Yli viisikymppiset miehet pitävät hyvää seksielämää tärkeänä, mutta harva hakeutuu hoitoon selvittämään erektio-oireidensa syitä.

Poikuus on mitä on, mutta miehuus on pystymistä, suorittamista, osaamista ja selviytymistä. Seksissä miehen rooli on usein tämän mukainen: haluta, jaksaa ja suorittaa.

Erektiohäiriö iskee kipeään kohtaan, mieskuvan ja -kunnon perustuksiin. Itsetunto horjuu ja synkät ajatukset ottavat vallan. Pahinta asiassa on se, että yli puolet miehistä vaikenee ongelmistaan.

Harva miehistä tietää, että lähes joka toinen yli 50-vuotias mies kärsii erektiohäiriöstä. Myös erektiohäiriön taustalla olevat sairaudet tunnetaan huonosti.

Ikääntyvä suomalaismies kuvittelee edelleen, että muilla seisoo ja hän on poikkeuksellinen luuseri. Osa erektio-ongelmasta on korvien välissä ja puhumattomuuden kulttuurissa.

Mies ei ole kone

Miehen seksuaalisuus ei ole niin koneellista kuin usein ajatellaan. Mieskunto reagoi herkästi psyyken, kehon ja parisuhteen tilaan.

Erektio-ongelmia ilmenee yhtä lailla uuden suhteen jännitteissä kuin vakiintuneen parisuhteen auvossa. Satunnainen erektio-ongelma selittyy usein arkisilla asioilla.

Jos kesken jäänyt yhdyntä tai väsähtänyt erektio leimataan suoraa päätä erektiohäiriöksi, se nostaa suorituspaineita entisestään.

Erektiohäiriö on laajempi ongelma: pysyvää kyvyttömyyttä saavuttaa tai ylläpitää seksuaaliseen kanssakäymiseen riittävää erektiota.

Rentous kiihottaa

Erektiohäiriön taustalta on vaikea löytää yhtä kaiken kattavaa syytä. Häiriössä on sekä fyysinen että psyykkinen ulottuvuus, joista toinen toimii usein altistavana ja toinen laukaisevana tekijänä.

Elämäntavoilla on suuri vaikutus erektioon. Tupakoiva, runsaasti alkoholia käyttävä, vähän liikkuva ja ylipainoinen mies on syrjäytymisvaarassa myös seksuaalisuudessa.

Erektiota heikentävät myös monet sairaudet kuten diabetes, kohonnut kolesteroli sekä verenpaine- ja sepelvaltimotauti. Myös lääkeaineet saattavat häiritä erektiota.

Psyyken puolella laukaisijoita on monia: ahdistus, masennus, stressi, uupuminen, paniikkihäiriö, itsesyytökset, huolet, pelot ja murheet. Psyykkisiin syihin lukeutuvat myös parisuhteen ongelmat kuten puhumattomuus, seksuaalisen mielenkiinnon hiipuminen sekä läheisyyden ja luottamuksen puute.

Erektio kaipaa tuekseen varmuutta, rentoutta ja heittäytymistä. Tilannetta kontrolloiva ja tarkkaileva mieli vie rakastelusta spontaaniuden ja rentouden, mikä on omiaan tuhoamaan halun, ilon ja seisokin.

Erektiohäiriöt synnyttävät helposti kierteen, jossa epävarmuus ruokkii pelkoa ja pelko paineita.

Myös lääkäri häpeilee

Erektio-ongelman alkamis- ja esiintymistilanteet antavat usein tärkeää tietoa ongelman luonteesta. Myös yölliset erektiot ja erektion pysyvyys masturboidessa kertovat, missä mennään.

Erektio-ongelmat eivät viesti automaattisesti haluttomuudesta ja kiihottuneisuuden puutteesta. Mies voi olla seksuaalisesti kiihottunut, vaikka hänellä ei seiso.

Toisaalta mies voi olla myös haluton, jolloin keho ikään kuin väistää erektio-ongelmalla velvollisuudentuntoisen tai vastentahtoisen rakastelun.

Ne, jotka hakeutuvat lopulta erektio-ongelmansa takia hoitoon, keräävät rohkeutta ja epäonnistumisia turhan pitkään.

Osasyyllisiä ovat lääkärit. Harva heistä ottaa seksuaalisuutta ja erektio-ongelmia puheeksi esimerkiksi ikäkausitarkastuksissa.

Lääkkeitä vai mielenmuutos

Lääkkeillä ja hoidoilla voidaan vaikuttaa erektiokykyyn, mutta niillä ei hoideta parisuhteen ja vuorovaikutuksen ongelmia.

Seksuaali- ja parisuhdeneuvojat saattavat tietää lääkäreitä enemmän erektion henkisestä kulmasta. Ongelma on niin yleinen, että rohkeasti puhumalla löytää myös vertaistukea.

Seksuaaliterapeutti Maaret Kallio antaa hoitoon seuraavat suositukset:

  • Säilytä kosketus ja yhteys kumppaniisi jakamalla ajatuksiasi, toiveitasi ja tunteitasi.
  • Kerro kumppanillesi mahdollisista erektiovaikeuksista heti äläkä peittele ongelmaa muiden syiden taakse.
  • Laajenna rakastelun maailmaasi, sillä yhdyntäkeskeisyys luo erektiolle suuret paineet.

Listaan tekee mieli lisätä se toivomus, että miehet alkaisivat puhua keskenään seksuaalisuuden ongelmista. Rehvastelun aika on ohi – viimeistään viisikymppisenä.  

Vierailija

Jos ei seiso, mies vaikenee

Kyllä se puhumattomuus on paha juttu. Ja turha itsensä tai kumppanin syyttely. Asiallisen tiedon etsintä, lääkärin apu, hellyys jne ovat tärkeitä. Minun mieheni menetti kykynsä alle 50 vuotiaana. Aluksi hän yritti peitellä asiaa. Sitten tuli minun syyllistäminen. Hänen sanojensa mukaan olin tuhonnut hänen parhaan miehuutensa ja vienyt hänen kykynsä. Pitkien anelujen jälkeen hän viimein meni lääkäriin. En ollut minä syyllinen, vaan sydänvika ja lääkitys. Hän ei suostunut pelkkiin...
Lue kommentti

"Kun sairastaa lisäkilpirauhasen liikatoimintaa, mitä laboratoriokokeita otetaan vuosittain? Omaa liikatoimintaani hoidettiin leikkauksella ja lääkkeillä, mutta nyt vain seurataan."

- Mummo Savosta 60v

Lääkäri Risto Laitila vastaa:

Lisäkilpirauhaset ovat pieniä rauhasia kilpirauhasen syleilyssä. Ne erittävät kalkkiaineenvaihduntaa säätelevää hormonia.

Joskus yksi tai useampikin lisäkilpirauhanen alkaa kasvaa ja samalla erittää ylenpalttisesti parathormonia. Parathormoni puskee luustosta vereen kalkkia liiaksi asti. Tila on hyperkalsemia ja se voi aiheuttaa hermosto- ja lihasoireita tai kohonnutta verenpainetta.

Leikkaus parantaa liikatoiminnan lähes aina, mutta noin viidelle prosentille potilaista näin ei käy.

Jos tilanne on tyydyttävä, kerran pari vuodessa tarkistetaan veren kalkkitase. Myös munuaisten toimintaa seurataan. Jos näissä tapahtuu huolestuttava muutos huonompaan, hoitolinjaa tarkistetaan. Uusintaleikkauskin on mahdollinen.

Täältä löydät kaikki ET:n kilpirauhaseen liittyvät artikkelit!

 

Uni toistuu suunnilleen samanlaisina vaiheina yöstä toiseen. Yksi sykli kestää puolestatoista kahteen tuntiin.

Unella on neljä erilaista vaihetta, jotka toistuvat yöstä toiseen.

  1. N1 on kevyen eli torkeunen vaihe, siirtymisvaihe kohti syvempää unta. Hyvin nukkuvalla N1-unta on vain noin 2-5 % yöunesta.
  2. N2-vaiheessa syke ja hengitys hidastuvat. Tätä keskisyvää unta on jopa puolet koko yöunen pituudesta.
  3. N3 on syvän unen vaihe. Syke ja hengitys ovat säännöllisiä ja rauhallisia. Syvä uni elvyttää elimistöä. Hyvin nukkuvalla syvää unta on 15-20 % yöunesta.
  4. REM-unessa aivot toimivat vilkkaasti kuten päivällä. Silmät liikkuvat mutta keho ei. REM-unen osuus kasvaa kohti aamuyötä. Hyvin nukutussa yössä sitä on 20-25 %.

Näin parannat unenlaatua – muistilista

  • Kahvi. Herkkyys kofeiinille on yksilöllistä. Unettoman pitäisi välttää kofeiinia jo klo 14:n jälkeen.
  • Ruoka. Päivän pääateria kannattaa nauttia vasta klo 18-20. Jos syö päivällisen ennen klo 18, iltapalaa on hyvä nauttia noin klo 21. Se on tärkeä yöllisen sokeritasapainon kannalta. Katso täältä ruokia, jotka edistävät hyvää unta.
  • Stressi. Päivän aikana ihmisen aivoissa käy noin 60 000 ajatusta. Mieltä voi olla vaikea rauhoittaa illalla. Hyvä keino mielen rauhoittamiseen on esimerkiksi huolihetki. Katso täältä ET:n ohjeet huolihetken pitämiseen.
  • Makuuhuone. Hyvän unen saamiseksi huoneen lämpötilan on hyvä olla 18-20 astetta. Iäkkäillä ihmisillä lämpötila voi olla 20-24 astetta.

Apua lääkkeettömistä hoidoista?

70 % unettomista hyötyy lääkkeettömästä hoidosta. Parhaat tulokset on saatu kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan perustuvilla menetelmillä.

Lievemmissä univaikeuksissa voi auttaa myös reseptivapaa melatoniini. Melatoniini on käpyrauhasen tuottama hormoni, jonka eritys on suurimmillaan aamuyöstä. Se toimii eräänlaisena biologisena rytmien tahdistajana. Jos uni ei tule luonnostaan väsymyksestä huolimatta, melatoniinia voi ottaa purkista.

Joidenkin tutkimusten mukaan melatoniini edistää unta kuitenkin vain vähän. Lääkärilehden mukaan melatoniiniannoksen ansiosta nukahtaminen nopeutuu keskimäärin noin 4 minuuttia. Melatoniini ei myöskään auta kaikkia unipulmista kärsiviä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2017.

Lue myös: Nuku parempia päiväunia – 7 hyvää vinkkiä

Lue myös: Miksi aina väsyttää? Tarkista, ettet sairasta diabetesta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa