Jos läheisen viinin lipittäminen tai oluen siemailu huolestuttaa, ota asia puheeksi. Hyvä tapa on esittää neuvojen sijaan kysymyksiä.
Olemme mieheni kanssa olleet eläkkeellä pian kymmenen vuotta. Aluksi matkustelimme paljon, mutta nykyisin viihdymme kotona.
Meillä käy usein perhettä ja ystäviä syömässä, mikä on piristävää. Yksi asia huolestuttaa. Mieheni tarjoaa vieraille viiniä, vaikka ruoka olisi ihan tavallista ja arkista. Hän juo viiniä tai olutta myös silloin, kun syömme kaksin.
Viinipullot ovat vaihtuneet hanapakkauksiin.
Onko syöminen tekosyy juomiselle? Huoltani lisää, että pullot ovat vaivihkaa vaihtuneet hanapakkauksiin.
Haluaisin kysyä onko mieheni huomannut kuinka paljon juo, mutta pelkään että hän loukkaantuu tai vähättelee.
Huolestunut vaimo
Kuukausi ilman?
Harmittoman tissuttelun ja liiallisen alkoholinkäytön raja on kuin veteen piirretty viiva. Ihmiset reagoivat alkoholiin eri tavoin ja syyt juomisen taustalla vaihtelevat.
Vähäinenkin juominen voi aiheuttaa syytä huoleen, jos alkoholi on arkeen kuuluva pysyvä elementti, jota ilman ei voi olla.
– Jos ajatus vaikkapa kuukaudesta ilman alkoholia tuntuu ahdistavalta ja elämänlaatua huonontavalta asialta, kyse voi olla jostain vakavammasta kuin silloin tällöin ottamisesta, sanoo päihdelääkäri Ulriika Sundell A-Klinikalta.
Viattomat tekosyyt
Ikääntyneiden ongelmallinen alkoholinkäyttö on viime vuosina lisääntynyt.
– Kun päivärytmi muuttuu, käyttö voi lähteä liikkeelle viattomasti. Ajatellaan, että otanpa tässä lasillisen, rentoudun ja lueskelen. Jos pariskunnasta toinen on vielä työelämässä, voi tulla tyhjyyden tunne, johon haetaan mielihyvää alkoholista.
Kun tällä tavalla kuluu kuukausia ja sitten vuosia, lasillisista voi tulla tapa, jota ilman onkin yhtäkkiä vaikea olla.
Tyhjyyden tunteeseen haetaan mielihyvää alkoholista.
– Keksimme tekosyitä omille ja läheistemme haitallisille toimintatavoille: alkoholi kuuluu ensin hyvään ruokailuun, sitten pikkuhiljaa joka ruokailuun. Jos tapa on kehittynyt hiljalleen pitkän ajan kuluessa, siihen voi olla hankala lähteä tekemään muutosta.
Joskus ero tai leskeksi jääminen voi olla taitekohta, jossa ihminen alkaa paikata yksinäisyyden tunnetta alkoholilla.
Syyllistäminen ei auta
Tissuttelija saattaa itse havahtua ajattelemaan alkoholinkäytön riskejä esimerkiksi lääkärin vastaanottolla, mutta miten huolestunut läheinen voisi ottaa juomisen puheeksi?
Jos toinen ei ole näkyvästi päihtyneenä eikä juominen aiheuta häiritsevää käytöstä, keskustelun aloittaminen voi olla vaikeaa.
Ulriika Sundellin mukaan ei ole yhtä tapaa, joka toimisi kaikille. Syyllistämistä ja ylhäältä päin tulevaa arvostelua kannattaa kuitenkin aina välttää.
– Koska ihminen on mestari itsensä huijaamisessa, oma ongelma voi olla haastavaa kohdata toisen siitä huomauttaessa.
Syyllistämistä ja arvostelua kannattaa välttää.
Liikkeelle kannattaa lähteä omasta kokemuksesta: ”Olen huomannut, että olet ottanut hieman enemmän viime aikoina, ja se huolestuttaa minua. Mitä itse ajattelet?”
Vaikka toinen vähättelisi tapaansa tai ei haluaisi puhua asiasta, omista rajoista kannattaa pitää kiinni.
– Voi esimerkiksi sanoa, ettei syö samaan aikaan, jos toinen juo. Häiritsevää juomista ei tarvitse mahdollistaa tai sallia olemalla hiljaa.
Anna aikaa miettiä
Sundellin mukaan toisen ihmisen alkoholinkäyttöön saa ja pitääkin puuttua, jos muut kärsivät siitä. Esimerkiksi sovitut asiat jäävät hoitamatta, ihminen ei ole entiseen tapaan läsnä tai häiritsee toisten yöunia.
Keskustelu kannattaa avata mieluummin liian varhain kuin myöhään, rauhallisessa tilanteessa ja silloin, kun toinen ei ole juonut.
– Jos toinen on juonut pienenkin määrän, ajattelu ja tunnereaktiot eivät toimi normaalisti.
Keskustelu kannattaa avata mieluummin liian varhain kuin myöhään.
Keskustelua voi helpottaa, jos useampi on tehnyt samoja havaintoja, ja esimerkiksi aikuiset lapset ovat mukana tilanteessa.
– Joitakin voi pysäyttää lapsenlapsen näkökulma.
Lue koko juttu ET-lehden numerosta 16/2023. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
