Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat kasvaneet viime vuosina hurjasti. Tilannetta selittää lääketuotannon keskittyminen. Kun valmistajia on vähän, ongelmatilanteet näkyvät joka puolella maailmaa.
Päivittäisessä käytössä oleva lääke alkaa olla lopuillaan, ja on aika hakea apteekista uusi satsi. Siellä kuitenkin ilmoitetaan, että omaa lääkettä ei ole saatavilla.
Näin tapahtuu Suomessa yhä useammin.
Lääkkeiden saatavuushäiriöiden määrä on noussut viime vuosina hurjasti. Kun vuonna 2015 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea sai lääkeyrityksiltä 430 saatavuushäiriöilmoitusta, viime vuonna niitä tuli 2 676.
Lääkkeiden saatavuushäiriöiden määrä on noussut hurjasti.
Viime vuonna määrällisesti eniten häiriöitä oli hermostoon vaikuttavissa lääkkeissä ja sydän- ja verisuonilääkkeissä.
Puutteita oli esimerkiksi kolesterolilääke rosuvastatiinissa sekä ADHD:n ja skitsofrenian hoidossa käytettävissä lääkkeissä.
Uutisista tutuin on kenties Ozempic-lääke, jota käytetään kakkostyypin diabeteksen ja ylipainon hoidossa.
– Kun sen käyttö on viime vuosina lisääntynyt, tuotanto ei ole pysynyt perässä, sanoo Fimean ylitarkastaja Julia Lehtinen.
Eniten ongelmia oli sydän- ja verisuonilääkkeiden saatavuudessa.
Lääkkeiden valmistusketjut ovat pitkiä. Yksi tehdas saattaa valmistaa vaikuttavan aineen, toinen muut raaka-aineet, kolmas pakkausmateriaalin. Neljäs valmistaa ja pakkaa lopullisen tuotteen.
Suomessa apteekit tilaavat lääkkeet tukkukaupoilta, jotka puolestaan tilaavat ne maahantuojilta tai suoraan tehtailta.
Puutteet lääkkeen saatavuudessa voivat johtua monista syistä. Viime vuonna saatavuushäiriöiden taustalla oli useimmiten tuotannosta johtuva ongelma: häiriöt tuotannossa olivat syynä yli 60 prosentissa tapauksista.
Tilanteen korjaamiseen voi mennä kuukausia.
25 prosenttia tapauksista selittyi kasvaneella kysynnällä. Vain neljässä prosentissa syynä oli vaikuttavan aineen saatavuusongelma. Tuotevirhe oli syynä kahdessa prosentissa.
Jos esimerkiksi luonnonkatastrofi tai laitevika vaikeuttaa yhden tehtaan toimintaa, vaikutukset näkyvät helposti ongelmina koko ketjussa. Tilanteen korjaamiseen voi Lehtisen mukaan mennä kuukausia.
Maailman lääketuotanto on painottunut suurilta osin Kiinaan ja Intiaan. Maat tuottavat esimerkiksi 90 prosenttia maailman penisilliinistä ja yli puolet parasetamolista.
– Pahimmassa tapauksessa tiettyä lääkettä valmistaa vain yksi tai kaksi tehdasta maailmassa. Jos niillä on ongelma, se näkyy joka puolella maailmaa. Niukkuutta jaetaan sitten maiden kesken, jotta kaikille riittää edes jonkin verran.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 10/2025 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
Julia
Lehtinen
on koulutukseltaan proviisori ja työskentelee Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa ylitarkastajana ja jaostopäällikkönä.
