ja naprapaatit. Jokainen on oman kipunsa paras asiantuntija. Jos kipu talttuu yhdestä konstista mutta toisesta ei, luota tuntemukseesi.

9. Millaista on hermovauriokipu?

Hermovauriokivun syy on kipua välittävässä hermoradassa. Tällainen kipu voi syntyä esimerkiksi diabeteksen tai hermovamman seurauksena, leikkauksen haittana tai vyöruusuinfektion jälkitilana. Kipu voi olla pistelyä, kuuman tai kylmän tunnetta, polttelua, puristusta tai sähköiskumaisen tuikkaavaa.

Reseptilääkkeet hermovauriokipuun etsitään kokeilemalla epilepsia- tai mielialalääkkeistä. Tavalliset särky- ja tulehduskipulääkkeet eivät tepsi.
 

Asiantuntijana kivunhoitolääketieteen erityispätevyyden omaava fysiatrian erikoislääkäri Jari Arokoski, Itä-Suomen yliopisto ja KYS.

Artikkeli on julkaistu ET -lehdessä 8/2016.
 

"Kun sairastaa lisäkilpirauhasen liikatoimintaa, mitä laboratoriokokeita otetaan vuosittain? Omaa liikatoimintaani hoidettiin leikkauksella ja lääkkeillä, mutta nyt vain seurataan."

- Mummo Savosta 60v

Lääkäri Risto Laitila vastaa:

Lisäkilpirauhaset ovat pieniä rauhasia kilpirauhasen syleilyssä. Ne erittävät kalkkiaineenvaihduntaa säätelevää hormonia.

Joskus yksi tai useampikin lisäkilpirauhanen alkaa kasvaa ja samalla erittää ylenpalttisesti parathormonia. Parathormoni puskee luustosta vereen kalkkia liiaksi asti. Tila on hyperkalsemia ja se voi aiheuttaa hermosto- ja lihasoireita tai kohonnutta verenpainetta.

Leikkaus parantaa liikatoiminnan lähes aina, mutta noin viidelle prosentille potilaista näin ei käy.

Jos tilanne on tyydyttävä, kerran pari vuodessa tarkistetaan veren kalkkitase. Myös munuaisten toimintaa seurataan. Jos näissä tapahtuu huolestuttava muutos huonompaan, hoitolinjaa tarkistetaan. Uusintaleikkauskin on mahdollinen.

Täältä löydät kaikki ET:n kilpirauhaseen liittyvät artikkelit!

 

Uni toistuu suunnilleen samanlaisina vaiheina yöstä toiseen. Yksi sykli kestää puolestatoista kahteen tuntiin.

Unella on neljä erilaista vaihetta, jotka toistuvat yöstä toiseen.

  1. N1 on kevyen eli torkeunen vaihe, siirtymisvaihe kohti syvempää unta. Hyvin nukkuvalla N1-unta on vain noin 2-5 % yöunesta.
  2. N2-vaiheessa syke ja hengitys hidastuvat. Tätä keskisyvää unta on jopa puolet koko yöunen pituudesta.
  3. N3 on syvän unen vaihe. Syke ja hengitys ovat säännöllisiä ja rauhallisia. Syvä uni elvyttää elimistöä. Hyvin nukkuvalla syvää unta on 15-20 % yöunesta.
  4. REM-unessa aivot toimivat vilkkaasti kuten päivällä. Silmät liikkuvat mutta keho ei. REM-unen osuus kasvaa kohti aamuyötä. Hyvin nukutussa yössä sitä on 20-25 %.

Näin parannat unen laatua – muistilista

  • Kahvi. Herkkyys kofeiinille on yksilöllistä. Unettoman pitäisi välttää kofeiinia jo klo 14:n jälkeen.
  • Ruoka. Päivän pääateria kannattaa nauttia vasta klo 18-20. Jos syö päivällisen ennen klo 18, iltapalaa on hyvä nauttia noin klo 21. Se on tärkeä yöllisen sokeritasapainon kannalta. Katso täältä ruokia, jotka edistävät hyvää unta.
  • Stressi. Päivän aikana ihmisen aivoissa käy noin 60 000 ajatusta. Mieltä voi olla vaikea rauhoittaa illalla. Hyvä keino mielen rauhoittamiseen on esimerkiksi huolihetki. Katso täältä ET:n ohjeet huolihetken pitämiseen.
  • Makuuhuone. Hyvän unen saamiseksi huoneen lämpötilan on hyvä olla 18-20 astetta. Iäkkäillä ihmisillä lämpötila voi olla 20-24 astetta.

Apua lääkkeettömistä hoidoista?

70 % unettomista hyötyy lääkkeettömästä hoidosta. Parhaat tulokset on saatu kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan perustuvilla menetelmillä.

Lievemmissä univaikeuksissa voi auttaa myös reseptivapaa melatoniini. Melatoniini on käpyrauhasen tuottama hormoni, jonka eritys on suurimmillaan aamuyöstä. Se toimii eräänlaisena biologisena rytmien tahdistajana. Jos uni ei tule luonnostaan väsymyksestä huolimatta, melatoniinia voi ottaa purkista.

Joidenkin tutkimusten mukaan melatoniini edistää unta kuitenkin vain vähän. Lääkärilehden mukaan melatoniiniannoksen ansiosta nukahtaminen nopeutuu keskimäärin noin 4 minuuttia. Melatoniini ei myöskään auta kaikkia unipulmista kärsiviä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2017.

Lue myös: Nuku parempia päiväunia – 7 hyvää vinkkiä

Lue myös: Miksi aina väsyttää? Tarkista, ettet sairasta diabetesta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa