Apteekista ilman reseptiä ostettaviin lääkkeisiin liittyy paljon harhaluuloja. Apteekkiopin professori Riitta Ahonen oikaisee 10 yleistä virhekäsitystä.
Lähes puolet apteekin ammattilaisista törmää päivittäin tilanteeseen, jossa asiakkaalla on puutteelliset ja hoidon onnistumista vaarantavat tiedot itsehoitolääkkeistä. Tämä selviää kyselytutkimuksesta, jonka Farmasian oppimiskeskus teki viime vuoden lopulla. Saman tutkimuksen mukaan lähes neljännes apteekin ammattilaisista havaitsee vähintään päivittäin, että asiakas on ostamassa itsehoitolääkettä käyttötarkoitukseen, johon lääkettä ei ole tarkoitettu.
Virheellisiä käsityksiä on kaikista itsehoitolääkeryhmistä, mutta erityisesti särky- ja yskänlääkkeistä. Yleisimmin neuvontaa tarvitsevat iäkkäät lääkkeiden käyttäjät, lapsiperheet ja monilääkitysasiakkaat. Noin joka kolmas asiakas kysyy neuvoa oma-aloitteisesti.
Yli puolet apteekin ammattilaisista ohjaa vähintään muutaman kerran viikossa itsehoitolääkettä tarvitsevan asiakkaan lääkäriin sen sijaan, että myisi tälle lääkkeen. Tavallisimmat syyt tähän ovat sairauden tai oireiden epäselvyys, pienen lapsen sairaus tai oire ja epäily sairaudesta, johon itsehoito ei riitä.
Joka toinen apteekin asiakas ostaa itsehoitolääkettä. Vuosittain apteekkeihin tehdään arviolta 30–35 miljoonaa itsehoitokäyntiä.
-
Itsehoitolääkkeet ovat vaarattomia, ja siksi niitä voi syödä kuin karamelleja.
Itsehoitolääkkeet ovat tehokkaita lääkkeitä, joilla voi myös olla haittavaikutuksia. Tavallisimmat haitat liittyvät tulehduskipulääkkeisiin, jotka saattavat aiheuttaa mahan limakalvon verenvuotoja. Tutkimusten mukaan noin kolmannes itsehoitosärkylääkkeiden käyttäjistä ilmoittaa kokeneensa niiden aiheuttamia mahavaivoja.
Itsehoitolääkkeissä olevaa annostusohjetta tulee noudattaa, ellei lääkäri ole määrännyt isompaa annosta. Esimerkiksi tulehduskipulääkkeiden teho ei juurikaan nouse annosta nostamalla, mutta haitat lisääntyvät. - Itsehoitolääkkeissä käytetään tehottomampia lääkeaineita kuin reseptilääkkeissä.
Itsehoitolääkkeissä on usein samoja lääkeaineita kuin reseptilääkkeissä, mutta lääkkeen vahvuudet ja pakkauskoot ovat pienempiä.
Esimerkiksi 400 mg:n vahvuista ibuprofeenia voi ostaa ilman reseptiä, mutta 600 mg vaatii jo lääkärin tutkimuksen ja lääkemääräyksen.Vinkki! Ibuprofeenia vai parasetamolia – ethän ota väärää lääkettä kipuusi?
- Jos yhden särkylääkkeen päiväannos on jo täynnä ja kipu jatkuu, sitä voi yrittää poistaa jollain toisella särkylääkkeellä.
Samaa lääkeainetta voi olla apteekissa saatavana useilla eri nimillä. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia myydään muun muassa nimillä Ibusal, Burana ja Ibumax. Asetyylisalisyylihappo puolestaan tunnetaan esimerkiksi nimillä Aspirin, Disperin ja Primaspan. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että potilaat käyttävät tietämättään yhtä aikaa samoja lääkeaineita eri nimillä. Vaarana on lääkkeiden yliannostus.
- Kalliimmat kipulääkkeet ovat tehokkaampia kuin halvemmat.
Lääkkeen hinnalla ei ole mitään tekemistä lääkkeen tehon kanssa. Pitkään markkinoilla olleet lääkkeet ovat yleensä halvempia kuin uudet. Tämä johtuu siitä, että vanhojen lääkkeiden patentti on umpeutunut, ja niillä on paljon rinnakkaisvalmisteita. Rinnakkaisvalmisteet sisältävät samaa lääkeainetta eri nimillä ja niiden tulo markkinoille saa aikaan hintakilpailun, mikä alentaa kaikkien kyseisen ryhmän lääkevalmisteiden hintoja. Siten halpa kipulääke on yhtä tehokas kuin kallis.
- Särkylääkkeen oikea kerta-annos on 400 mg.
Eri lääkeaineet vaikuttavat erilaisilla vahvuuksilla. Ibuprofeenin itsehoitovahvuudet ovat 400 mg ja 200 mg, mutta ketoprofeenilla riittää 25 mg. Aspiriinia voi puolestaan ottaa särkyyn 500 mg:n kerta-annoksen.
Parasetamoli on hyvä ja turvallinen särkylääke, kun sitä käytetään oikein. Liian isoilla annoksilla ja pitkään käytettynä se voi aiheuttaa vakavia maksavaurioita. Jos käyttää lääkärin määräämänä parasetamolivalmisteita särkyyn (esimerkiksi Dolan tai Panacod), ei yhtä aikaa sen kanssa saisi käyttää parasetamolin itsehoitovalmisteita.
Särkylääke aspiriinia käytetään myös pieninä annoksina sydän- ja verisuonisairauksissa estämään tukoksia, mutta tähän tarkoitukseen niitä tulisi aina ottaa vain lääkärin määräyksestä, ei omin päin.
Jos käytössä on veren hyytymistä estäviä lääkkeitä, tulisi sopivan särkylääkkeen valinnasta keskustella sekä lääkärin vastaanotolla että apteekissa. - Itsehoitolääkkeitä voi huoletta käyttää pitkiä aikoja.
Itsehoitolääkkeet on tarkoitettu pienten ja tilapäisten vaivojen hoitoon, eikä niitä tulisi koskaan käyttää pitkiä aikoja ilman lääkärin määräystä. Jos vaiva tai oire pitkittyy, on aina syytä hankkiutua lääkärin tutkittavaksi. Itsehoitolääkkeillä voidaan peittää vakavampi oire, jolloin asianmukaiseen hoitoon hakeutuminen viivästyy. Esimerkiksi useita viikkoja jatkuneet närästysvaivat tai kipu on aina syytä tutkituttaa.
Itsehoitolääkkeiden pakkausselosteessa on maininta siitä, miten pitkään itsehoitolääkettä voi käyttää ilman lääkärissäkäyntiä. Ohjeen noudattaminen on tärkeää esimerkiksi nenän tukkoisuuden hoitoon tarkoitettujen sumutteiden osalta, sillä liian pitkään käytettyinä ne voivat aiheuttaa nenän limakalvojen turvotusta ja nuhaa.
- Itsehoitolääkkeitä voi käyttää yhtä aikaa lääkärin määräämien lääkkeiden kanssa.
Itsehoitolääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia lääkärin määräämien lääkkeiden kanssa. Sen vuoksi niiden käytöstä tulisi kertoa sekä lääkärin vastaanotolla että apteekissa, jossa yhteensopimattomuudet voidaan tarkistaa.
Tutkimusten mukaan osa kipupotilaista käyttää samanaikaisesti sekä itsehoito- että reseptisärkylääkkeitä, jopa samaa vaikuttavaa ainetta olevaa lääkettä. Jos kipu ei hellitä lääkärin määräämällä lääkkeellä, potilaan pitäisi neuvotella asiasta lääkärin kanssa. Tällöin vastaanotolla voidaan valita sopivampi kipulääkitys. Tämä tulee potilaalle myös edullisemmaksi, sillä lääkärin määräämästä lääkityksestä on mahdollista saada sairausvakuutuskorvausta.
Joskus itsehoitolääke voi tehostaa lääkärin määräämän lääkityksen tehoa, toisinaan se heikentää sitä.
Taustaa: Luontaistuotteet olivat koitua kohtaloksi
- Kaikki itsehoitolääkkeet sopivat kaikille.
Myös itsehoidossa oleville lääkkeille voi olla allerginen ja saada niistä vakavankin allergisen reaktion, esimerkiksi hengenahdistusta, turvotusta tai ihottumaa. Jos sairastaa jotain pitkäaikaissairautta, siitä pitäisi kertoa apteekissa itsehoitolääkettä ostaessa. Esimerkiksi kaikille astmaatikoille eivät tulehduskipulääkkeet sovi, jolloin apteekissa osataan valita turvallisin vaihtoehto.
- Flunssalääke parantaa flunssan ja yskänlääke yskän.
Flunssan hoitoon ei ole tarjolla itsehoitolääkkeitä, mutta flunssan oireita voidaan lievittää itsehoitolääkkeillä. Myös yskänlääkkeitä voidaan käyttää oireiden lievitykseen, vaikkei niiden tehosta ole pitävää näyttöä.
Flunssan hoitoon markkinoilla on myös yhdistelmävalmisteita, joissa on särkylääkettä, vitamiinia ja kofeiinia. Valmisteessa saattaa olla esimerkiksi C-vitamiinia ja asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia. Yhdistelmävalmisteet eivät siis ole mitään vaarattomia vitamiinijuomia tai -tabletteja, vaan myös niiden annostusohjeita tulee noudattaa. - Itsehoitolääkkeet tehoavat jokaiseen samalla tavalla.
Kipulääkkeiden kuten muidenkin lääkkeiden teho on yksilöllinen ja riippuu muun muassa geeniperimästä. Ei ole esimerkiksi olemassa ”maailman parasta kipulääkettä” kaikille, vaan on löydettävä kullekin henkilölle tehokkain ja turvallisin kipulääke.
