Vettä voi juoda liikaa – tai liian vähän. Mistä sitten tietää, minkä verran pitää juoda? Sen kertoo janon tunne.

1 Mihin elimistömme tarvitsee vettä?

Kehomme painosta on vettä noin 60  prosenttia. Sopiva määrä vettä kropassa säätelee aineenvaihduntaa ja ylläpitää yleisterveyttämme. Tarvitsemme vettä ravintoaineiden kuljetukseen, ruuansulatusnesteiden muodostamiseen, aineenvaihduntaan ja lämmönsäätelyyn.

Kun veden määrä kehossa vähenee liikaa, lisääntyy rytmihäiriöiden, lämpöhalvauksen ja munuaisvaurioiden riski. Jo pieni veden puute johtaa keskittymiskyvyn heikkenemiseen, suorituskyvyn laskuun ja hitaampaan palautumiseen liikunnasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2 Tarvitseeko ikääntyvä enemmän vettä kuin nuori?

Ikääntyneiden kehossa on vähemmän vettä kuin nuorilla aikuisilla, eikä sitä pysty juomalla varsinaisesti lisäämään. Siksi ikääntyvänkään ei tarvitse turhaan lipittää vettä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Riittävä juomaveden määrä päivässä on noin puolitoista litraa. Määrään on laskettu myös ruuasta, kuten kasviksista ja keitoista saamamme neste, joka on 7–8 desilitraa. Kaikkea nestettä ei tarvitse juoda vetenä, vaan sitä voi  saada vaikkapa maidosta, piimästä tai sokerittomista mehuista.

3 Voiko janon tunne heikentyä iän myötä?

Kyllä voi. Syy on keskushermostoperäinen, aivot eivät käske juomaan riittävän usein. Kuivuminen uhkaa ikäihmistä etenkin kesäkuumalla. Sama koskee myös heitä, joilla on käytössään nesteenpoistolääke eli diureetti verenpaineen tai sydänsairauksien hoitoon.

Iäkkään tai diureetteja käyttävän kannattaa juoda vähän runsaammin nesteitä kuin varsinainen janon tunne kehottaisi. Lasi ylimääräistä esimerkiksi ruokajuomana ajaa asian.

Muistathan, ettei alkoholia lasketa päivän nesteisiin, koska se lisää virtsan eritystä ja kuivattaa.

4 Miten helteellä kannattaa juoda?

Kesäkuumalla jokaisen meistä täytyy pitää huolta vedensaannistaan. Jos oleilee helteellä ulkosalla, on hyvä juoda puoli litraa vettä tunnissa, vaikkei janottaisikaan.

Ihon altistaminen auringonvalolle ja tuulelle lisää veden haihtumista kehosta. Hikoilukin lisää elimistön vedentarvetta.

5 Voiko vettä juoda liikaa?

Kyllä vaan. Liika nesteiden saanti voi aiheuttaa vesipöhön, jonka oireina on tajunnan heikkeneminen, pahoinvointi ja sydämen rytmihäiriöt.

Vesipöhön saadakseen pitää kuitenkin juoda tolkuttomasti, yli 3–4 litraa päivässä. Liika vedenjuonti on yleisempi ongelma heillä, joilla on vakava munuaisten vajaatoiminta.

6 Tehostaako vesi laihtumista?

Pari lasia vettä noin tunti ennen ateriaa on tutkimuksissa lisännyt hiukan laihtumista varsinkin iäkkäämmillä ihmisillä. Vesi lisää mahalaukussa täyteyden tunnetta, joskin vain lyhytaikaisesti. Vesi myös nopeuttaa ruuan kulkua ohutsuoleen.

7 Mistä tiedän, saanko riittävästi vettä?

Siihen on hyvä mittari – janon tunne. On kuitenkin riskiryhmiä, kuten pienet lapset ja vanhukset, joiden janon tunne ei ole riittävän voimakas suhteessa menetettyyn veden määrään. Myös urheillessa voi käydä niin, ettei janon tunne ehdi kehittyä samassa tahdissa nestehukan kanssa.

Näissä tapauksissa kannattaa pitää erityistä huolta nestetasapainosta. Tarkkaile virtsasi väriä: jos pissa muuttuu kovin tummaksi, on juotava enemmän.

Asiantuntijoina laillistettu ravitsemusterapeutti ­Reijo Laatikainen, Lääkärikeskus Aava, Helsinki sekä kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab, Itä-Suomen yliopisto.

Lue myös

http://nettiet.fi/teemat/terveys/art870-Vesi-on-tarkeaa.html

Vältä sokeria ja sitruunahappoa

  • Sopiva juotavien nesteiden määrä on useimmille ihmisille noin 1–1,5 litraapäivässä.
  • Vesijohtovesi on paras janojuoma.
  • Ruokajuomaksi suositellaan veden ohella rasvatonta maitoa ja piimää.
  • Sokeria sisältävien juomien runsas käyttö lisää lihomisriskiä, ja jatkuva nautiskelu saattaa pilata hampaat. Juomien hapoista hiilihappo ei ole hampaille haitallista, mutta sitruunahappo on. Sitruunahappoa on myös monissa sokerittomissa light-juomissa.
  • Suomalaisten juomatavat ovat alkoholin käyttöä lukuun ottamatta järkevät.
  • Erilaisten juomien valikoima on laajentunut runsaasti: juomme energia- ja hyvinvointijuomia sekä erilaisia maustettuja vesiä. Niillä ei kuitenkaan kannata korvata vesilasillisia.

Lähde: www.thl.fi.

Koivuvesi

Tiesitkö, että koivunlehtiäkin voi syödä? Ja oikeastaan juodakin. Tee niistä raikas ja kauniin vihreä maustevesi kesäiseksi janojuomaksi.

1 l vettä
2 ½ dl pieniä koivunlehtiä
(hunajaa ja sitruunamehua)

  • Keitä lehtiä vedessä noin 10 ­minuuttia. Siivilöi lehdet ja sekoita joukkoon hiukan hunajaa ja sitruuna­mehua.
  • Tarjoa kylmänä.

Lähde: www.martat.fi

Teksti Essi Kähkönen

Sisältö jatkuu mainoksen alla