Jos nuorena pystyi hyvässä seurassa juomaan vaikka pullollisen viiniä, nyt jo paria lasillista seuraa hiprakka ja joskus krapulakin. Pitäisikö juomatapoihin tehdä muutoksia? Päihdelääkäri Harri Seppälä vastaa.
Mitä on alkoholin kohtuukäyttö eläkeiässä?
Yli 65-vuotiailla matalan riskin käytöksi määritellään enintään kaksi annosta kerralla ja enintään seitsemän annosta viikossa. Tämä ei ole mikään ongelmaton turvaraja, sillä ihmisen kyky sietää alkoholia on yksilöllinen.
Ikääntyessä kaikki elinjärjestelmät rappeutuvat ja niiden toiminta heikkenee, joten keskimäärin alkoholin sietokyky heikkenee koko ajan.
Mitä enemmän ikää, sitä vaikeampi on antaa yleispäteviä riskirajoja. 75- tai 85-vuotias voi olla vielä erittäin viriili tai jo hyvinkin hauras sairauksista ja lääkityksistä riippuen.
Diabetes tai dementia huonontavat elimistön kykyä sietää päihtymystä.
Etenkin aineenvaihdunnalliset ja neurologiset sairaudet kuten diabetes tai dementia huonontavat elimistön kykyä sietää myrkytystilaa, joka päihtymys on.
Yksi annos alkoholia ei ehkä heiluttele verensokeria tai muuta hoitotasapainoa, mutta perussairauksien kanssa on oltava vuosi vuodelta varovaisempi ja arvioitava, mikä on juuri minulle hyväksi.
Juomapäiväkirja on terveyden tarkkailemista siinä missä verenpaineen mittaaminenkin.
Moni yllättyy, miten helposti kohtuukäytön raja tulee täyteen. Juomapäiväkirja on hyvä tapa pysyä kartalla. Se on oman terveyden tarkkailemista siinä missä verenpaineen mittaaminen tai vaa’alla käyminen.
Kaikkien kannattaa muistaa, että yksikin päivittäinen alkoholiannos voi esimerkiksi haitata unen laatua. Pohjimmiltaan alkoholi on lamaava hermomyrkky ja teollisuusliuotin, joka ei koskaan ole ihan täysin turvallista ihmiselimistössä.
Onko kohtuukäytöllä jotain hyviä puolia?
Kaikilla päihteillä on nautittaessa aluksi psyykkisiä eli koettuja hyviä vaikutuksia – siksihän me niistä pidämme. Alkoholi säätelee nopeasti sisäistä tunnelmaamme: ahdistus, suru, turvattomuuden tai yksinäisyyden tunne vähenee jo vartissa.
Tunteiden pakeneminen alkoholin pariin on kuin koronkiskurilta lainaamista.
Valitettavasti ikävien tunteiden pakeneminen alkoholin pariin on kuin koronkiskurilta lainaamista. Kun alkoholi poistuu elimistöstä, ikävät tunteet palaavat entistä pahempina.
Illanvietoissa ja kyläilyissä alkoholi toimii sosiaalisena voiteluaineena ja vapauttaa tunnelmaa. Siinäkin käytössä naukkailulla voi olla ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Joskus on hyvä miettiä, miksi voiteluainetta tarvitaan ja kokeilla, olisiko hyvässä seurassa yhtä mukavaa myös ihan selvin päin.
Mitä haittaa on siitä, jos kerran tai pari vuodessa juo kerralla enemmän?
Ensinnäkin kova humala altistaa haavereille. Humalassa luulee monesti olevansa ketterämpi kuin onkaan. Kun alkoholinsieto ei olekaan sitä mitä ennen, humala aiheuttaa helposti sekavuutta ja kompurointia.
Känni ja krapula altistavat rytmihäiriölle ja muille sydän- ja aivotapahtumille.
Humalatila on akuutti rasitus elimistölle. Känni ja krapula laskevat verenpainetta ja altistavat rytmihäiriölle ja muille sydän- ja aivotapahtumille. Pitkäaikainen alkoholinkäyttö puolestaan nostaa verenpainetta.
Liika alkoholin nauttiminen kuivattaa elimistöä, mikä aiheuttaa päänsärkyä ja väsymystä. Nestehukassa voi tulla lihaskramppeja, raajojen turpoamista, huimausta, pahoinvointia ja sekavuutta.
Kovan kännin jäljiltä hermostoon voi jäädä huono, ahdistunut ja säpsähtelevä olo pitkäksi aikaa.
Jos nuorena on lähtenyt rattiin yhden alkoholiannoksen jälkeen, onko se yhä turvallista?
Koska alkoholi vaikuttaa ikääntyessä voimakkaammin, jättäisin yhdenkin juoman ottamatta. Sekin voi vaikuttaa ajosuoritukseen, reaktionopeuteen ja päätöksentekokykyyn.
Onko toimintoja varaa hidastaa vielä lisää alkoholilla?
Autolla ajaminen on monimutkainen suoritus, joka vaatii tarkkoja hoksottimia. Ympäristöstä tulee valtavasti informaatiota, jota pitää analysoida ja muuttaa nopeasti toiminnaksi. Jos kognitiiviset toiminnot ovat iän myötä muutenkin hidastuneet, onko niitä varaa hidastaa vielä lisää alkoholilla?
ET-lehdessä 10/24 päihdelääkäri kertoo, miksi alkoholinsieto heikkenee iän myötä ja vastaa mm. kysymyksiin lääkkeiden ja alkoholin yhdistämisestä ja siitä, toimiiko pieni tilkka alkoholia lääkkeenä. Tilaajana voit lukea koko jutun täältä. Jos et ole vielä tilaaja, tutustu digilehdet.fi-palveluun ja tilaa lehti tästä.
Asiantuntijana jutussa on Harri Seppälä, Terveystalon päihdelääkäri ja ratkaisukeskeinen psykoterapeutti.
