Uudet menetelmät tuovat tarkkuutta eturauhassyövän diagnosointiin. Ärhäkät syövät löytyvät paremmin eikä hoitoja anneta turhaan.

Tutulla miehellä todettiin eturauhassyöpä, mutta hän kävi magneettikuvauksessa eikä häntä leikattukaan. Voiko syövän jättää hoitamatta? Mistä on oikein kyse?

Eturauhassyövän diagnosoinnissa käytetään yhä enemmän uusia menetelmiä, magneettikuvausta ja fuusiobiopsiaa. Niiden avulla eturauhasesta ja mahdollisesta syöpäpesäkkeestä saadaan entistä tarkempaa tietoa.

Diagnoosit ovat tarkentuneet.

– Diagnoosit ovat tarkentuneet. Ennen magneettikuvauksen aikakautta kudosnäytteet jouduttiin ottamaan pitkälti sokkona. Pääteltiin missä syöpä todennäköisesti majailee ja otettiin sieltä koepala. Uudella menetelmällä pystytään nyt ensimmäistä kertaa näkemään, missä syöpä oikeasti on, kertoo urologian apulaisprofessori, osastonylilääkäri Antti Rannikko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Magneettikuvassa ärhäkät, hoitoa vaativat syövät löytyvät paremmin. Toisaalta hyvälaatuiset syövät eivät näy kuvassa lainkaan. Tämä on Rannikon mielestä hyvä asia. Perinteisesti eturauhassyövän toteamisessa on käytetty PSA-verikoetta, sillä koholla oleva arvo voi olla merkki eturauhassyövästä. Nykytiedon valossa PSA-mittauksilla löytyvä syöpälöydös voi olla ongelmallinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hoidoista aiheutuu aina haittoja.

– PSA-tutkimuksissa löytyy paljon hyväennusteisia eli niin sanottuja kilttejä syöpiä. Potilas pelästyy ja ahdistuu diagnoosista, ja lääkäri alkaa hoitaa rankimman kautta, vaikka suurin osa kilteistä syövistä ei etene. Ne eivät aiheuta oireita eivätkä lyhennä elinikää, jolloin niitä ei myöskään tarvitse hoitaa. Hoidoista aiheutuu aina haittoja, Antti Rannikko kertoo.

Hänen mielestään haitat ovat harmillisia ja turhia. Lisäksi niistä aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Käypä hoito -suosituksen mukaan hyväennusteisen eturauhassyövän ensisijainen hoito on seuranta, mutta silti monet potilaista päätyvät leikkaukseen tai sädehoitoon.

Jos magneettikuva on puhdas, potilas välttää paitsi aiheettoman diagnoosin, myös turhan biopsian eli koepalan oton.

Suurin ongelma on koepalan ottoon liittyvä infektioriski.

Potilaalle siitä on etua, sillä näytteenotto tuntuu epämiellyttävältä. Suurin ongelma on kuitenkin koepalan ottoon liittyvä infektioriski. Aina kun kudokseen pistetään neulalla, tulehdusriski kasvaa. Erityisesti Lähi-Idässä, Intiassa, Välimeren alueella ja Thaimaassa matkustaneilla voi olla elimistössään vastustuskykyisiä bakteereita, jotka tekevät mahdollisten tulehdusten hoidosta vaikeaa.

Mikäli urologi katsoo, että kudosnäyte tarvitaan, magneettikuvan perusteella neula saadaan ohjattua juuri oikeaan paikkaan aiemman sokkona pistelyn sijaan.

Fuusiobiopsian avulla hoito on tarkentunut entisestään. Jos eturauhasen magneettikuvasta löytyy jotain epäilyttävää, potilas kutsutaan fuusiobiopsiaan. Siinä aiemmin otettu magneettikuva yhdistetään reaaliajassa ultraäänikuvaan ja eturauhasesta otetaan kohdennettu kudosnäyte.

Sädehoito voidaan uudella menetelmällä kohdistaa tarkemmin.

Kun kirurgi tietää kasvaimen täsmällisen sijainnin, leikkaushoito voidaan tehdä säästävämmin. Myös sädehoito voidaan uudella menetelmällä kohdistaa tarkemmin, jolloin sen aiheuttamat haitat vähenevät.

Virtsaamisvaivat ja syövän pelko ovat tärkeimmät syyt lähteä lääkäriin. Aluksi lääkäri keskustelee potilaan kanssa, ja mikäli jatkotutkimukset katsotaan sen jälkeen aiheellisiksi, urologi tuseeraa eli tunnustelee eturauhasta sormella peräaukon kautta. Kyhmyjen tai muiden poikkeamien löytyminen on syy ottaa PSA-verikoe. Koholla oleva arvo voi olla merkki syövästä, mutta useimmin se on merkki eturauhasen hyvälaatuisesta liikakasvusta, johon on oma hoitonsa. Magneettikuva vahvistaa, liittyykö kohonnut PSA-arvo syöpään vai ei.

Antti Rannikko huomauttaa, että kaikki syövät eivät löydy magneettikuvauksella. Tutkimusten mukaan 0–20 prosenttia ärhäköistä syövistä jää edelleen piiloon. Perinteisellä menetelmällä todennäköisyys oli 30–50 prosenttia.

Suomi on fuusiobiopsian edelläkävijöitä maailmassa.

Eturauhasta alettiin tutkia magneettikuvin jo reilu kymmenen vuotta, mutta vieläkään se ei ole kaikkialla rutiinitoimenpide. Kuvia otetaan yliopistosairaaloissa, samoin suurimmassa osassa keskussairaaloita. Fuusiobiopsioita on tehty Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa vuodesta 2015. Ouluun laite saatiin vuosi sitten ja Tampereelle viime keväänä.

Suomi on fuusiobiopsian edelläkävijöitä maailmassa. Antti Rannikko muistuttaa kuitenkin, että magneettikuvien ottaminen ja tulkinta ovat käsityötä, joka vaatii urologilta tai röntgenlääkäriltä kokemusta. Paras asiantuntemus Suomessa on julkisella puolella, jossa potilasvolyymit ovat isoja.

Tällä hetkellä tutkijat pohtivat voisiko eturauhassyövän pesäkkeen tuhota paikallisesti. Tutkimuksissa niitä tuhotaan täsmäiskuin esimerkiksi kuumentamalla, jäädyttämällä, ultraäänellä, korkeataajuisilla radioaalloilla, sähköllä ja laserilla. Tällaisia hoitomuotoja saatetaan nähdä tulevaisuudessa sairaaloissakin.

Jos huolestuttaa

  1. Jos virtsaamisvaivat huolettavat, tai suvun miehillä on eturauhassyöpää, hakeudu lääkäriin. epäilysten kanssa ei kannata jäädä yksin.
  2. Voit pyytää lääkäriltä lähetettä maakuntasi keskussairaalaan magneettikuvauksiin.
  3. Professori, urologi Antti Rannikko ja hänen isänsä, urologian emeritusprofessori Sakari Rannikko pitävät verkkosivustoa, johon on koottu tietoa syövästä.

www.suomalaineneturauhassyopa.fi

Testiin - kyllä

Miksei Suomessa ole psa seulontaa, tai Euroopassa ylipäätään. USA:ssa on ja siellä pitkälle levinnyt eturauhassyöpä on harvinainen Eurooppaan verrattuna. Käykää kaikki yli 40 v. vuosittain testeissä, älkää pelatko venäläistä rulettia. Moniko suomalainen miesurologi ei ole testauttanut itseään, veikkaan että 100%:sti kaikki ovat käyneet testeissä. Mikseivät suosittele sitä potilailleen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla