Juhani Salomaa oppi kiitämään pikaluistimilla jo nuorena ja taitaa lajin yhä. Parasta siinä on kunnossa pysyminen ja tutut kaverit.

Stadin kundi Juhani Salomaa sitoi ensimmäiset pikaluistimet jalkaansa 1950-luvun alussa.

– Siihen aikaan oli hyvä, jos pystyi hankkimaan luistimet jostain. Sain ostaa mestariluistelija Matti Hambergin vanhat skrinnarit. Olin tosi ylpeä niistä.

Innostus on kantanut läpi elämän ja vieläpä samassa seurassa, 1928 perustetussa Helsingin Työväen Luistelijoissa HTL:ssä.

– En pidä voittamista tärkeänä. Pitää tuntea itsensä. Minua on kiinnostanut vain olla mukana.

Lue myös: Talviliikuntakausi on avattu

Harjoitteluun kuuluvat spurtit, sillä Juhani on lyhyiden matkojen mies.

Jos treeneissä ei tunnu hyvältä, hidastetaan. Tyyli pidetään yllä.

– Tunnin treeneissä teemme monta kovaa vetoa. Olen keulamiehenä ja antamastani merkistä lähdetään. Jos ei tunnu hyvältä, hidastetaan. Tyyli pidetään yllä.

Batman tekojäällä

Oulunkylän tekojääradalla Juhanista kuoriutuu sporttinen hahmo. Vanhat luistelutrikoot istuvat päällä kuin toinen iho.

– Kun vedän nämä kotona ylleni, saan kuulla vitsailua Batmanista, hän naurahtaa.

Sitten repusta nousevat vanhat Viking-pikakiiturit.

– Näissä on kiinteät terät. Nykyluistimet ovat klaps-mallia. Niissä terä aukeaa potkuvaiheessa kantapäästä, jolloin se pysyy kiinni jäässä pidempään. Kun klapsit tulivat 1990-luvun lopulla, kaikki ennätykset menivät uusiksi.

Jotain

 

kertoo vanhan liiton meiningistä, ettei Juhania häiritse takamuksen kastuminen, kun hän istahtaa lumiselle penkille nauhoja sitomaan. Mitä nyt laittaa hanskat alleen.

Jäällä Juhani näyttää lähtöasennon niin kiinteäteräisille kuin klaps-luistimille. Itse hän on pitäytynyt perinteisessä tyylissä.

– Klapsit ostan sitten, kun ikätoverit painelevat ohi, hän virnistää.

Katso video Saimaan luonnonjäiltä

Vakaasti ja keskittyneesti mies liu’uttelee perinteisilläkin. Potku ja käden heilautus näyttävät kuin pumppaavan häntä vauhtiin. Katse on suunnattuna suoraan eteen.

Kaarteissa on oma tekniikkansa.

– Oikealla jalalla sisään, oikealla ulos. Tempoa pitää kiihdyttää, jotta pääsee riittävän kovaa ulos. Nämä ovat perussääntöjä.

Oulunkylän erottamattomat

Juhanin puhe siirtyy usein kavereihin, joiden kanssa hän on treenannut viisikymmenluvulta. Siihen aikaan käytiin Brahen kentällä Kalliossa ja Eläintarhassa eli Brahiksessa ja Eltsussa.

Seuraavaksi HTL:n toiminta siirtyi Pirkkolaan ja lopulta Oulunkylään, kun tekojää valmistui 1970-luvun lopussa.

Pertti Venhola (vas.), Eero Aarnio ja Juhani Salomaa.

Pitkään yhdessä pysynyt porukka on Juhanille tärkeintä harrastuksessa.

Pertti Venhola, Leo Mayer, Eero Aarnio, Juhani Palko, hän luettelee.

Vielä on mainittava legendaarinen Kaija Mustonen, joka on aktiivisesti mukana toiminnassa.

– Funtsi, Grenoblen olympiavoittaja asettelemassa nappuloita radalle. Meidän sukupolvi ei ole tottunut tulemaan valmiille.

Kumppanukset kokoontuvat Oulunkylän jäälle lähes joka päivä.

– Luisteleminen pitää yllä kondista ja nupin kasassa. En tee itselleni kiirettä, harrastukset ovat etusijalla. Käyn myös uimassa ja nyrkkeilemässä. Nyrkkeily tuo ketteryyttä, Juhani sanoo ja näyttää malliksi nopean iskusarjan.

Urheileminen tarjoaa yhteisöllisyyttä ja rytmiä eläkepäiviin. Juhani ei aio seisahtua paikoilleen.

– On hyvä, kun on koko ajan mieluisaa menoa. Nyt käyn kotona syömässä ja palaan sitten takaisin treeneihin.

Tiesitkö: Näin liikut oikein

 

Juhani Salomaa

Syntynyt 24.9.1941.
Asuu Helsingissä.
Eläkkeellä offset-painajan töistä.
Helsingin Työväen Luistelijoiden pitkäaikainen jäsen.
Harrastaa myös uintia ja kuntonyrkkeilyä.

Kysely

Löytyykö kaapistasi luistimet?

Ei
Ei
80.0%
Kyllä
Kyllä
20.0%
Ääniä yhteensä: 5

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju