Sydänsairauksia ja oireita on monenlaisia. Asiantuntija kertoo, mihin erilaisia tutkimusmenetelmiä käytetään ja mistä ne kertovat.
Mitä lääkäri kuulee stetoskoopilla?
Stetoskoopilla kuunnellaan sydänääniä ja keuhkoja. Se tehdään kaikkien sydänoireiden kohdalla. Esimerkiksi merkittävä sydämen läppävika aiheuttaa lähes aina sydämeen sivuäänen eli ylimääräisen äänen normaalien sydänäänten väliin.
Stetoskoopilla lääkäri kuulee myös, onko sydämen rytmi nopea vai hidas. Siitä voi tehdä päätelmiä esimerkiksi mahdollisesta eteisvärinästä eli flimmeristä. Diagnooseja varten tarvitaan jatkotutkimuksia.
Mitä sydänfilmi paljastaa?
Sydänfilmi eli EKG tehdään aina, kun sydäntä täytyy tutkia. Muutaman minuutin kestävässä tutkimuksessa kiinnitetään elektrodeja rintaan, nilkkoihin ja käsiin. Laite piirtää sydämen sähköisestä toiminnasta käyrän, josta voi päätellä sydämen rytmin ja sen poikkeukset.
Mitä tarkoittaa Holter-tutkimus?
Holter-tutkimus on sydänfilmin eli EKG:n rekisteröinti, joka kestää yhden tai kaksi vuorokautta. Sen avulla selvitetään ensisijaisesti rytmihäiriöitä. Holter-tutkimuslaitteen kanssa ollaan kotioloissa, ja laite nauhoittaa jokaisen sydämenlyönnin.
Millainen on sydämen rasituskoe?
Rasituskokeessa eli rasitus-EKG:ssa tutkitaan rasituksessa tulevien sydänoireiden syytä ja sydänlihaksen mahdollista hapenpuutetta. Sillä voidaan tutkia myös suorituskykyä ja rytmihäiriöiden luonnetta sekä sepelvaltimotautia.
Kokeessa poljetaan kuntopyörää lääkärin ja hoitajan valvonnassa ja tarkkaillaan tutkittavan oireita, yleistä suoriutumista, sykettä, verenpainetta ja sydänfilmiä.
Ultraäänitutkimuksella selvitetään sydämen rakenteita, toimintaa ja pumppaustehoa.
Mitä sydämen ultraäänitutkimuksella selvitetään?
Ultraäänitutkimuksella selvitetään sydämen rakenteita, toimintaa ja pumppaustehoa. Sillä varmistetaan tai suljetaan pois sydämen vajaatoiminta, jos sitä on syytä epäillä oireiden, verikokeen ja EKG:n perusteella. Sillä saadaan tietoa sydämen läppien toiminnasta ja sillä voi erottaa sydänlihaksesta eräänlaisen arpialueen, joka viittaa sairastettuun sydäninfarktiin.
Mihin tarvitaan sydämen magneettikuvausta?
Magneettikuvausta käytetään esimerkiksi sydänlihassairauden etsimiseen tai tutkimiseen tai vaikean läppävian lisätutkimuksiin.
Mitä tarkoittaa viipalekuvaus?
Se tarkoittaa tietokonekuvausta, jolla tutkitaan usein sepelvaltimoita. Kuvausta käytetään myös aorttaläpän kalkkimäärän selvittämiseen ennen läppäoperaatiota. Tutkimus tehdään hieman samaan tapaan kuin magneettikuvaus: laitteen liikkuvalla alustalla maaten. Kuvausta varten kyynärtaipeen laskimoon annostellaan kuvauksessa tarvittavaa jodivarjoainetta.
Milloin tehdään varjoainekuvaus?
Kun selvitetään sepelvaltimoiden tilannetta. Se tehdään yleensä aina kun meneillään on akuutti sydäninfarkti, sillä samalla voidaan tehdä ahtautuneen sepelvaltimon pallolaajennus. Varjoainekuvaus tehdään paikallispuudutuksessa oikean rannevaltimon kautta, ja varjoaineen kulkua sepelvaltimoissa seurataan röntgenlaitteiden avulla.
Sydänoireiden kohdalla myös verensokeri- ja suola-arvot ja munuaisten toiminta pitää selvittää.
Voiko sydäntä tutkia verikokeilla?
Verikokeilla voi selvittää monia arvoja, jotka liittyvät sydänsairauksien vaaratekijöihin. Jos on esimerkiksi sydänoireita ja korkeat kolesteroliarvot, syynä voi olla valtimosairaus. Sydänoireiden kohdalla myös verensokeri- ja suola-arvot ja munuaisten toiminta pitää selvittää. Tietyillä verikokeilla mitataan myös sepelvaltimotautikohtauksen mahdollisuutta ja sydämen vajaatoimintaa.
Miten sydäntä voi seurata kotona?
Omista mittauksista tärkein on verenpaineen mittaaminen säännöllisesti omalla verenpainemittarilla. Seuraa huolella ja kirjaa ylös myös mittarin antamat sykelukemat: ne voivat antaa vinkkiä eteisvärinästä. Eteisvärinä voi olla täysin oireeton, mutta se muuttaa sykelukemia yhtäkkiä erilaiseksi, yleensä paljon korkeammaksi. Moni kotimittari osaa epäillä eteisvärinää tai varoittaa siitä. Lisäksi kannattaa opetella tunnustelemaan pulssia ranteesta. Jos pulssi on jatkuvasti epätasainen, hakeudu lääkäriin.
Asiantuntijana Sydänliiton ylilääkäri, kardiologian erikoislääkäri Anna-Mari Hekkala. Lähteinä myös sydan.fi, Duodecim Terveyskirjasto ja Terveyskylä. Juttu on julkaistu pidempänä versiona ET-lehdessä 4/24. Tilaajana voit lukea sen myös täällä. Jos et ole vielä ET-lehden tilaaja, tutustu digilehdet.fi-palveluun tai tee tilaus täällä.
