Jos hiihto ei innosta, kokeile lumikenkäilyä. Räpylämäisillä kengillä pääset maastoihin, joihin muuten olisi vaikea päästä.

Kaatunut lumikenkäilijä. Sellainen on lumikenkäkouluttaja Sami Halénin mielestä todella harvinainen näky. Itse asiassa hän ei muista itsekään pyllähtäneensä kuin joskus alamäen pehmeään lumeen.

– Lumikenkäily on todella turvallinen talvilaji. Siinä voi itse säädellä oman tahtinsa ja pehmeä lumi jalkojen alla on turvallinen ja miellyttävä nivelille.

Kävele aamutossut jaloissa

Lumikenkäily on nostanut Suomessa nopeasti suosiotaan. Parhaiten lajiin pääsee tutustumaan järjestetyllä lumikenkäretkellä.

– Melkein joka paikkakunnalla latuyhdistykset ja -seurat järjestävät opastusta, kursseja ja välinevuokrausta, myös Suomen Ladun sivuilla ilmoitetaan ahkerasti tapahtumista, Sami Halén neuvoo.

Mutta kun lumikengät saa vihdoin jalkaansa, mitä kannattaa ottaa huomioon?

– Ensinnäkin monelle tulee yllätyksenä, ettei lumikenkiä tarvitse ylen määrin nostella. Me yleensä lohdutamme aloittelijoita sanomalla, että jos osaa kävellä, osaa myös lumikenkäillä. Lumikenkien kärjet sojottavat jo luonnostaan vähän ylöspäin, mutta muuten kävely saa muistuttaa pikemminkin aamuista lantustamista tohvelit jalassa sängystä keittiöön, Halén kertoo.

Aloita tasamaalta

Vaikka lumikengillä pääsee melkein mihin vain, on ensikertalaisen turvallisinta testailla ensin tasaisemmilla tantereilla.

– Hiljalleen yhä jyrkemmät mäet ovat mahdollisia. Lumikenkien pohjissa on piikkejä, joissa on hyvä pito, siksi niillä voi mennä jopa paljon jyrkemmistä kohdista kuin suksilla, Halén opastaa.

Lumikengissä kantapäät nousevat. Tätä ominaisuutta kannattaa ylämäissä käyttää hyväkseen.

– Paino kannattaa silloin suunnata päkijöille, niin että kantapäät nousevat ylös.

Lumikenkäilijän apuvälineistä, sauvoista, on ylämäissä mukavasti apua tasapainoon. Sen lisäksi niillä saa tietysti hyvin tehostettua sauvakävelyn tapaan ylävartalon liikettä.

– Alamäessä sauvat kannattaa sijoittaa vartalon taakse. Jos nimittäin jostain syystä lumikengät liukuisivat, painopiste on jo valmiiksi takana, ja silloin pyllähtää pepulleen.

Mutta emmehän me pyllähdä, emmehän?

– Oikeastaan kaatuma-alttein hetki lumikenkäilyssä taitaa olla se, kun ne on ottanut pois jalasta. Tavallisilla kengillä samanlainen laahustaminen vie helposti jalat alta, kun niissä ei ole piikkejä lisäämässä pitoa.