Kun aikuistyypin diabetes iskee, se on sitten hyvästit herkuille ja kaikelle muullekin kivalle... Vielä mitä! Hyvin hoidetun diabeteksen kanssa voi elää ihan tavallista elämää. Lue 12 kysymystä ja vastausta.

1 Minulla on juuri todettu tyypin 2 diabetes. Sairastanko sitä lopun ikääni?

Kyllä. Aikuistyypin sokeritauti on pysyvä sairaus, koska taudissa haiman toimintakyky heikentyy pikkuhiljaa.

Taudin syy on usein ylipainossa. Kun keskivartalolle kertyy rasvaa, sitä kertyy myös sisäelinten ympärille. Silloin haiman erittämän insuliinin toiminta elimistössä heikkenee. Monesti kolesteroli ja verenpainekin kääntyvät nousuun.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Keho tarvitsisi lisää insuliinia, mutta haima ei pysty tarpeeseen vastaamaan. Elimistön sokeripitoisuus kohoaa, ja syntyy diabetes. Myös perimä vaikuttaa taudin puhkeamiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2 Joudunko pistämään itseeni insuliinia joka päivä?

Alussa on muitakin tapoja hoitaa diabetesta. Kun tauti havaitaan varhain, pärjätään joskus pelkillä elintapojen muutoksilla. Terveet elintavat ovat toki aina hoidon perusta, ja useita vuosia selvitään yleensä tablettilääkityksellä.
Sairauden kulku ja insuliinin tarve ovat yksilöllisiä. Kun insuliinipistoksiin mennään, niitä on otettava joka päivä.

3 Pystyykö verensokerin pitämään kurissa niin, ettei tulisi oheistauteja?

Pystyy kyllä. Pitää silti muistaa, että diabetekseen läheisesti liittyvät korkea kolesteroli ja verenpainetauti – eli vyötärölihavuuteen liittyneenä metabolinen oireyhtymä – aiheuttavat itsessään sydänsairauksia ja aivovaltimoiden tauteja. Niitä pitää siis hoitaa omilla lääkkeillään, jotta oheissairauksilta vältyttäisiin.

Diabeteksen omat liitännäistaudit, kuten silmänpohja- ja munuaismuutokset, voi välttää, kun pitää verensokerin suosituslukemissa.

4 Pitääkö minun nyt jättää kaikki herkut syömättä?

Ei suinkaan. Kieltäytyminen saa vain himoitsemaan herkkuja entistä enemmän. Silloin helposti repsahtaa ja ahmii niitä liikaa.
Perusruokavalio on kunnossa, kun syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja, vähärasvaista lihaa, kalaa, täysjyväleipää ja rasvattomia maitotuotteita sekä käyttää ruoanlaitossa vaikkapa rypsiöljyä. Silloin herkkuhetkillekin on sijansa.

5 Onko pakko ruveta liikkumaan?

Pakko ei ole, mutta hyvä olisi. Hikoilu ja hengästyminen useimpina päivinä viikossa on suotavaa, mutta liikunnan pitäisi olla mukavaa. Etsi laji, josta tykkäät. Jos yksinäiset sauvakävelylenkit tympivät, pyydä kaveri mukaan. Jos haluat olla rauhassa omissa ajatuksissasi, aloita vaikka aamu-uinti.

6 Mitä hyötyä minulle on kunnon kohentamisesta?

Liikunta pitää yllä haiman insuliinineritystä. Silloin tableteilla pärjää pidempään, ja vaikka jossain vaiheessa tarvitsisi insuliinia, pistettävän insuliinin määrä jää pienemmäksi.
Liikunta säilyttää lihaksia, luuston kuntoa ja tasapainoa ja ehkäisee siten kaatumisia. Se myös tuulettaa keuhkoja, madaltaa verenpainetta ja virkistää mieltä.

7 Entä jos viis veisaan sairaudestani?

Kun diabetesta hoitaa hyvin, välttyy vakavilta oheistaudeilta. Hyvässä hoitotasapainossa oleva diabetes ei vaikuta suuresti elämänlaatuun eikä elämän pituuteen. Mutta jos tautia ei hoida, ilmaantuu sydän- ja verisuonisairauksia, jotka voivat olla kohtalokkaita.

8 Menetänkö mieskuntoni?

Et ollenkaan, jos sokeriarvosi pysyvät hallinnassa. Diabetesta suurempia vihollisia mieskunnolle ovat merkittävä ylipaino, tupakka ja liiallinen alkoholinkäyttö.

9 Sokeudunko tai amputoidaanko minulta lopulta jalat?

Diabetekseen liittyy enää hyvin harvoin näin vakavia haittoja; taudin seuranta terveyskeskuksissa on hyvällä tolalla. Diabeetikon silmänpohjia, jalkojen kuntoa sekä munuaisten toimintaa tarkkaillaan ja varhaisiin muutoksiin ehditään tarttua.

Jos jalkojen amputointeihin joudutaan, taustalla on sekä huonosti hoidettu diabetes että sydän- ja verisuonisairauksia. Jatkuvasti korkea verensokeri, korkea verenpaine ja kolesteroli saattavat yhdessä aiheuttaa jalkojen valtimoiden tukkeumia ja kuolioita – onneksi vain harvoin.

10 Miten usein pitää käydä lääkärissä?

Diabeetikolle pitäisi järjestää perusteellisempi terveystarkastus vähintään kerran vuodessa. Siihen kuuluu laboratoriotutkimus, verisuonten kunnon arviointi, sydänfilmi sekä jalkojen ja silmänpohjien tutkimus. Samalla katsotaan, onko lääkitys sopiva. Lisäksi pitäisi päästä diabeteshoitajan vastaanotolle kaksi kolme kertaa vuodessa.

Diabeetikko seuraa itse säännöllisesti verensokeriaan kotiverensokerimittarilla. Terveydenhoitaja, diabeteshoitaja tai sairaanhoitaja neuvoo mittauksessa ja tulosten tulkinnassa. Yhdessä lääkärin kanssa hoitaja opastaa myös tablettien otossa sekä insuliinin annostelussa ja pistämisessä.

11 Kannattaako laihduttaa?

Jos on ylipainoa tai vyötärölihavuutta, ehdottomasti kyllä. Jo parin kolmen kilon painonpudotus vuodessa vähentää vatsaonteloon kertynyttä rasvaa ja kohentaa haiman kykyä erittää insuliinia.

12 Mistä saan voimaa kestää sairauteni?

Vertaistuki on tärkeää. Mene mukaan lähiseutusi diabetesyhdistykseen. Siellä on ihmisiä, joilla on samoja pelkoja ja kokemuksia kuin sinulla. Valtakunnallinen Diabetesliitto järjestää myös eläkkeellä oleville diabeetikoille kuntoutuskursseja, joista saa vertaistukea ja ohjausta taudin omahoitoon.

En tiedä, missä takapajulassa nämä kommentoijat asuvat tai hoidattavat itseään. Ensinnäkin, tämän tiedän, diabeteshoitajan vastaanotolla on AINA tavoitteena, ettei lääkitystä tarvitsisi aloittaa. Tavoitteena on, että ihminen ryhtyisi oikeasti muuttamaan elintapojaan ja näin välttyisi lääkitykseltä. MUTTA - ihmiset eivät sitä tee.Siinä syy, miksi joudutaan aloittamaan lääkitys. Diab.lääkkeet on sen verran hemmetin kallis potti yhteiskunnalle, ettei näitä suin surminkaan aloitettaisi ellei olisi pakko.

Toisekseen, lääkkeen annoksen lisäämistä yritetään välttää kaikin keinoin ja - yllätys yllätys, keino on se, että ihminen ryhtyisi liikkumaan, pudotamaan painoaan ja syömään oikein. MUTTA - ihminenhän ei näin tee.

 

VHH on liian ysipuolista ravitsemuksellisesti. Onneksi muoti näyttää olevan menemässä ohi. Jos jokainen lähtisi rakentamaan ruokavaliotaan ruokakolmion pohjalta, oltaisi jo melko hyvin oikealla tiellä. Jokainen lienee nähnyt uusimman ruokakolmion. Ellei ole, löytyy ainakin diab. ja syd. liittojen sivuilta. Eli kasvikset ja vihanneksi sekä marjat ja hedelmät on lähtökohta. Mukaan erilaisia siemeniä, pähkinöitä yms.  ja täysjyvätuotteita. Näiden määrässä järki käteen. Maitotuotteet, mieluiten ei kovin rasvaisia, seuraavaksi kala, kana, sitten muut lihatuotteet. Ei pitäisin olla vaikeaa.

 

Mutta, kansa keittää perunat, tilsaa sekaan jauhokastikkeen, keittää marjoista makeaa kiisseliä, leipasee pullataikinan ja tekee marjapiirakan ( juu käytän marjoja kyllä :)), grillaa makkarat ja juo päälle saunaoluen. Ostaa ehkä jouluna omenoita ja rosollissa nauttii juureksia. Saatta kevättalvella intoutua ostamaan appelsiineja.

 

Elä näiden kanssa sitten. Heikkilät kannattaa sitä paitsi unohtaa. Ja ne Ruotsin mallit :D

Vierailija

Siis mikä hopidon taso...?

Eihän suomessa hoideta diabeetikkoja vaan lääkitään heitä - tämä on aivan eri juttu.

Ei diabetikkoja haluta parantaa, vaan pitää sairaina ja pysymään lääkkeissä.

Olen ollut lääkärillä ja diabeteshoitajalla, saanut aikuisiän diabeteksen hoitoon ohjeita. Olen saanut elämänohjeita, ravitsemukseen ja liikuntaan, kuin myös seurantaa ettei paino pääse nousemaan, kun se on vielä normaali vaikka paastosokeri oli jo liikaa.

Kun minua on aina kiinnostanut ihmisen terveys ja liikunta kuin ravitsemus, ei ohjeissaan ollut mitään uutta. Kun ravitsemus on oikea sokeriarvot laskevat, se on fakta. Niin on minullakin, enkä tarvitse lääkkeitä. Herkuttelijat ja ylensyöjät väittävät muuta ja jos on haima jo lakannut toimimasta kokonaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla