Lapsilla se on vesirokkoa, aikuisilla vyö­ruusua. Kiusallinen rokkotauti yleistyy iän karttuessa.

  • 1. Millainen tauti on vyöruusu?

    Vyöruusu on vesirokkoviruksena tunnetun Varicella zosterin aiheuttama tulehdus eli infektio. Se ilmaantuu vyömäisinä iho-oireina useimmiten juuri vyötärön tai kyljen seudulle ja nostattaa ihoon kutisevia, kosketusarkoja ja kirveleviä rakkuloita.
    Vyömäiseksi rakkularyppään tekee se, että virus nousee esiin tietyn hermon alueella ja rypäs noudattaa hermon ”kulkureittiä”. Vyöruusua esiintyy myös kasvoissa sekä suun ja nielun limakalvoilla. Joskus se tulehduttaa silmät.
    Iän karttuessa vyöruusu yleistyy. Nuoruudessaan vesirokon sairastaneista yli 80-vuotiaista vyöruusun saa jopa joka toinen. Vyöruusu on yleinen tauti myös niillä aikuisilla, joilla elimistön vastustuskyky on jostakin syystä alentunut. Monet krooniset sairaudet tai esimerkiksi solunsalpaajalääkitys altistavat vyöruusulle.

  • 2. Voiko vyöruusuun sairastua monta kertaa elämänsä aikana?

    Voi. Virus jää piileksimään hermon juureen, josta se kykenee sopivien olosuhteiden seurauksena havahtumaan hereille ja synnyttämään oireisen taudin.

  • 3. Millaisia oireita vyöruusu aiheuttaa?

    Ensimmäiseksi tulevat kipu ja särky. Kipuoireet alkavat muutamaa päivää tai viikkoa ennen varsinaisia iho-oireita. Sitten iho alkaa punoittaa ja siihen nousee parin millimetrin läpimittaisia kirkkaita rakkuloita. Tauti tuo mukanaan pientä kuumeilua.
    Päivien kuluessa rakkulat lisääntyvät. Niiden määrä vaihtelee muutamasta näpystä laajoihin rakkularyppäisiin. Parin viikon tai kuukauden kuluessa rakkulat hiljalleen samentuvat, alkavat muodostaa rupea ja parantua.
    Aina ihorakkuloita ei ilmesty lainkaan.

  • 4. Sairastin vyöruusun, joka jätti muistoksi pistävät kivut. Normaaliako?

    Harmi kyllä, mutta tuikkivat tai pistävänoloiset kivut ovat tavallinen kiusa vyöruusun sairastaneelle. Kyse on jälkihermosärystä ja vyöruusuihottuman paikalle kehkeytyneestä tuntoaistimuksen muutoksesta.
    Mitä vanhempana vyöruusun on sairastanut, sitä herkemmin tauti jättää perinnökseen jopa vuosia kestävän vaikean hermokivun. Silloin ihosta tulee niin herkkä, että vaatteetkin voivat tuntua kivuliailta.

  • 5. Voiko vyöruusua hoitaa?

    Voi. Useimmiten vyöruusu talttuu itsestään, eikä lääkitystä tarvita. Hankalissa oireissa tauti pitää hoitaa viruslääkkeillä, joita ovat asikloviiri, valasikloviiri tai famsikloviiri. Viruslääkitys lyhentää taudin kestoa, vähentää rakkuloita ja lievittää tautivaiheen kipua sekä hermoperäistä jälkikipua.
    Lääkkeestä on apua vain, jos se aloitetaan sairauden alku­vaiheessa. Mitä enemmän perussairauksia vyöruusupotilaalla on tai mitä iäkkäämpi hän on, sitä tärkeämpää on ajoissa aloitettu viruslääkitys. Lääkäriin lähtöä ei siksi ole syytä viivytellä. Välttämätöntä lääkitys on silloin, jos tauti on edennyt silmiin. Tablettikuuri kestää yleensä viikon.

  • 6. Voinko helpottaa kipujani kotikonstein? Onko ­lääkäristä apua?

    Tulehduskipulääkkeiden pitäisi auttaa jonkin verran vyöruususärkyyn. Jos ne eivät tehoa, lääkäri voi määrätä voimakkaampia reseptikipulääkkeitä tai hermosäryn hoitoon suunnattuja valmisteita. Ihon tuntopuutoksiin tarvitaan joskus puudutus.
    Suihkuttele rakkuloita pari kertaa päivässä lämpimällä vedellä, siten ehkäiset ihoa tulehtumasta. Apteekista saat sinkkipastaa, jota kannattaa levittää oirehtivalle ihoalueelle. Pasta kuivattaa rakkuloita ja auttaa pitämään niitä puhtaina. Rakkuloiden paranemisvaiheessa perus­voiteista on hyötyä.

  • 7. Onko jälkihermosärylle tehtävissä mitään?

    Kyllä vain. Siihen käytetään neuropaattisen kivun lääkkeitä, joista tavallisimpia ovat amitriptyliini, karbamatsepiini ja gabapentiini. Niitä saa vain reseptillä.
    Ihottuman parantumisen jälkeistä särkyä tai kivuliasta kosketusherkkyyttä on lähes kaikilla potilailla. Pistelevät tai vihlovat jälkihermosäryt jatkuvat viidesosalla potilaista vähintään kolme kuukautta.
    Taudin ensivaiheessa aloitettu viruslääkitys vähentää myös jälkihermosärkyjä.

  • 8. Voiko vyöruusu tarttua?

    Voi, silloin kun tauti on rakkulavaiheessa. Siksi vyöruusupotilaan on syytä välttää kosketusta raskaana oleviin naisiin, pitkäaikaisesta sairaudesta kärsiviin ja sellaisiin henkilöihin, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa tai saaneet vesirokkorokotusta.

Asiantuntijana ylilääkäri Markku Kuusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Lähteinä terveys­kirjasto.fi sekä Sanofi-Aventiksen nettisivut.

10.2.2015 kello 10.55.: Juttua on päivitetty ja siitä on poistettu tieto rokotteesta, koska sitä ei ole tällä hetkellä saatavana Suomessa. Vyöruusurokotetta on saatavilla Suomessa vasta maalis-huhtikuusta 2015 alkaen. 

Kesän pikku haaverit hoituvat lääkekaapin avulla, mutta tositilanteessa kännykkä auttaa vaikka elvyttämään.

1. Mitkä ovat yleisimmät ensiapua vaativat tilanteet kesämökeillä?

Tavanomaiset lomailijan vammat syntyvät kesäpuuhissa: auringonpaisteessa oleskellessa ja ulkosalla touhutessa sekä luonnossa liikkuessa. Seurauksena on auringonpistoja, palovammoja, hyönteisten pistoja, haavoja ja nyrjähdyksiä.

2. Paljain jaloin kävely on kesän nautintoja. Entä jos astun lasinsiruun tai naulaan?

Puhdista haava heti vedellä. Jos vesihuuhtelu ei putsaa haavaa kunnolla tai siihen jää esimerkiksi lasia, on käytävä lääkärissä.

Jos kyseessä on viiltohaava, laita sen reunat yhteen haavansulkijateipillä tai laastarilla. Tyrehdytä verenvuoto ja peitä haava sidetaitoksella. Tarkista, onko haavan saaneen jäykkäkouristusrokotus voimassa.

Tulehtunut haava punoittaa ja kuumottaa. Sitä voi myös särkeä. Jos oireet eivät helpota, vaikka haavaa puhdistaa lisää, on mentävä lääkäriin.

Runsaasti vuotavaa haavaa pitää painaa sormin tai kämmenellä ja peittää se sitten painesiteellä.

3. Mistä tunnistaa auringonpistoksen?

Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja heikotuksen tunne. Auringosta on syytä siirtyä pois ja vilvoitella itseään viileällä vedellä tai kylmillä kääreillä pään ja kaulan alueella. Vettä pitää juoda, vaikka ei janottaisikaan.

4. Minkä kokoisen palovamman voi hoitaa omatoimisesti ja miten se tapahtuu?

Palovammasta kärsivän omaa kämmentä pienempää vammaa voi hoitaa itse, ellei se ala tulehtua eikä siinä ole rakkuloita. Palanut iho punoittaa, turpoaa ja on kivulias. Syvemmässä palovammassa ihoon nousee myös rakkuloita.

Viilennä vammautunutta ihoa kymmenisen minuuttia vedellä. Varo jäädyttämästä ihoa.

Rakkulainen iho pitää suojata suojasiteellä. Älä riko rakkuloita.

5. Millaisia ensiaputarvikkeita mökille pitää varata?

SPR suosittelee seuraavia: ensiapuside, haavanpuhdistuslaput, haavateippi ja laastarit, kertakäyttökäsineet, kylmäpakkaus, pikasiteet, pinsetit tai punkkipihdit, sakset, sidetaitokset, suojapeite ja tukiside.

Lisäksi kannattaa varata mukaan kuumemittari, aurinkovoidetta ja hyttyskarkotetta.

6. Entä lääkevarasto?

Mökin lääkekaapista pitäisi löytyä ainakin antihistamiinivalmiste, kortisonivoide, kyypakkaus, lääkehiiltä, maitohappobakteereita ja matkapahoinvointi-, ripuli- ja ummetus- sekä tulehduskipulääke. Lisäksi jokaisen mökkeilijän on varmistettava henkilökohtaisten lääkkeidensä riittävyys. Älä käytä vanhentuneita tai talven yli väärin säilytettyjä lääkkeitä.

7. Riittävätkö aikuiselle käärmeenpureman hoidoksi kyypakkauksen pillerit?

Eivät riitä, kaikenikäisten on käytävä lääkärissä. Kyypakkauksen kaksi kortisonipilleriä ovat ensiapu. Ne voivat hillitä mahdollisia allergisia reaktioita. Jos purema on jalassa, se kannattaa lastoittaa. Pureman saanut kannetaan paikalta. Pureman saanutta raajaa ei nimittäin pitäisi liikutella. Raajan pitäminen koholla on suositeltavaa.

Lue myös: Kevään ensiapuopas puremiin, pistoksiin ja vammoihin

8. Miten lastoittamisesta selviää, jos ei ole sitä koskaan tehnyt?

Avaa SPR:n nettisivut punainenristi.fi ja klikkaa otsikko "Opi ensiapua". Sieltä löydät 1-2 minuutin mittaisia videoita, jotka opastavat toimintaan eri tilanteissa. Videoiden avulla voi harjoitella rauhassa kotona.

SPR järjestää jatkuvasti ensiapukursseja eri puolilla maata. Peruskurssi kestää 16 tuntia ja sen hinta on paikkakunnasta riippuen 92-107 euroa.

9. Mökillä ei aina ole tietokonetta. Voiko ensiapuohjeita ladata kännykkään?

Kyllä. SPR:n ilmaisessa mobiilisovelluksessa on ohjeet 24 erilaisen onnettomuus- ja tapaturmatilanteen tai sairauskohtauksen varalta ja samat opastusvideot kuin nettisivuilla.

Sovelluksesta voi myös soittaa suoraan 112-hätänumeroon niin, että hätäkeskus näkee soittajan sijainnin karttakoordinaatteina. Sovelluksen löytää sovelluskaupoista hakusanoilla Punainen Risti. Ensiapuohjeita voi seurata kännykästä, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi.

Katso opetusvideo: Näin lataat kännykkääsi ensiapusovelluksen

10. Miten toimin, jos joku menee tajuttomaksi?

Ensimmäiseksi yrität herättää hänet puhuttelemalla tai ravistelemalla. Jos hän ei herää, soita heti hätänumeroon 112 ja pane puhelimen kaiutin päälle. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä osoitteessa olet. Sen jälkeen odota ohjeita sulkematta puhelinta. Noudata hätäkeskuksen antamia neuvoja. Lopeta puhelu vasta, kun saat luvan.

11. Millaista ensiapua tajuttomalle henkilölle annetaan?

Tärkeintä on turvata hänen hengityksensä, joten tarkista ensin, hengittääkö hän. Aseta hänet selälleen ja kohota hänen leukaansa. Kokeile poskellasi, tunnetko ilmavirran hänen suustaan.

Jos tajuton hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Seuraa hänen tilaansa, kunnes ensihoitaja tai lääkäri on paikalla ja voi ottaa hänestä vastuun.

Jos autettava ei hengitä normaalisti, aloita painelu-puhalluselvytys. Paina keskeltä rintalastaa 30 kertaa ja puhalla sitten 2 kertaa ilmaa tajuttoman keuhkoihin niin että rintakehä nousee. Jatka samalla 30:2-rytmillä tauotta, kunnes ammattihenkilö on ehtinyt paikalle.

Punaisen Ristin sivuilla ja mobiilipalvelussa on opastusvideot myös elvytyksestä.

12. Onko muita numeroita kuin 112, jotka pitää laittaa näkyville?

Ainakin Myrkytystietokeskus 09471 977 ja meripelastus 0294 1000. Kirjaa myös oma numerosi, mökin tarkka osoite, reittiohje ja karttakoordinaatit. SPR:n sivuilta voit tulostaa tätä varten kätevän turvataulun.

Asiantuntijana Punaisen Ristin terveyden ja ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.

Varmista apu perille

Lataa 112-sovellus

112 Suomi -kännykkä-sovellus nopeuttaa avun saantia hätätilanteessa. Kun soitat 112-hätänumeroon sovelluksen kautta, hätäkeskus saa automaattisesti tiedon tarkasta sijainnistasi, vaikka et itse sitä tietäisi.

Saat Ilmaiseksi

Maksuton sovellus toimii kaikissa älypuhelimissa, joiden sovelluskaupasta se löytyy. Lisää tietoa ja sovelluksen asennusohjeet saat Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta www.112.fi

Jo 40 000 x apua

Digian ja Hätäkeskuslaitoksen kehittämän sovelluksen avulla on soitettu jo 40 000 hätäpuhelua.

Vinkit antoi Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.