Apteekista ilman reseptiä ostettaviin lääkkeisiin liittyy paljon harhaluuloja. Apteekkiopin professori Riitta Ahonen oikaisee 10 yleistä virhekäsitystä.

Lähes puolet apteekin ammattilaisista törmää päivittäin tilanteeseen, jossa asiakkaalla on puutteelliset ja hoidon onnistumista vaarantavat tiedot itsehoitolääkkeistä. Tämä selviää kyselytutkimuksesta, jonka Farmasian oppimiskeskus teki viime vuoden lopulla. Saman tutkimuksen mukaan lähes neljännes apteekin ammattilaisista havaitsee vähintään päivittäin, että asiakas on ostamassa itsehoitolääkettä käyttötarkoitukseen, johon lääkettä ei ole tarkoitettu.

Virheellisiä käsityksiä on kaikista itsehoitolääkeryhmistä, mutta erityisesti särky- ja yskänlääkkeistä. Yleisimmin neuvontaa tarvitsevat iäkkäät lääkkeiden käyttäjät, lapsiperheet ja monilääkitysasiakkaat. Noin joka kolmas asiakas kysyy neuvoa oma-aloitteisesti.

Yli puolet apteekin ammattilaisista ohjaa vähintään muutaman kerran viikossa itsehoitolääkettä tarvitsevan asiakkaan lääkäriin sen sijaan, että myisi tälle lääkkeen. Tavallisimmat syyt tähän ovat sairauden tai oireiden epäselvyys, pienen lapsen sairaus tai oire ja epäily sairaudesta, johon itsehoito ei riitä.

Joka toinen apteekin asiakas ostaa itsehoitolääkettä. Vuosittain apteekkeihin tehdään arviolta 30–35 miljoonaa itsehoitokäyntiä.

  1. Itsehoitolääkkeet ovat vaarattomia, ja siksi niitä voi syödä kuin karamelleja.

    Itsehoitolääkkeet ovat tehokkaita lääkkeitä, joilla voi myös olla haittavaikutuksia. Tavallisimmat haitat liittyvät tulehduskipulääkkeisiin, jotka saattavat aiheuttaa mahan limakalvon verenvuotoja. Tutkimusten mukaan noin kolmannes itsehoitosärkylääkkeiden käyttäjistä ilmoittaa kokeneensa niiden aiheuttamia mahavaivoja.

    Itsehoitolääkkeissä olevaa annostusohjetta tulee noudattaa, ellei lääkäri ole määrännyt isompaa annosta. Esimerkiksi tulehduskipulääkkeiden teho ei juurikaan nouse annosta nostamalla, mutta haitat lisääntyvät.

  2. Itsehoitolääkkeissä käytetään tehotto­mampia lääkeaineita kuin reseptilääkkeissä.

    Itsehoitolääkkeissä on usein samoja lääkeaineita kuin reseptilääkkeissä, mutta lääkkeen vahvuudet ja pakkauskoot ovat pienempiä.
    Esimerkiksi 400 mg:n vahvuista ibuprofeenia voi ostaa ilman reseptiä, mutta 600 mg vaatii jo lääkärin tutkimuksen ja lääkemääräyksen.

    Vinkki! Ibuprofeenia vai parasetamolia – ethän ota väärää lääkettä kipuusi?

  3. Jos yhden särky­lääkkeen päiväannos on jo täynnä ja kipu jatkuu, sitä voi yrittää poistaa jollain toisella särkylääkkeellä.

    Samaa lääkeainetta voi olla apteekissa saatavana useilla eri nimillä. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia myydään muun muassa nimillä Ibusal, Burana ja Ibumax. Asetyylisalisyylihappo puolestaan tunnetaan esimerkiksi nimillä Aspirin, Disperin ja Primaspan. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että potilaat käyttävät tietämättään yhtä aikaa samoja lääkeaineita eri nimillä. Vaarana on lääkkeiden yliannostus.
     
  4. Kalliimmat kipu­­­lääkkeet ovat tehok­kaampia kuin halvemmat.

    Lääkkeen hinnalla ei ole mitään tekemistä lääkkeen tehon kanssa. Pitkään markkinoilla olleet lääkkeet ovat yleensä halvempia kuin uudet. Tämä johtuu siitä, että vanhojen lääkkeiden patentti on umpeutunut, ja niillä on paljon rinnakkaisvalmisteita. Rinnakkaisvalmisteet sisältävät samaa lääkeainetta eri nimillä ja niiden tulo markkinoille saa aikaan hintakilpailun, mikä alentaa kaikkien kyseisen ryhmän lääkevalmisteiden hintoja. Siten halpa kipulääke on yhtä tehokas kuin kallis.
     
