Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju

Matti Rämö aloitti ympärivuotisen pyöräilyn kuntoutuakseen vakavasta sairaudesta. Vähitellen syntyi ajatus pitkästä fillarimatkasta. Ensimmäinen reissu vei Tunisiaan, ja nyt takana on kahdeksan megapolkaisua.

Polkupyöräilyyn hurahtamisesta Matti Rämö voi kiittää − tai kirota – vakavaa sairastumista vuonna 2002. Häneen iski voimat vievä autoimmuunisairaus, sarkoidoosi.

Sille ei tiedetä selkeää syytä, mutta Matti itse epäilee usean vuoden aikana kertynyttä stressiä.

Taustaa: Mikä on sarkoidoosi?

− Olin opiskellut ahkerasti ja tehnyt kolmea osa-aikatyötä. Lapset olivat pieniä, ja sitten tuli avioero. Homma kaatui päälle.

Maantiedettä, kehitysmaatutkimusta ja italiaa opiskelleelle vastavalmistuneelle 1990-luku ei tarjonnut ruusuisia työmahdollisuuksia. Matti oli kolmeen otteeseen kortistossa.

Kroppa päätti toisin

Sitten hän pääsi työllisyyskurssille, ja Ylestä avautui harjoittelupaikka. Elämä näytti pitkästä aikaa hymyilevän, mutta miehen autoimmuunijärjestelmä päätti toisin.

− On ironista, että sairaus iski heti, kun stressi hellitti, Matti huokaisee.

Futisfani ylikierroksilla

Oireet alkoivat kuumeilulla. Meneillään olivat jalkapallon MM-kisat ja futisfani luuli vain käyvänsä ylikierroksilla. Kun hänen suosikkinsa Italia putosi ja kuumeilu jatkui, hän tajusi, ettei kyse ollut pelkästä intoilusta.

Aluksi vaivaan tarjottiin särkylääkettä. Sitten keuhkopussista löytyi patti, ja Matti pääsi tutkimuksiin. Keuhkoista nipsaistiin näyte, ja diagnoosi varmistui.

− Söin kaksi vuotta kortisonia, jolla on vakavia sivuvaikutuksia. Pahinta oli, että suojalääkityksestä huolimatta vatsani prakasi.

Kortisoni: 10 faktaa

Matti kärsi kuusi viikkoa jatkuvista pistelevistä vatsakivuista. Hän pystyi syömään vain vähän kerrallaan, lopulta ainoastaan perunaa ja porkkanaa.

”Aloin näyttää porkkanalta”

− Aloin jo näyttääkin porkkanalta. En pystynyt nukkumaan yhtäjaksoisesti kahta tuntia pidempään, mutta sinnittelin töissä. Pahimpien kipujen iskiessä käperryin työhuoneeni lattialle sikiöasentoon. Rupesin miettimään, että jos elämä on tällaista, niin…

Viimein apu löytyi yksityiseltä ravintoterapeutilta. Tämä suositteli käsiteltyä MCT-kookosöljyä. Se oli kallista apteekkitavaraa, mutta sitä ei tarvinnut ottaa kuin puoli teelusikallista päivässä.

Vähitellen vatsa tuli kuntoon, ja ruokavalio laajeni. Toipumista vauhdittaakseen Matti hankki kuntopyörän ja aloitti sauvakävelyn.

Kun diagnoosista oli kulunut yhdeksän kuukautta, hän hyppäsi polkupyörän selkään. Seuraavana vuonna fillarointi jatkui yli talven.

Näin ehkäiset talvivammat

− Se muutti suhtautumiseni pyöräilyyn. Päivämatkat pitenivät, ja talvipyöräily lumen ja jään keskellä muuttui koko ajan kiehtovammaksi.

Polkupyöräkirjallisuuden Päätalo

Rengasrikkoja Saharassa, Polkupyörällä Intiassa. Polkupyörällä Thaimaasta Vietnamiin… Matti on tehty kahdeksan pitkää matkaa eri puolilla maailmaa. Tahti on ollut kova, reissu per vuosi.

Joka tempaisusta on syntynyt paksu kirja. Naureskellen Matti kutsuu itseään ”polkupyöräkirjallisuuden Päätaloksi”. Hän on esitelmöinyt matkoistaan eri tilaisuuksissa, ja Ylen nettisivuilla on hänen bloginsa sekä ääni- ja videopäiväkirjoja reissuista.

Uusin, Himalajalle suuntautuneesta reissusta kertova Polkupyörällä Himalajalle ilmestyy maaliskuussa.

− Se oli kaikkien aikojen megareissu! Matti puuskahtaa.

Matti pyöräili viiden kilometrin korkeudessa

Vuoristossa hän polki korkeimmillaan yli viiden kilometrin korkeudessa.

Alkumatkasta oli kaksi viikkoa kuumaa tasankoa, minkä jälkeen alkoi nousuvaihe. Matti kertoo, kuinka vielä viikonkin jälkeen hän hengästyi kääntäessään kylkeä sängyssä.

Sitten hän sai hyvän vinkin 70-kymppiseltä amerikkalaiselta pariskunnalta, joka taittoi samaa reittiä tandem-pyörällä. He neuvoivat keskittymään uloshengitykseen.

Osallistu keskusteluun: Jatkuva vai matkakohtainen vakuutus?

Kun happea on vähän, hengitys ajautuu automaattisesti pinnalliseen läähätykseen. Siitä pääsee eroon työntämällä keuhkot kunnolla tyhjiksi. Silloin happea saa enemmän sisään.

− Kyseessä on perustavaa laatua oleva jooga-niksi, joka minun olisi pitänyt hoksata.

Veltto Virtanen psyykkasi

Pyöräilykilometreja Matille kertyy vuosittain 10 000:n ja 19 000:n välillä. Hän ajaa paljon seisaaltaan, jotta tahkoaminen ei kävisi istumalihasten päälle.

Toinen syy ovat polvivaivoistaan, joiden vuoksi käyttää polvitukia.

− Niiden taustalla ovat nuoruuden koripallonpeluu ja postin kuorma-autojen ajaminen. Niissä kun oli järkyttävän jäykät polkimet.

Polvien takia Matti joutui lopettamaan sählyn pelaamisen.

− On absurdia juosta reikäisen pallon perässä, mutta juuri siksi pidin lajista. Oli iso uhraus luopua siitä.

Pitkillä matkoilla yksinäisyys alkaa jossain vaiheessa painaa. Vaikka näkee koko ajan uusia ihmisiä ja on heidän kanssa tekemisissä, kohtaamisiin tulee tiettyä rutiinimaisuutta. Siihen väsähtää.

Tällaisessa ympäristössä yksinäisyys lisääntyy

Asiaa auttaa, että pysähtyy yhteen paikkaa muutamaksi päiväksi. Kun näkee samoja naamoja, ja vaikka jutut eivät olisi kovin syvällisiä, olemiseen tulee vakautta.

Ultramatkat ovat muutenkin mentaali haaste. Ensimmäisellä reissulla Matilla oli henkisenä valmentajana psykologi Pertti ”Veltto” Virtanen.

”Jos kaadut, nouse heti ylös”

− Hän neuvoi, että jos kaatuu, pitää nousta heti ylös ja jatkaa matkaa. Sama periaate, jota opetetaan ratsastuksen harrastajille: jos putoat, nouse heti uudestaan selkään.

Kotiinpaluu on Matin mukaan matkan vaikein etappi. Reissaaja elää niin täyttä elämää, ettei arki tunnu sen rinnalla oikein miltään.

− Kirjoittaessani olen huomannut, kuinka intensiivisiä matkapäiväni ovat, Matti sanoo.

− Ne ovat täynnä ulkoisesti pieniä tapahtumia, jotka kuitenkin koen voimakkaasti. Tien päällä olen auki kaikelle vastaantulevalle. Kokemuksista tulee tärkeitä, vaikka ne eivät ole ulkoisesti isoja.

Lue Matti Rämön matkoista ja elämänfilosofiasta ET-lehden numerosta 3/2016.

 

 

Syntynyt Forssassa 1962. Asuu Helsingissä.

Perhe Eronnut. Aikuiset tytär ja poika.

Työ Ylen Teksti-TV:n toimittaja, matkakirjailija.

Harrastukset Pitkänmatkanpyöräily. Uusin kirja Polkupyörällä Himalajalle ilmestyy maaliskuussa.

Matin blogi

Kysely

Talvipyöräily on

Hyödyllistä
Hyödyllistä
42.1%
Piristävää
Piristävää
36.8%
Vaarallista
Vaarallista
21.0%
Ääniä yhteensä: 19
Vierailija

Ultrapyöräilijä Matti Rämö: ”Sairaus iski heti, kun stressi hellitti”

Moi Olen piakkoin saamassa luetuksi Matin seitsemännettä pyöräretkikirjaa " Polkupyörällä Ukrainan halki Istanbuliin". Kirjahyllykaapissani odottaa Matin uusin " Polkupyörällä Himala-jalle". Hänen kirjoistaan tulee mieleen poikien ja tyttöjen seikkailukirjat. Olen pyöräillyt lähes vuosittain lapsuudesta saakka kaikkina vuoden aikoina koulu - , opiskelu - ja työmatkat. Pyörällä ajo pitää yllä peruskuntoa. Noin kerran viikossa olen ryhtynyt käymään hölkällä. Juoksu on kuin kirsikka pyöräilykakun...
Lue kommentti