Juhani Salomaa oppi kiitämään pikaluistimilla jo nuorena ja taitaa lajin yhä. Parasta siinä on kunnossa pysyminen ja tutut kaverit.

Stadin kundi Juhani Salomaa sitoi ensimmäiset pikaluistimet jalkaansa 1950-luvun alussa.

– Siihen aikaan oli hyvä, jos pystyi hankkimaan luistimet jostain. Sain ostaa mestariluistelija Matti Hambergin vanhat skrinnarit. Olin tosi ylpeä niistä.

Innostus on kantanut läpi elämän ja vieläpä samassa seurassa, 1928 perustetussa Helsingin Työväen Luistelijoissa HTL:ssä.

– En pidä voittamista tärkeänä. Pitää tuntea itsensä. Minua on kiinnostanut vain olla mukana.

Lue myös: Talviliikuntakausi on avattu

Harjoitteluun kuuluvat spurtit, sillä Juhani on lyhyiden matkojen mies.

Jos treeneissä ei tunnu hyvältä, hidastetaan. Tyyli pidetään yllä.

– Tunnin treeneissä teemme monta kovaa vetoa. Olen keulamiehenä ja antamastani merkistä lähdetään. Jos ei tunnu hyvältä, hidastetaan. Tyyli pidetään yllä.

Batman tekojäällä

Oulunkylän tekojääradalla Juhanista kuoriutuu sporttinen hahmo. Vanhat luistelutrikoot istuvat päällä kuin toinen iho.

– Kun vedän nämä kotona ylleni, saan kuulla vitsailua Batmanista, hän naurahtaa.

Sitten repusta nousevat vanhat Viking-pikakiiturit.

– Näissä on kiinteät terät. Nykyluistimet ovat klaps-mallia. Niissä terä aukeaa potkuvaiheessa kantapäästä, jolloin se pysyy kiinni jäässä pidempään. Kun klapsit tulivat 1990-luvun lopulla, kaikki ennätykset menivät uusiksi.

Jotain

 

kertoo vanhan liiton meiningistä, ettei Juhania häiritse takamuksen kastuminen, kun hän istahtaa lumiselle penkille nauhoja sitomaan. Mitä nyt laittaa hanskat alleen.

Jäällä Juhani näyttää lähtöasennon niin kiinteäteräisille kuin klaps-luistimille. Itse hän on pitäytynyt perinteisessä tyylissä.

– Klapsit ostan sitten, kun ikätoverit painelevat ohi, hän virnistää.

Katso video Saimaan luonnonjäiltä

Vakaasti ja keskittyneesti mies liu’uttelee perinteisilläkin. Potku ja käden heilautus näyttävät kuin pumppaavan häntä vauhtiin. Katse on suunnattuna suoraan eteen.

Kaarteissa on oma tekniikkansa.

– Oikealla jalalla sisään, oikealla ulos. Tempoa pitää kiihdyttää, jotta pääsee riittävän kovaa ulos. Nämä ovat perussääntöjä.

Oulunkylän erottamattomat

Juhanin puhe siirtyy usein kavereihin, joiden kanssa hän on treenannut viisikymmenluvulta. Siihen aikaan käytiin Brahen kentällä Kalliossa ja Eläintarhassa eli Brahiksessa ja Eltsussa.

Seuraavaksi HTL:n toiminta siirtyi Pirkkolaan ja lopulta Oulunkylään, kun tekojää valmistui 1970-luvun lopussa.

Pertti Venhola (vas.), Eero Aarnio ja Juhani Salomaa.

Pitkään yhdessä pysynyt porukka on Juhanille tärkeintä harrastuksessa.

Pertti Venhola, Leo Mayer, Eero Aarnio, Juhani Palko, hän luettelee.

Vielä on mainittava legendaarinen Kaija Mustonen, joka on aktiivisesti mukana toiminnassa.

– Funtsi, Grenoblen olympiavoittaja asettelemassa nappuloita radalle. Meidän sukupolvi ei ole tottunut tulemaan valmiille.

Kumppanukset kokoontuvat Oulunkylän jäälle lähes joka päivä.

– Luisteleminen pitää yllä kondista ja nupin kasassa. En tee itselleni kiirettä, harrastukset ovat etusijalla. Käyn myös uimassa ja nyrkkeilemässä. Nyrkkeily tuo ketteryyttä, Juhani sanoo ja näyttää malliksi nopean iskusarjan.

Urheileminen tarjoaa yhteisöllisyyttä ja rytmiä eläkepäiviin. Juhani ei aio seisahtua paikoilleen.

– On hyvä, kun on koko ajan mieluisaa menoa. Nyt käyn kotona syömässä ja palaan sitten takaisin treeneihin.

Tiesitkö: Näin liikut oikein

 

Juhani Salomaa

Syntynyt 24.9.1941.
Asuu Helsingissä.
Eläkkeellä offset-painajan töistä.
Helsingin Työväen Luistelijoiden pitkäaikainen jäsen.
Harrastaa myös uintia ja kuntonyrkkeilyä.

Kysely

Löytyykö kaapistasi luistimet?

Ei
Ei
80.0%
Kyllä
Kyllä
20.0%
Ääniä yhteensä: 5

Aika eläkeiästä eteenpäin on merkittävä elämänvaihe. Seniorikouluttaja ja psykoterapeutti Marjatta Grahn kertoo, miten siihen voi valmistautua.

1. Etsi itsellesi esikuvia

Kiinnostu vanhemmista ihmisistä. Katsele ympärillesi. Mikä vanhoissa koskettaa sinua? Entä mitä toivot, että sinusta välittyisi niille, jotka sinut näkevät?

Ala kuvitella ja suunnitella omaa vanhenemistasi. Minkälainen vanha ihminen haluat olla?

2. Seuraa aikaasi

Kun pidät itsesi ajan tasalla, et syrjäänny. Lue lehtiä, seuraa uutisia ja ajankohtaisohjelmia.

Voit myös osallistua keskusteluihin nuorempien kanssa – siten pääset perille tämän hetken puheenaiheista.

3. Etsi sanoja itsellesi

On tärkeää lukea kirjoja, jotka sanottavat omia kokemuksiasi. Silloin et jää niiden kanssa yksin.

Myös huumori huojentaa. Esimerkiksi Eeva Kilven teokset Rajattomuuden aika ja aforismikokoelma Kuolinsiivous ilmaisevat hyvin sitä hämmennystä, joka meidät valtaa kun muutumme.

”-- minun täytyy hoitaa tämä vanhus, jossa asustan ja jonka etenevään haurastumiseen olen sidottu kuin rapistuvaan yksiöön.” (Kuolinsiivous, 2012)

Meissä on iätön tarkkaileva minä, vanhus, nuori ja lapsi.

4. Tutustu muuttuvaan ulkonäköösi

...ja opi pitämään siitä. Ulkonäön muokkaamista ei tarvita. Älä säikähdä muutoksia – ja kun kuitenkin säikähdät, katso peiliin ja näe kuvasi hyväksi. Muista, miten murrosikäisenä katsoit peiliin ja aloit etsiä uutta nuoren naisen tai nuoren miehen olemustasi.

5. Vanhenemista ei tarvitse peitellä

Vaateta itsesi kuitenkin niin, ettet tunne hankaluutta tai häpeää ulkoisesta olemuksestasi, jotta siitä ei tulisi estettä vuorovaikutukselle. Kun voit olla huolitellusti huoleton ulkonäkösi suhteen, saat itseluottamusta ja olet vapaa kohtaamisiin.

Joka tapauksessa edustat vanhaa ihmistä. Mieti: minkälainen vanhuuden edustaja olet?

6. Säilytä kiinnostuksesi

Pysy uteliaana loppuun asti. Ole kiinnostunut sukupolvien ketjusta ja sukusi nuorimmistakin jäsenistä.
 

Lue Marjatta Grahnin henkilöhaastattelu ET-lehden numerosta 19/2017.

Paikoilleen jämähtäminen aiheuttaa tutkitusti terveyshaittoja, mutta jo lyhytkin jaloittelu puolen tunnin välein muun muassa alentaa verenpainetta.

 

Liikuntataukojen vaikutusta muun muassa sydänriskeihin selvitettiin vastikään tutkimuksessa, johon osallistui 24 ylipainoista kakkostyypin diabeetikkoa. He istuivat kahdeksan tunnin mittaisia jaksoja, jotka keskeytettiin puolen tunnin välein.

Taukojen aikana tutkittavat joko kävelivät kolme minuuttia tai tekivät kolmen minuutin lihastreenin jumppavideon tahtiin. Kolmannella kerralla osallistujat istuivat keskeytyksettä kahdeksan tuntia.

Tutkimuksen perusteella sekä kolmen minuutin kävely että kolmen minuutin lihastreeni laskivat koehenkilöiden verenpainetta ja veren noradrenaliinipitoisuuksia.

Huomattavia vaikutuksia

Verenpaine mitattiin levossa tunnin välein ja noradrenaliinipitoisuus sekin toistuvasti.

Verenpainevaikutukset olivat huomattavia, sillä osallistujien systolinen verenpaine laski noin 15 mmHg ja diastolinen verenpaine 9 mmHg niinä koepäivinä, jolloin istuminen keskeytettiin kävelyllä tai lihasharjoittelulla.

Lue myös: Tämä yllättävä asia laskee tehokkaasti verenpainettasi

Havainnot viittaavat fyysiseen passiivisuuteen liittyvien terveyshaittojen kumoutuvan tai ainakin lievittyvän, kun puolen tunnin välein nousee ylös ja jaloittelee muutaman minuutin. Tulokset tukevat viimevuosina kertynyttä tutkimustietoa fyysisen passiivisuuden terveyshaitoista, mutta osoittavat myös keinon välttyä ainakin osalta haitoista.

Tutkimus julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.

Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Tämä on osittain Potilaan Lääkärilehden tuottamaa aineistoa. Potilaan Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu.