Kun aikuistyypin diabetes iskee, se on sitten hyvästit herkuille ja kaikelle muullekin kivalle... Vielä mitä! Hyvin hoidetun diabeteksen kanssa voi elää ihan tavallista elämää. Lue 12 kysymystä ja vastausta.

1 Minulla on juuri todettu tyypin 2 diabetes. Sairastanko sitä lopun ikääni?

Kyllä. Aikuistyypin sokeritauti on pysyvä sairaus, koska taudissa haiman toimintakyky heikentyy pikkuhiljaa.

Taudin syy on usein ylipainossa. Kun keskivartalolle kertyy rasvaa, sitä kertyy myös sisäelinten ympärille. Silloin haiman erittämän insuliinin toiminta elimistössä heikkenee. Monesti kolesteroli ja verenpainekin kääntyvät nousuun.

Keho tarvitsisi lisää insuliinia, mutta haima ei pysty tarpeeseen vastaamaan. Elimistön sokeripitoisuus kohoaa, ja syntyy diabetes. Myös perimä vaikuttaa taudin puhkeamiseen.

2 Joudunko pistämään itseeni insuliinia joka päivä?

Alussa on muitakin tapoja hoitaa diabetesta. Kun tauti havaitaan varhain, pärjätään joskus pelkillä elintapojen muutoksilla. Terveet elintavat ovat toki aina hoidon perusta, ja useita vuosia selvitään yleensä tablettilääkityksellä.
Sairauden kulku ja insuliinin tarve ovat yksilöllisiä. Kun insuliinipistoksiin mennään, niitä on otettava joka päivä.

3 Pystyykö verensokerin pitämään kurissa niin, ettei tulisi oheistauteja?

Pystyy kyllä. Pitää silti muistaa, että diabetekseen läheisesti liittyvät korkea kolesteroli ja verenpainetauti – eli vyötärölihavuuteen liittyneenä metabolinen oireyhtymä – aiheuttavat itsessään sydänsairauksia ja aivovaltimoiden tauteja. Niitä pitää siis hoitaa omilla lääkkeillään, jotta oheissairauksilta vältyttäisiin.

Diabeteksen omat liitännäistaudit, kuten silmänpohja- ja munuaismuutokset, voi välttää, kun pitää verensokerin suosituslukemissa.

4 Pitääkö minun nyt jättää kaikki herkut syömättä?

Ei suinkaan. Kieltäytyminen saa vain himoitsemaan herkkuja entistä enemmän. Silloin helposti repsahtaa ja ahmii niitä liikaa.
Perusruokavalio on kunnossa, kun syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja, vähärasvaista lihaa, kalaa, täysjyväleipää ja rasvattomia maitotuotteita sekä käyttää ruoanlaitossa vaikkapa rypsiöljyä. Silloin herkkuhetkillekin on sijansa.

5 Onko pakko ruveta liikkumaan?

Pakko ei ole, mutta hyvä olisi. Hikoilu ja hengästyminen useimpina päivinä viikossa on suotavaa, mutta liikunnan pitäisi olla mukavaa. Etsi laji, josta tykkäät. Jos yksinäiset sauvakävelylenkit tympivät, pyydä kaveri mukaan. Jos haluat olla rauhassa omissa ajatuksissasi, aloita vaikka aamu-uinti.

6 Mitä hyötyä minulle on kunnon kohentamisesta?

Liikunta pitää yllä haiman insuliinineritystä. Silloin tableteilla pärjää pidempään, ja vaikka jossain vaiheessa tarvitsisi insuliinia, pistettävän insuliinin määrä jää pienemmäksi.
Liikunta säilyttää lihaksia, luuston kuntoa ja tasapainoa ja ehkäisee siten kaatumisia. Se myös tuulettaa keuhkoja, madaltaa verenpainetta ja virkistää mieltä.

7 Entä jos viis veisaan sairaudestani?

Kun diabetesta hoitaa hyvin, välttyy vakavilta oheistaudeilta. Hyvässä hoitotasapainossa oleva diabetes ei vaikuta suuresti elämänlaatuun eikä elämän pituuteen. Mutta jos tautia ei hoida, ilmaantuu sydän- ja verisuonisairauksia, jotka voivat olla kohtalokkaita.

8 Menetänkö mieskuntoni?

Et ollenkaan, jos sokeriarvosi pysyvät hallinnassa. Diabetesta suurempia vihollisia mieskunnolle ovat merkittävä ylipaino, tupakka ja liiallinen alkoholinkäyttö.

9 Sokeudunko tai amputoidaanko minulta lopulta jalat?

Diabetekseen liittyy enää hyvin harvoin näin vakavia haittoja; taudin seuranta terveyskeskuksissa on hyvällä tolalla. Diabeetikon silmänpohjia, jalkojen kuntoa sekä munuaisten toimintaa tarkkaillaan ja varhaisiin muutoksiin ehditään tarttua.

Jos jalkojen amputointeihin joudutaan, taustalla on sekä huonosti hoidettu diabetes että sydän- ja verisuonisairauksia. Jatkuvasti korkea verensokeri, korkea verenpaine ja kolesteroli saattavat yhdessä aiheuttaa jalkojen valtimoiden tukkeumia ja kuolioita – onneksi vain harvoin.

10 Miten usein pitää käydä lääkärissä?

Diabeetikolle pitäisi järjestää perusteellisempi terveystarkastus vähintään kerran vuodessa. Siihen kuuluu laboratoriotutkimus, verisuonten kunnon arviointi, sydänfilmi sekä jalkojen ja silmänpohjien tutkimus. Samalla katsotaan, onko lääkitys sopiva. Lisäksi pitäisi päästä diabeteshoitajan vastaanotolle kaksi kolme kertaa vuodessa.

Diabeetikko seuraa itse säännöllisesti verensokeriaan kotiverensokerimittarilla. Terveydenhoitaja, diabeteshoitaja tai sairaanhoitaja neuvoo mittauksessa ja tulosten tulkinnassa. Yhdessä lääkärin kanssa hoitaja opastaa myös tablettien otossa sekä insuliinin annostelussa ja pistämisessä.

11 Kannattaako laihduttaa?

Jos on ylipainoa tai vyötärölihavuutta, ehdottomasti kyllä. Jo parin kolmen kilon painonpudotus vuodessa vähentää vatsaonteloon kertynyttä rasvaa ja kohentaa haiman kykyä erittää insuliinia.

12 Mistä saan voimaa kestää sairauteni?

Vertaistuki on tärkeää. Mene mukaan lähiseutusi diabetesyhdistykseen. Siellä on ihmisiä, joilla on samoja pelkoja ja kokemuksia kuin sinulla. Valtakunnallinen Diabetesliitto järjestää myös eläkkeellä oleville diabeetikoille kuntoutuskursseja, joista saa vertaistukea ja ohjausta taudin omahoitoon.

Vierailija

Diabeetikko voi herkutella!

En tiedä, missä takapajulassa nämä kommentoijat asuvat tai hoidattavat itseään. Ensinnäkin, tämän tiedän, diabeteshoitajan vastaanotolla on AINA tavoitteena, ettei lääkitystä tarvitsisi aloittaa. Tavoitteena on, että ihminen ryhtyisi oikeasti muuttamaan elintapojaan ja näin välttyisi lääkitykseltä. MUTTA - ihmiset eivät sitä tee.Siinä syy, miksi joudutaan aloittamaan lääkitys. Diab.lääkkeet on sen verran hemmetin kallis potti yhteiskunnalle, ettei näitä suin surminkaan aloitettaisi ellei olisi...
Lue kommentti
Vierailija

Diabeetikko voi herkutella!

Vierailija 08.06.2011 klo 09:37 Siis mikä hopidon taso...? Eihän suomessa hoideta diabeetikkoja vaan lääkitään heitä - tämä on aivan eri juttu. Ei diabetikkoja haluta parantaa, vaan pitää sairaina ja pysymään lääkkeissä. Olen ollut lääkärillä ja diabeteshoitajalla, saanut aikuisiän diabeteksen hoitoon ohjeita. Olen saanut elämänohjeita, ravitsemukseen ja liikuntaan, kuin myös seurantaa ettei paino pääse nousemaan, kun se on vielä normaali vaikka paastosokeri oli jo liikaa. Kun minua on aina...
Lue kommentti

Ärtyvän suolen oireyhtymä on ilkeä kiusa: asiantuntija neuvoo: röyhtäise ja pöräytä, jos siltä tuntuu!

Vatsakivut, turvotus ja ilmavaivat viittaavat ärtyneen suoleen oireyhtymään.

Oiretuntemustesi taustalla saattaa olla vähäkuituinen ja vähän nestettä sisältävä ruokavalio. Silloin suolesi sisällöstä tulee kovempaa ja uloste etenee suolessa huonommin.

Suoliston epätasapainoon joutunut bakteerikantakin voi johtaa ärtyvän suolen oireyhtymään. Bakteeritasapaino heittelehtii tavallisesti anti­bioottikuurin tai turistiripulin seurauksena.

Vältä näitä

  • Ilmavaivoja lisääviä ruoka-aineita, joita ovat muun muassa sipuli, kaalit, lanttu, nauris, maissi, sienet, pavut, linssit ja herneet, tuore ruisleipä, hiivalla kohotetut leivonnaiset, hiilihappoiset juomat ja makeutusaineina käytetyt ksylitoli, sorbitoli sekä maltitoli.
  • Tulisia ja voimakkaasti maustettuja ruokia.
    Käristettyjä ja rasvaisia ruokia.
  • Runsaita määriä raakoja vihanneksia ja muita raakakasviksia – kokeile sen sijaan hienoksi raastettuja ja kypsennettyjä kasviksia.
  • Runsaasti laktoosia sisältäviä maitotuotteita: valitse hylaa tai laktoosittomia elintarvikkeita.
  • Alkoholia, tupakkaa, runsasta kahvin juontia, suuria ruoka-annoksia, hotkimista ja jatkuvaa stressiä.

Suosi näitä

  • Pieniä ateriakokoja ja säännöllistä ruokarytmiä.
  • Rauhallista ateriointia ja huolellista ruuan pureskelua.
  • Asteittaista kuidun lisäämistä esimerkiksi lesein tai pellavansiemenin.
  • Kiivihedelmää: se helpottaa ummetusta eikä lisää turvottelua.
  • Riittävää veden juontia: lisälasi tai pari päivässä riittää.
  • Haaleita juomia kuumien tai jääkylmien sijaan.
  • Kauraa sisältäviä elintarvikkeita.
  • Maitohappobakteereita sisältäviä elintarvikkeita eli probioottisia valmisteita. Näitä ovat Lactobacillus GG, Asidofilus tai usean pro­biootin yhdistelmät.
  • Tarvittaessa apteekin reseptittömiä lääkevalmisteita helpottamaan ulostusta. Tällaisia ovat muun muassa niin sanotut bulkkilaksatiivit ja makrogolia sisältävät tuotteet.

Milloin lääkäriin?

Silloin, jos ruokaremontti ja elintapamuutokset eivät tepsi, oireet hankaloittavat jatkuvasti elämää, uni ja liikkuminen häiriintyvät ja ummetus sekä ripuli rasittavat.

Jos vatsavaivojen lisäksi ilmenee laihtumista ja kuumeilua tai ulosteen mukana tulee verta, älä odottele, vaan varaa aika lääkärille.
Lääkäri kyselee suolen toiminnasta, turvotuksesta ja syömisistäsi – kirjaa niistä pääkohdat paperille ja ota muistilappu mukaan vastaanotolle.

Ärtyvään suoleen ei ole parantavia reseptilääkkeitä, mutta lääkäri voi harkintansa mukaan määrätä sinulle esimerkiksi uudenlaista lääkevalmistetta, jos oireesi painottuvat ummetukseen. Yksi vaihtoehto on kipukynnystä nostavat vanhan polven mielialalääkkeet pienin annoksin.

Usein lääkäri myös otattaa laboratoriokokeet kelia­kian, laktoosi-intoleranssin ja kilpirauhasen vajaatoiminnan varalta, sillä ärtyvän suolen oireet sekoittuvat joskus näihin sairauksiin.

Ravitsemusterapeutti auttaa sinua koostamaan vatsa­ystävällisen ja monipuolisen ruokavalion.


Asiantuntijoina gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila HYKSistä ja laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen Aava Gastrolääkäreistä.

Vierailija

Turvottaako vatsaa vai vaivaako ripuli? Näin hoidat ärtynyttä suolta

Onko totta että turistiripuli tulee herkemmin sellasilla matkaajille joilla on ärtyvän suolen oireyhtymä? Jos näin on pitäisi kai varautua matkalle lähtiessä. Matkailulehdessä kirjoitettiin, että turistiripulin hoidossa pitäisi välttää turhaa antibioottien napsimista kun ne ei kuitenkaan tepsi läheskään kaikkiin tapauksiin. Siis viruksiin ja loisiin. Toisaalta jos suurin osa on bakteeriperäisiä kuitenkin haluaisin tosi mielelläni hoitaa vaivan kuntoon jos ja kun se matkustaessa iskee. Onko...
Lue kommentti

Oikeanlainen siivous on hyvää arkiliikuntaa, mutta väärät asennot tekevät selän kipeäksi. Selkäliiton vinkeillä joulusiivous sujuu vikkelästi ja selkä säästyy.

  1. Siivoa päivällä. Välilevyt ovat aamuisin pulleimmillaan ja siten herkempiä vaurioitumaan. Jos on pakko siivota aamulla, tee muutama lämmittelyliike ennen kuin aloitat siivouksen.
  2. Suunnittele ja jaa työt. Siivoa pienissä erissä ja useampana päivänä. Yhden rysäyksen suursiivous ei tee hyvää selälle. Jaa siivoustehtäviä perheenjäsenten kesken.
  3. Muista tauot. Lepuuta selkää istumalla välillä. Voit myös käydä lattialle pitkäksesi ja nostaa polvet 90 asteen kulmaan tuolin päälle.
  4. Kerää tavarat lattialta ennen imurointia, niin vältyt kyykistelyltä imuroinnin aikana.
  5. Säädä imurin tanko niin pitkäksi, että voit imuroida selkä suorassa.
  6. Käytä hyviä siivousvälineitä, kuten jatkovarrellisia harjoja tai moppia. Siten vältyt alaselän pyöristymiseltä ja saat pidettyä hartiat alhaalla.
  7. Siivoa molemmilla käsillä. Niin vältät rasittamasta kehon toista puolta ja kättä liikaa, ja selkään tulee kiertoliikettä kummallekin puolelle.
  8. Opettele oikea nostotekniikka. Kun koukistat nostaessasi polvia ja lonkkia, alaselkään jää luonnollinen notko ja et riko selkääsi. 
  9. Tee joskus kumarrukset ja nostot yhdellä jalalla. Näin saat voimaharjoitusta jalan lihaksille ja alaselän asento pysyy luonnollisena.
  10. Laita turhat tavarat kiertoon. Kun kotona on vähemmän tavaraa, aikaa ei kulu jatkuvaan järjestelyyn. Mitä vähemmän tavaraa, sitä vähemmän siivottavaa.  

Lähde: Selkäliitto