Vettä voi juoda liikaa – tai liian vähän. Mistä sitten tietää, minkä verran pitää juoda? Sen kertoo janon tunne.

1 Mihin elimistömme tarvitsee vettä?

Kehomme painosta on vettä noin 60  prosenttia. Sopiva määrä vettä kropassa säätelee aineenvaihduntaa ja ylläpitää yleisterveyttämme. Tarvitsemme vettä ravintoaineiden kuljetukseen, ruuansulatusnesteiden muodostamiseen, aineenvaihduntaan ja lämmönsäätelyyn.

Kun veden määrä kehossa vähenee liikaa, lisääntyy rytmihäiriöiden, lämpöhalvauksen ja munuaisvaurioiden riski. Jo pieni veden puute johtaa keskittymiskyvyn heikkenemiseen, suorituskyvyn laskuun ja hitaampaan palautumiseen liikunnasta.

2 Tarvitseeko ikääntyvä enemmän vettä kuin nuori?

Ikääntyneiden kehossa on vähemmän vettä kuin nuorilla aikuisilla, eikä sitä pysty juomalla varsinaisesti lisäämään. Siksi ikääntyvänkään ei tarvitse turhaan lipittää vettä.

Riittävä juomaveden määrä päivässä on noin puolitoista litraa. Määrään on laskettu myös ruuasta, kuten kasviksista ja keitoista saamamme neste, joka on 7–8 desilitraa. Kaikkea nestettä ei tarvitse juoda vetenä, vaan sitä voi  saada vaikkapa maidosta, piimästä tai sokerittomista mehuista.

3 Voiko janon tunne heikentyä iän myötä?

Kyllä voi. Syy on keskushermostoperäinen, aivot eivät käske juomaan riittävän usein. Kuivuminen uhkaa ikäihmistä etenkin kesäkuumalla. Sama koskee myös heitä, joilla on käytössään nesteenpoistolääke eli diureetti verenpaineen tai sydänsairauksien hoitoon.

Iäkkään tai diureetteja käyttävän kannattaa juoda vähän runsaammin nesteitä kuin varsinainen janon tunne kehottaisi. Lasi ylimääräistä esimerkiksi ruokajuomana ajaa asian.

Muistathan, ettei alkoholia lasketa päivän nesteisiin, koska se lisää virtsan eritystä ja kuivattaa.

4 Miten helteellä kannattaa juoda?

Kesäkuumalla jokaisen meistä täytyy pitää huolta vedensaannistaan. Jos oleilee helteellä ulkosalla, on hyvä juoda puoli litraa vettä tunnissa, vaikkei janottaisikaan.

Ihon altistaminen auringonvalolle ja tuulelle lisää veden haihtumista kehosta. Hikoilukin lisää elimistön vedentarvetta.

5 Voiko vettä juoda liikaa?

Kyllä vaan. Liika nesteiden saanti voi aiheuttaa vesipöhön, jonka oireina on tajunnan heikkeneminen, pahoinvointi ja sydämen rytmihäiriöt.

Vesipöhön saadakseen pitää kuitenkin juoda tolkuttomasti, yli 3–4 litraa päivässä. Liika vedenjuonti on yleisempi ongelma heillä, joilla on vakava munuaisten vajaatoiminta.

6 Tehostaako vesi laihtumista?

Pari lasia vettä noin tunti ennen ateriaa on tutkimuksissa lisännyt hiukan laihtumista varsinkin iäkkäämmillä ihmisillä. Vesi lisää mahalaukussa täyteyden tunnetta, joskin vain lyhytaikaisesti. Vesi myös nopeuttaa ruuan kulkua ohutsuoleen.

7 Mistä tiedän, saanko riittävästi vettä?

Siihen on hyvä mittari – janon tunne. On kuitenkin riskiryhmiä, kuten pienet lapset ja vanhukset, joiden janon tunne ei ole riittävän voimakas suhteessa menetettyyn veden määrään. Myös urheillessa voi käydä niin, ettei janon tunne ehdi kehittyä samassa tahdissa nestehukan kanssa.

Näissä tapauksissa kannattaa pitää erityistä huolta nestetasapainosta. Tarkkaile virtsasi väriä: jos pissa muuttuu kovin tummaksi, on juotava enemmän.

Asiantuntijoina laillistettu ravitsemusterapeutti ­Reijo Laatikainen, Lääkärikeskus Aava, Helsinki sekä kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab, Itä-Suomen yliopisto.

Lue myös

http://nettiet.fi/teemat/terveys/art870-Vesi-on-tarkeaa.html

Vältä sokeria ja sitruunahappoa

  • Sopiva juotavien nesteiden määrä on useimmille ihmisille noin 1–1,5 litraapäivässä.
  • Vesijohtovesi on paras janojuoma.
  • Ruokajuomaksi suositellaan veden ohella rasvatonta maitoa ja piimää.
  • Sokeria sisältävien juomien runsas käyttö lisää lihomisriskiä, ja jatkuva nautiskelu saattaa pilata hampaat. Juomien hapoista hiilihappo ei ole hampaille haitallista, mutta sitruunahappo on. Sitruunahappoa on myös monissa sokerittomissa light-juomissa.
  • Suomalaisten juomatavat ovat alkoholin käyttöä lukuun ottamatta järkevät.
  • Erilaisten juomien valikoima on laajentunut runsaasti: juomme energia- ja hyvinvointijuomia sekä erilaisia maustettuja vesiä. Niillä ei kuitenkaan kannata korvata vesilasillisia.

Lähde: www.thl.fi.

Koivuvesi

Tiesitkö, että koivunlehtiäkin voi syödä? Ja oikeastaan juodakin. Tee niistä raikas ja kauniin vihreä maustevesi kesäiseksi janojuomaksi.

1 l vettä
2 ½ dl pieniä koivunlehtiä
(hunajaa ja sitruunamehua)

  • Keitä lehtiä vedessä noin 10 ­minuuttia. Siivilöi lehdet ja sekoita joukkoon hiukan hunajaa ja sitruuna­mehua.
  • Tarjoa kylmänä.

Lähde: www.martat.fi

Teksti Essi Kähkönen

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju