Valkoisesta hymystä haaveilevan kannattaa suunnata hammastarkastukseen, sillä hampaiden valkaisun voi tehdä vain terveeseen suuhun.

Jos tummuvat hampaat harmittavat ja jotain haluaisi niille tehdä, on ratkaistava, valkaistaanko hammasluuta vai riittääkö värjäytymien poisto hampaan pinnalta.

Ainoat hammasluuta valkaisevat aineet ovat karbamidiperoksidi ja vetyperoksidi, joten tuotteiden on sisällettävä jompaakumpaa, jos mielii valkoista. Karbamidiperoksidin hajoamistuotteena syntyy vetyperoksidia. Kun vetyperoksidi hajoaa, kiilteen lävitse hammasluuhun pääsee happea, joka valkaisee värjäytymät.

Valkaisuaineita on erilaisia vahvuuksia. Kotivalkaisuun käytetään yleensä 10–20-prosenttista karbamidiperoksidia tai noin 10-prosenttista vetyperoksidia.

Valkaisu voi aiheuttaa vihlontaa

Hampaiden valkaisu ei vaurioita kiillettä, kun valkaisuvalmistetta käytetään ohjeiden mukaan. Noin puolet hampaitaan valkaisevista saa valkaisusta kuitenkin sivuvaikutuksia, joista yleisimpiä ovat hampaiden vihlonta ja ikenien arkuus.

– Ikävät tuntemukset häviävät yleensä muutamassa päivässä, kun sylki korjaa vauriot, sanoo hammaslääkäri Katri Dubb.

Hän neuvoo käyttämään hampaiden harjaukseen vihloville hampaille tarkoitettua tahnaa. Jos hampaita kuitenkin vihloo kovasti valkaisun aikana, valkaisu kannattaa keskeyttää.

Sivuvaikutukset riippuvat käytettävän aineen vahvuudesta ja käytön pituudesta. Jotta ikäviltä haitoilta vältyttäisiin, valkaisuun käytettävä hapetin ei saa olla liian vahvaa. Esimerkiksi netissä myynnissä ollut 35-prosenttinen karbamidiperoksidituote on aivan liian vahvaa, ja se on aiheuttanut joillekin käyttäjille ikenien palamista. Toisaalta hyvin laimea valkaisuaine on tehoton.

– Ihmisillä on kova hinku saada valkoiset hampaat. Huolestuttavaa on se, että moni ei tiedä, millaisen valmisteen ostaa. Hampaatkaan eivät aina ole siinä kunnossa, että niitä voisi valkaista, Dubb toteaa.

Hampaiden kotivalkaisu kiinnostaa, sillä sen valtti on edullisuus. Hammasvastaanotolla tehtävä niin sanottu penkkivalkaisu voi maksaa jopa 500 euroa.

Muista!

Valkaisuaine vaikuttaa vain itse hammas­kudokseen, joten esimerkiksi vanhat yhdistelmämuovipaikat eivät vaalene. Lisäkustannuksia voi tulla, jos vanhoja paikkoja pitää vaihtaa uusiin.

Kiskovalkaisu

Hammaslääkäri tai suu­hygienisti ottaa potilaan hampaista jäljennökset,
joiden mukaan laboratorio valmistaa potilaalle hammasmuotit eli valkaisukiskot tai -lusikat. Kiskoihin levitetään kotona valkaisugeeliä ja kiskot asetetaan paikoilleen hampaiden harjauksen jälkeen. Valkaisuaika aineesta riippuen 1/2–8 tuntia. Valkaisutulos saavu­tetaan noin 3–8 yössä tai 7–12 päivässä.

Muottivalkaisu

Muottiaihioista muotoillaan kuuman veden avulla henkilökohtaiset valkaisumuotit. Pieni määrä geeliä levitetään valkaisumuotteihin, jotka asetetaan paikoilleen puhdistettujen hampaiden päälle 45 minuutiksi päivässä. Käytetään  1–3 viikkoa.

Liuskavalkaisu

Valkaisugeelillä kyllästetyt ohuet, kertakäyttöiset teipit kiinnitetään ylä- ja alahampaiden pinnalle. Käytetään kahdesti päivässä puoli tuntia kerrallaan 14 päivän ajan. Liuskoja käytettäessä ei saa syödä, juoda, tupakoida eikä nukkua. Paketti sisältää 56 liuskaa: 28 liuskaa alahampaille ja 28 liuskaa ylähampaille.

Vierailija

Hampaat valkoisiksi kotikonstein

Lainaus: Minä laitan hampaat yöksi Sinol-kylpyyn, aamulla kannattaa pestä tavallisella astianpesuaineella ja harjalla, kannellinen lasipurkki on oivallinen astia tähän käyttöön. No joo... sinähän puhut tekareista, hampaat kylpyyn, höh? Mulla on omat hampaat suussa, en sentään astianpesuaineella pese omia luonnon hampaitani.
Lue kommentti
Vierailija

Hampaat valkoisiksi kotikonstein

Mistä tuosta linkistä löysit vaikuttavan aineen? Siinä sanotaan vain että 22%... Niin22% mitä? Ilman vety-tai karbamidiperoksidia hammas ei vaalene. Ottakeehan asioista selvää ja valkaiskaa hampaanne vain asiantuntijoiden, hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla.
Lue kommentti

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: