Juhani Salomaa oppi kiitämään pikaluistimilla jo nuorena ja taitaa lajin yhä. Parasta siinä on kunnossa pysyminen ja tutut kaverit.

Stadin kundi Juhani Salomaa sitoi ensimmäiset pikaluistimet jalkaansa 1950-luvun alussa.

– Siihen aikaan oli hyvä, jos pystyi hankkimaan luistimet jostain. Sain ostaa mestariluistelija Matti Hambergin vanhat skrinnarit. Olin tosi ylpeä niistä.

Innostus on kantanut läpi elämän ja vieläpä samassa seurassa, 1928 perustetussa Helsingin Työväen Luistelijoissa HTL:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– En pidä voittamista tärkeänä. Pitää tuntea itsensä. Minua on kiinnostanut vain olla mukana.

Lue myös: Talviliikuntakausi on avattu

Harjoitteluun kuuluvat spurtit, sillä Juhani on lyhyiden matkojen mies.

Jos treeneissä ei tunnu hyvältä, hidastetaan. Tyyli pidetään yllä.

– Tunnin treeneissä teemme monta kovaa vetoa. Olen keulamiehenä ja antamastani merkistä lähdetään. Jos ei tunnu hyvältä, hidastetaan. Tyyli pidetään yllä.

Batman tekojäällä

Oulunkylän tekojääradalla Juhanista kuoriutuu sporttinen hahmo. Vanhat luistelutrikoot istuvat päällä kuin toinen iho.

– Kun vedän nämä kotona ylleni, saan kuulla vitsailua Batmanista, hän naurahtaa.

Sitten repusta nousevat vanhat Viking-pikakiiturit.

– Näissä on kiinteät terät. Nykyluistimet ovat klaps-mallia. Niissä terä aukeaa potkuvaiheessa kantapäästä, jolloin se pysyy kiinni jäässä pidempään. Kun klapsit tulivat 1990-luvun lopulla, kaikki ennätykset menivät uusiksi.

Jotain

 

kertoo vanhan liiton meiningistä, ettei Juhania häiritse takamuksen kastuminen, kun hän istahtaa lumiselle penkille nauhoja sitomaan. Mitä nyt laittaa hanskat alleen.

Jäällä Juhani näyttää lähtöasennon niin kiinteäteräisille kuin klaps-luistimille. Itse hän on pitäytynyt perinteisessä tyylissä.

– Klapsit ostan sitten, kun ikätoverit painelevat ohi, hän virnistää.

Katso video Saimaan luonnonjäiltä

Vakaasti ja keskittyneesti mies liu’uttelee perinteisilläkin. Potku ja käden heilautus näyttävät kuin pumppaavan häntä vauhtiin. Katse on suunnattuna suoraan eteen.

Kaarteissa on oma tekniikkansa.

– Oikealla jalalla sisään, oikealla ulos. Tempoa pitää kiihdyttää, jotta pääsee riittävän kovaa ulos. Nämä ovat perussääntöjä.

Oulunkylän erottamattomat

Juhanin puhe siirtyy usein kavereihin, joiden kanssa hän on treenannut viisikymmenluvulta. Siihen aikaan käytiin Brahen kentällä Kalliossa ja Eläintarhassa eli Brahiksessa ja Eltsussa.

Seuraavaksi HTL:n toiminta siirtyi Pirkkolaan ja lopulta Oulunkylään, kun tekojää valmistui 1970-luvun lopussa.

Pertti Venhola (vas.), Eero Aarnio ja Juhani Salomaa.

Pitkään yhdessä pysynyt porukka on Juhanille tärkeintä harrastuksessa.

Pertti Venhola, Leo Mayer, Eero Aarnio, Juhani Palko, hän luettelee.

Vielä on mainittava legendaarinen Kaija Mustonen, joka on aktiivisesti mukana toiminnassa.

– Funtsi, Grenoblen olympiavoittaja asettelemassa nappuloita radalle. Meidän sukupolvi ei ole tottunut tulemaan valmiille.

Kumppanukset kokoontuvat Oulunkylän jäälle lähes joka päivä.

– Luisteleminen pitää yllä kondista ja nupin kasassa. En tee itselleni kiirettä, harrastukset ovat etusijalla. Käyn myös uimassa ja nyrkkeilemässä. Nyrkkeily tuo ketteryyttä, Juhani sanoo ja näyttää malliksi nopean iskusarjan.

Urheileminen tarjoaa yhteisöllisyyttä ja rytmiä eläkepäiviin. Juhani ei aio seisahtua paikoilleen.

– On hyvä, kun on koko ajan mieluisaa menoa. Nyt käyn kotona syömässä ja palaan sitten takaisin treeneihin.

Tiesitkö: Näin liikut oikein

 

Juhani Salomaa

Syntynyt 24.9.1941.
Asuu Helsingissä.
Eläkkeellä offset-painajan töistä.
Helsingin Työväen Luistelijoiden pitkäaikainen jäsen.
Harrastaa myös uintia ja kuntonyrkkeilyä.

Kysely

Löytyykö kaapistasi luistimet?

Ei
Ei
80.0%
Kyllä
Kyllä
20.0%
Ääniä yhteensä: 5
Sisältö jatkuu mainoksen alla