Näyttelijä Eija Vilpas ei voi kuvitellakaan asuvansa kerrostalossa keskellä kaupunkia. Metsän tuoksun pitää tunkeutua kotipihalle saakka.

"Metsässä on ihan oma taikansa ja tunnelmansa. Se on kiehtonut minua pikkulapsesta saakka. Puiden lähellä rauhoitun ja sitten piristyn.

Rakastan kaikenlaisia metsiä. Hauholla kesämökin ympärillä on lehtometsää. Keski-Suomessa on valtavia hongistoja, joissa pistävä männyn tuoksu virkistää keuhkoja.

Lapsena olin usein metsäleireillä, ja teltassa nukkuminen oli parasta, mitä tiesin. Se on minun mielestäni mukavaa vieläkin.

Noudatan joogaopettajani neuvoa ja liikun metsässä päivittäin. Yleensä lenkin jälkeen on upea olo. Lenkkeilen koirieni Lunan ja Linen kanssa. Nekku-kissa ulkoilee itsenäisesti.

Seuraan metsissä vuoden kiertoa. Pian huomaa taas, miten maa paljastuu ja kevät tekee tuloaan. Vielä voi lumessa nähdä eläinten jälkiä. Se on valtavan kiehtovaa.

Minussa virtaa karjalaisveri, ja olen monesti käynyt Venäjän puolella. Siellä metsät ovat ihanan reheviä.

Järvi on kuin työkaveri

Rakastan merta ja kunnioitan sitä, koska se on niin mieletön elementti. Valtameret vaikuttavat äärettömiltä, ja katselen niitä mielelläni. Lomamatkoilla tietysti myös uin meressä.

Järvi on minulle merta läheisempi, koska olen kotoisin Sisä-Suomesta. Kesäisin olin lapsena aina aivan sininen, koska en millään malttanut lopettaa uimista.

Pulikoimme monta tuntia. Se oli ihan hullua. Muistan hyvin järven ja kaislan tuoksut. Järvi on minulle tuttu ja turvallinen kuin työkaveri, meri taas suuri tuntematon.

Asuin lapsena Kellokoskella, jossa uimme joessa. Vesi oli tummaa. Joki vaikuttaa salaperäiseltä. Meitä peloteltiin, että joku oli hukkunut sinne. Emme uskaltaneet uida syvälle. 

Suot ovat ihmeellisiä, kiehtovia paikkoja. Oppikoulussa meille puhuttiin niistä paljon. Niitä kuivatettiin oikein urakalla, ei osattu arvostaa.

Pitäisi käydä suolla enemmän, mutta ilman opasta en uskalla, etten putoa suonsilmään. Niistähän lapsia pelotellaan. Mummi oli aina huolissaan, kun jouduimme marjaretkillä soille. Minä haluaisin tutkia, keitä siellä oikein asustelee.

Ei enää kerrostaloon

Asun nykyisin lähiössä vanhalla asuinalueella, ja lähelläni on iso metsä. Asuin vähän aikaa kerrostalossa Helsingin Kalliossa ja Meilahdessa, mutta viihdyn paremmin omakotitalossa. On hienoa hengittää metsän tuoksua omalla pihalla.

Erikoisimpia luontoelämyksiäni koin Afrikassa, jonne pääsin 1990-luvun alussa Unicefin hyväntahdonlähettiläänä. Vierailimme Tšadissa, rutikuivalla Sahelin alueella. Kyliin rakennettiin kaivoja, jottei naisten jokapäiväinen vedenhakumatka olisi kilometrien pituinen.

Aavikkoa oli silmänkantamattomiin, ja kerran jouduimme hurjaan hiekkamyrskyyn.  Maisema pimeni, ja santaa tunkeutui huivista huolimatta suuhunkin. Se rahisi hampaissa pitkään.

Minun mielestäni Suomen hienoimpia luontokohteita on Pallastunturi kansallispuistoineen. Lapissa sijaitsevan tunturiketjun korkein kohta Taivas­kero nousee yli 800 metriin."

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 4/2015.

Eija Vilpas x 3

  1. Syntynyt 1958 Tuusulassa. Asuu Helsingissä.
  2. Näyttelijä, käsikirjoittaja.
  3. Harrastaa käsi­töitä, kirjallisuutta ja liikuntaa.

Kookosöljyn purskutteleminen suussa on vanha juttu. Myös yrttejä voi purskutella.

Jossain vaiheessa vuotta Suomeenkin tuli tohinalla oil pulling -ilmiö. Se tarkoittaa, että kookosöljyä purskutellaan hyvinvoinnin nimessä suussa.

Mutta kuinka moni on purskutellut suussaan yrttejä? Oreganoa tai esimerkiksi pinaattia?

Se vasta onkin terveellistä – ja kaiken puolin suotavaa. Niiden kanssa kannattaa olla kuitenkin sen verran huolellinen, että tarkastaa tuoreesta yrtistä sopivuuden purskutteluun. Sekä mahdollisesti makua täytyy laimentaa vedellä.

Vaikka purskutteleminen ei parantaisi tautia, antaa yrttien pureskelu ainakin raikkaan hengityksen.

Ja ennen kaikkea yrttejä kannattaa suunnata ääntä kohti ruokanautinnon vuoksi.

– Tuoreita, vihreitä yrttejä suositellaan lisättäväksi ruokavalioon, kasvitieteilijä, professori Sinikka Piippo luettelee.

Hän nostaa esiin erityisesti salvian, joka on Suomessa huonosti tunnettu, mutta tehokas tulehduksien ehkäisijä.

Salvia saattaa tehota hankalaan hiivatulehdukseen. Ientulehduksista kärsivä voi valmistaa salviasta väkevää purskutteluvettä.

Antiseptista salviaa on käytetty myös hengitysteiden vaivoihin ja virtsateiden desinfiointiin.

Näin lisäät yrtit ruokaan

Toinen tulehduksia tehokkaasti lievittävä yrtti on rosmariini, jonka haihtuvat öljyt tehoavat myös ihon kautta ja hengittäen. Ihana tapa hoitaa terveyttään on ottaa vaikka rosmariinikylpy.

Yrtit lisätään kypsennettä­vään ruokaan aina loppuvaiheessa, jotta niiden hyvät yhdisteet eivät tuhoudu. Yrteistä kannattaa tehdä teetä.

Salviasta maksimimäärä on neljä lehteä, sillä suurina määrinä voimakas yrtti saattaa aiheuttaa huimausta.

Pinaattia – ja maha kiittää!

Pinaatti kannattaa ottaa terveelliseen ruokavalioon monesta syystä. Sen sisältämien glykoglyserolipidien on huomattu suojaavan suolen
pintaa tulehduksen aiheuttamilta vaurioilta.

Virallisia tutkimustuloksia odotellessa kannattaa nauttia säännöllisesti pinaattikeitosta ja silputa kasvin vihreitä lehtiä salaattiin – etenkin, jos kärsii suoliston alueen tulehduksista.

Pinaatti sisältää runsaasti erilaisia keholle hyvää tekeviä ominaisuuksia, joilla on arveltu olevan vaikutuksta myös ikääntyvien silmien sarveiskalvon rappeutumisen ehkäisemisessä ja torjumisessa.

Pinaatti ja sen runsaaseen lehtivihreään liittyvät yhdisteet ovat nykyisin tärkeitä tutkimuskohteita.

Lähteet: www.kasvikset.fi, Peltola, Aili: Suuri yrtti- ja maustekirja, WSOY 1988, ja Rautavaara, Toivo: Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY 1982.
 

Vierailija

Yrttejä suuhun ja purskuttele tulehdukset pois!

Kuvassa houkuttelevan näköisiä yrttejä. Pitäneepä kohta, kun keväälle käännytään, hankkia tommoset omalle ikkunalle ruokapöydän eteen. Siitä niitä on helppo napsia ruokaan kuin ruokaan mausteeksi ja vaikka leivän päälle aamupalalla ja onhan noista silmäniloakin. Myös tutut ExoticGardenin ja Korpikangas Siemenen kevät-kuvastotkin jo saapuivat ja niistä sitten voi alkaa, ellei tilaamaan, niin ainakin ihailemaan tulevan kesän kukkakauneutta. -Elisa
Lue kommentti

Turvonneet ja jäykät sormet kärsivät usein hidastuneesta nestekierrosta. Hieronta on hyvä konsti vetreyttää kovia kokeneita käsiä.

1. Aloita sormien ja kämmenten hieronta rauhallisilla sivelyillä. Lisää sivelyyn hankaavuutta, kun iho lämpenee. Jatka näin muutamia minuutteja.

2. Paras hierontaote sormille on pyörittelevä peukalo-etusormi -ote. Käy tällä tavalla läpi jokainen sormi ja rystynen, varo kuitenkin kipuherkkiä kynsinauhoja

3. Kun siirryt hieromaan kämmentä, voit lisätä voimaa pyörittävään otteeseesi. Kämmentä voi hieroa myös puristelemalla.

4. Kämmen ja sormet pitävät taivuttelusta: Käännä hierottava kämmen ylöspäin ja ”avaa” se varovaisen hitaasti ulkoreunastaan sekä peukalontyvestä – kuin yrittäisit saada kämmenestä tasaisen  levyn. Pidä kämmen ja peukalo taivutteluasennossaan tovi, ja irrota otteesi.

Lähde: Arponen ja Airaksinen/Hoitava hieronta. WSOY.