  5. Särkylääkkeen oikea kerta-annos on 400 mg.

    Eri lääkeaineet vaikuttavat erilaisilla vahvuuksilla. Ibuprofeenin itsehoitovahvuudet ovat 400 mg ja 200 mg, mutta ketoprofeenilla riittää 25 mg. Aspiriinia voi puolestaan ottaa särkyyn 500 mg:n kerta-annoksen.

    Parasetamoli on hyvä ja turvallinen särkylääke, kun sitä käytetään oikein. Liian isoilla annoksilla ja pitkään käytettynä se voi aiheuttaa vakavia maksavaurioita. Jos käyttää lääkärin määräämänä parasetamolivalmisteita särkyyn (esimerkiksi Dolan tai Panacod), ei yhtä aikaa sen kanssa saisi käyttää parasetamolin itsehoitovalmisteita.

    Särkylääke aspiriinia käytetään myös pieninä annoksina sydän- ja verisuonisairauksissa estämään tukoksia, mutta tähän tarkoitukseen niitä tulisi aina ottaa vain lääkärin määräyksestä, ei omin päin.

    Jos käytössä on veren hyytymistä estäviä lääkkeitä, tulisi sopivan särkylääkkeen valinnasta keskustella sekä lääkärin vastaanotolla että apteekissa.

    Lue lisää: Irti kivusta ilman lääkkeitä?

  6. Itsehoitolääkkeitä voi huoletta käyttää pitkiä aikoja.

    Itsehoitolääkkeet on tarkoitettu pienten ja tilapäisten vaivojen hoitoon, eikä niitä tulisi koskaan käyttää pitkiä aikoja ilman lääkärin määräystä. Jos vaiva tai oire pitkittyy, on aina syytä hankkiutua lääkärin tutkittavaksi. Itsehoitolääkkeillä voidaan peittää vakavampi oire, jolloin asianmukaiseen hoitoon hakeutuminen viivästyy. Esimerkiksi useita viikkoja jatkuneet närästysvaivat tai kipu on aina syytä tutkituttaa.

    Itsehoitolääkkeiden pakkausselosteessa on maininta siitä, miten pitkään itsehoitolääkettä voi käyttää ilman lääkärissäkäyntiä. Ohjeen noudattaminen on tärkeää esimerkiksi nenän tukkoisuuden hoitoon tarkoitettujen sumutteiden osalta, sillä liian pitkään käytettyinä ne voivat aiheuttaa nenän limakalvojen turvotusta ja nuhaa.
     
  7. Itsehoitolääkkeitä voi käyttää yhtä aikaa lääkärin määräämien lääkkeiden kanssa.

    Itsehoitolääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia lääkärin määräämien lääkkeiden kanssa. Sen vuoksi niiden käytöstä tulisi kertoa sekä lääkärin vastaanotolla että apteekissa, jossa yhteensopimattomuudet voidaan tarkistaa.

    Tutkimusten mukaan osa kipupotilaista käyttää samanaikaisesti sekä itsehoito- että reseptisärkylääkkeitä, jopa samaa vaikuttavaa ainetta olevaa lääkettä. Jos kipu ei hellitä lääkärin määräämällä lääkkeellä, potilaan pitäisi neuvotella asiasta lääkärin kanssa. Tällöin vastaanotolla voidaan valita sopivampi kipulääkitys. Tämä tulee potilaalle myös edullisemmaksi, sillä lääkärin määräämästä lääkityksestä on mahdollista saada sairausvakuutuskorvausta.
    Joskus itsehoitolääke voi tehostaa lääkärin määräämän lääkityksen tehoa, toisinaan se heikentää sitä.

    Taustaa: Luontaistuotteet olivat koitua kohtaloksi
     
  8. Kaikki itsehoito­lääkkeet sopivat kaikille.

    Myös itsehoidossa oleville lääkkeille voi olla allerginen ja saada niistä vakavankin allergisen reaktion, esimerkiksi hengenahdistusta, turvotusta tai ihottumaa. Jos sairastaa jotain pitkäaikaissairautta, siitä pitäisi kertoa apteekissa itsehoitolääkettä ostaessa. Esimerkiksi kaikille astmaatikoille eivät tulehduskipulääkkeet sovi, jolloin apteekissa osataan valita turvallisin vaihtoehto.
     
  9. Flunssalääke parantaa flunssan ja yskänlääke yskän.

    Flunssan hoitoon ei ole tarjolla itsehoitolääkkeitä, mutta flunssan oireita voidaan lievittää itsehoitolääkkeillä. Myös yskänlääkkeitä voidaan käyttää oireiden lievitykseen, vaikkei niiden tehosta ole pitävää näyttöä.

    Flunssan hoitoon markkinoilla on myös yhdistelmävalmisteita, joissa on särkylääkettä, vitamiinia ja kofeiinia. Valmisteessa saattaa olla esimerkiksi C-vitamiinia ja asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia. Yhdistelmävalmisteet eivät siis ole mitään vaarattomia vitamiinijuomia tai -tabletteja, vaan myös niiden annostusohjeita tulee noudattaa.

    Lue lisää: flunssaa vai allergiaa?

  10. Itsehoitolääkkeet tehoavat jokaiseen samalla tavalla.

    Kipulääkkeiden kuten muidenkin lääkkeiden teho on yksilöllinen ja riippuu muun muassa geeniperimästä. Ei ole esimerkiksi olemassa ”maailman parasta kipulääkettä” kaikille, vaan on löydettävä kullekin henkilölle tehokkain ja turvallisin kipulääke.

Helsinkiläinen Pike Epstein, 61, löysi vesijuoksun vajaat kymmenen vuotta sitten. Hän on polkenut altaaseen niin ylimääräisiä kiloja kuin työuupumustakin.

Pike Epstein, 61:

Ikävuosien kertyessä paino alkoi hiljalleen nousta. Etsin pitkään sopivaa liikuntalajia, jolla saisin pidettyä kilot kurissa. Olen kova innostumaan, mutta intoni myös lopahtaa helposti kesken. Kokeilin joogat, pyöräilyt ja kuntosalit, mutta ne jäivät aika nopeasti.

Kymmenisen vuotta sitten huomasin lehdissä juttuja vesijuoksusta. Parisen vuotta meni ihmetellessä ennen kuin päätin kokeilla lajia yhdessä työkaverini kanssa, jolla on samanlaisia ongelmia kuin minullakin.

”Emme käyneet kursseja. Menimme altaaseen ja katsoimme toisista mallia.”

Aiemmin kävin uimassa, mutta sain siinä niskani kipeäksi, sillä en jaksanut uida pitkään oikealla tekniikalla. Rintauinnissa pää kenottaa huonossa asennossa, jos ei sitä laita vetojen välissä veteen.

Emme käyneet mitään kursseja, vaan menimme altaaseen ja katsoimme toisista vähän mallia. Nykyään minulla on perustekniikka hyvin hallussa.

Luovaa läiskintää

Minulle vesijuoksussa tärkeintä on kaverin kanssa liikkuminen. En ole mikään joukkuelajien ystävä, mutta yksinään ei tule niin helposti lähdettyä liikkeelle. Kun kaverin kanssa on sovittu treeniaika, on pakko mennä. Altaassa liikumme rinnakkain ja puhumme päivän päällimmäiset.

Vaikka ennen treenejä olisin kuinka väsynyt, oloni on niiden jälkeen pirteä. Jos takana on pitempi jakso, jonka aikana olen käynyt altaassa monta kertaa viikossa, oikein tunnen miten endorfiinit lähtevät liikkeelle.

”Vesijuoksussa voi toteuttaa luovuuttaan.”

Olen joskus käynyt yksinkin juoksemassa, mutta se on älyttömän tylsää. Silloin ei auta kuin yrittää puolen altaanmitan välein keksiä uusia liikkeitä, joilla pitää mielenkiinto yllä. Pidän muutenkin siitä, että vesijuoksussa voi toteuttaa luovuuttaan. Välillä loikin pitkiä askelia tai vaihtelen käsien liikkeitä, mitä milloinkin.

Töppöset kelluttavat

Aluksi juoksin altaassa vyön kanssa. Nykyään käytän sen sijaan kelluttavia töppösiä. Olen lukenut, että niiden avulla saa paremman tuntuman keskivartalon lihaksiin. Lisäksi töppöset lisäävät veden vastusta ja tuovat jalkojen liikkeisiin lisää tehoa. Hanskoja olen kokeillut, mutta niistä en niin innostunut.

Ilman välineitäkin voi vesijuosta. Teen sitä etenkin etelänlomilla suolaisessa merivedessä, joka kelluttaa hyvin.

Pike ei käytä juoksuvyötä, vaan juoksutöppösiä.
Pike ei käytä juoksuvyötä, vaan juoksutöppösiä.

Tavallinen juoksu kiellettiin minulta jo parikymmentä vuotta sitten, kun polveni meni toistuvasti sijoiltaan. Altaassa polvi on haitannut vain satunnaisesti.

”Altaassa vahvistuu myös pää.”

Kuntoni pysyy yllä, jos pääsen pari kertaa viikossa vesijuoksemaan. Jos harjoituskertoja on kolme tai vaikka neljäkin viikossa, huomaa aika nopeasti, miten lihakset alkavat kiinteytyä.

Painonikin on laskenut vesijuoksun ansiosta, varsinkin kun yhdistin siihen ruokavalion, jossa syödään usein mutta pieniä annoksia. Mitään huikeaa pudotusta ei ole tullut, mutta viitisen kiloa on lähtenyt. Vaa'an numeroita enemmän kiinnitän huomiota olooni. Se on nykyään paljon parempi kuin ennen vesijuoksun aloittamista. Lihaskuntokin on selvästi parantunut.

Kärsin puolitoista vuotta sitten työuupumuksesta ja olin kuukauden verran sairauslomalla. Sen aikana jaksoin onneksi käydä vesijuoksemassa, parhaimmillaan viisikin kertaa viikossa. Altaassa vahvistuivat sekä pää että kroppa.

Artikkeli on julkaistu myös ET Terveys -lehden numerossa 6/2017.

Poliisipastori Carita Pohjolan-Pirhonen tietää, että kun suru tulee yllättäen, sureva ei tarvitse puhujaa, vaan vierelläkulkijan.

Poliisipastori Carita Pohjolan-Pirhonen oli lähes 20 vuoden ajan Suomen ainoa poliisipastori. Työ vei hänet läheisensä menettäneiden luo esimerkiksi Myyrmannin pommi-iskun, Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien ja Turun puukotusten katastrofeissa. Caritan työhön kuului suruviestin vieminen omaisille sekä tapahtumien kommentoiminen mediassa.

Surun parissa työskentelevä Carita tietää, että pelko menetystä ja kuolemaa kohtaan istuu syvällä ihmisissä.

– Kukaan meistä ei kuitenkaan voi suojata itseään menettämiseltä. Surun sureminen ja heikkous opettavat meitä vahvemmiksi, hän sanoo.

– On hieno teko, jos uskallat istua surevan vieressä ja antaa hänen surra. Ilman selittelyjä, vertailuja omaan elämääsi tai lohduttamista. 

Caritan mielestä kannattaa muistaa, että toinen ihminen tulee kuulluksi ainoastaan hiljaisuudessa.

– Kysy itseltäsi, voitko olla kauheassa elämäntilanteessa edes tunnin vain läsnä. Toisen tuki korvaamattoman tärkeää surun hetkellä.

Aloita surevan lohduttaminen näillä keinoilla:

  1. Tarjoa tukea ja läsnäoloa. Joskus voi käydä niin, että sureva ei kykene ottamaan vastaan tarjottua tukea. Tarjoa sitä kuitenkin uudestaan ja kerro, että haluat kuunnella. 
  2. Muista, että jokaisen reaktiot ovat oikeita. Hyväksy myös voimakkaat tunneilmaisut. Muistuta, että pelottavatkin ja vierailta tuntuvat reaktiot ovat normaaleja. Rohkaise toista ilmaisemaan tunteensa. 
  3. Sureva ei tarvitse sääliä. Ilmaise myötätuntoasi olemalla oma itsesi ja omalla tavallasi. 
  4. Hyväksy se, että et voi selittää tapahtunutta pois. Anna surevalle mahdollisuus puhua menetyksestä ja anna tilaa myös muistelemiselle. Muista, että puhuminen auttaa. Älä neuvo surevaa siitä, miten jatkaa tästä eteenpäin. Jos sureva neuvoja pyytää, voit ehdottaa jotain.
  5. Anna surevalle aikaasi, mutta lupaa vain sen verran kuin jaksat antaa. Voit auttaa arkisissa asioissa: ruoanlaitossa tai kaupassa käymisessä. Voitte tehdä yhdessä vaikka kävelylenkkejä, koska liikkuminen tekee hyvää. Rohkaise surevaa tekemään tavallisia asioita sitten, kun hän siihen pystyy. 
  6. Vältä puhumasta omista menetyksistäsi.
  7. Toipuminen surusta kestää pitkään – ole siis valmiina tarjoamaan tukea vielä myöhemminkin.
  8. Jokaisella on kyky tukea surevaa, se ei vaadi ammattilaista. Parasta tukea on se, että olet aito ja ilmaiset välittäväsi siitä, mitä surevalle kuuluu.
  9. Auta kuitenkin surevaa hakemaan tarvittaessa tukea ja apua myös ammattilaisilta.