Liika kolesteroli ahtauttaa verisuonia kaikkialla kehossa, myös aivoissa. Kolesteroli kannattaakin mittauttaa säännöllisesti.
Kolesteroliarvot voivat muuttua, ja ne on hyvä tarkistaa keski-iästä lähtien 3–5 vuoden välein.
– Jos ei mittaa, ei tiedä, sanoo sisätautien erikoislääkäri Robert Bergholm Pihlajalinnasta.
Liika kolesteroli kertyy valtimoverisuonten seinämiin ja ahtauttaa niitä kaikkialla kehossa, myös aivoissa, mikä altistaa esimerkiksi aivoinfarktille.
Aivoinfarkti voi olla korkean kolesterolin ensimmäinen oire.
Aivoinfarkti tarkoittaa aivovaltimon äkillistä tukkeutumista, jonka vuoksi osa aivokudoksesta jää ilman happea ja tuhoutuu. Sen tyypillinen oire on toispuoleinen halvaus.
Aivoinfarkti voi olla korkean kolesterolin ensimmäinen oire, ja se iskee usein aivan yllättäen. Riski kasvaa jyrkästi iän myötä.
– Jos on yli 60-vuotias, korkea kolesteroli kannattaa ehdottomasti hoitaa kuntoon, etenkin jos on ylipainoa tai muita valtimotaudin riskitekijöitä.
Alzheimerin taudin vaara kasvaa, jos kolesteroli on koholla useita vuosikymmeniä.
Riski valtimoiden sairastumiseen on sitä suurempi, mitä kauemmin kolesteroli on ollut koholla. Puhutaan kolesterolivuosista.
Kolesterolivuosien kertyminen kasvattaa aivoinfarktin lisäksi aivoverenvuodon ja muistisairauksien riskiä. Esimerkiksi Alzheimerin taudin vaara kasvaa, jos kolesteroli on koholla keski-iästä lähtien useita vuosikymmeniä.
– Jos kolesteroli sen sijaan nousee vasta kuusissakymmenissä, yhteys Alzheimerin tautiin ei ole niin selkeä. Liekö syynä lyhyempi vaikutusaika, tehokas kolesterolilääkitys vai jokin muu syy. Aivojen ja kolesterolin yhteyksissä on vielä paljon sellaista, mitä ei tiedetä, Bergholm sanoo.
Korkea kolesteroli lisää myös toiseksi yleisimmän etenevän muistisairauden eli verisuoniperäisen muistisairauden riskiä.
Kolesterolin haitallisuus riippuu muista verisuonten riskitekijöistä.
Omat kolesteroliarvot on tärkeää tietää, mutta vain niitä ei pidä tuijottaa. Kolesterolin haitallisuus riippuu muista verisuonten riskitekijöistä, joita ovat esimerkiksi kohonnut verenpaine, diabetes, tupakointi, lihavuus, vähäinen liikunta ja perinnöllinen alttius.
– Kolesteroliin kannattaa suhtautua niin, että se on yksi riskitekijä muiden joukossa. Jos muita riskitekijöitä ei ole ja ihminen voi hyvin ja elää terveellisesti, lievästi kohonnut kolesteroli on yleensä haitaton. Etenkin, jos hyvää HDL-kolesterolia on riittävästi, Bergholm sanoo.
Oman riskin sairastua aivoverenkiertohäiriöön tai sydäninfarktiin voi tarkistaa FINRISKI-laskurilla terveyskirjasto.fi-sivustolla.
"Statiinit ovat hyvin siedettyjä. Silti moni arkailee niiden aloittamista."
Kolesteroliarvoja voidaan parantaa ruokavaliomuutosten ja liikunnan avulla. Jos elintapamuutokset eivät laske kolesterolia riittävästi tai riskit ovat suuret, otetaan avuksi lääkehoito. Se tarkoittaa useimmiten statiineja.
Statiinit ovat kymmenientuhansien suomalaisten käyttämiä kolesterolilääkkeitä, joiden ansiosta moni välttyy sydän- ja aivoinfarktilta.
– Statiinit alentavat tehokkaasti LDL-kolesterolia. Ne ovat hyvin siedettyjä ja vieläpä edullisia. Silti moni arkailee niiden aloittamista, sillä niillä on huono maine lihas- ja nivelkipujen aiheuttajana. Mutta vain pieni osa saa epätoivottuja sivuvaikutuksia.
"Jokainen meistä haluaa elää niin, että mieli ja aivot toimivat kirkkaasti."
Ihminen on yksilö, ja valtimotaudin kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät yhdessä. Siksi myös kohonneen kolesterolin hoidon tarve pohditaan aina yksilöllisesti.
– Tavoitteena on ehkäistä vakavia aivotapahtumia. Jokainen meistä haluaa elää niin, että mieli ja aivot toimivat kirkkaasti.
Tämä on ote jutusta, joka on julkaistu ET-lehdessä 1/24. Tilaajana voit lukea koko jutun täältä. Jos et ole vielä tilaaja, tutustu digilehdet.fi-palveluun ja tee tilaus tästä.
Pieniä muutoksia elämään
- Vähennä kovaa rasvaa ja lisää pehmeää. Kovia rasvoja on etenkin eläinperäisissä ruuissa, pehmeitä rasvoja saa mm. kasviöljyistä, pähkinöistä ja siemenistä.
- Lisää kuitua. Erityisesti liukoinen kuitu alentaa LDL-kolesterolia. Sitä saa etenkin kaurasta, ohrasta, palkokasveista ja muista kasviksista.
- Liiku säännöllisesti. Liikunta on lääkettä mielelle ja keholle ja yksi harvoja keinoja, joilla voi lisätä hyvää HDL-kolesterolia. Kun HDL-kolesterolipitoisuus suurenee, samalla usein LDL-pitoisuus pienenee.
