Moni asia altistaa laskimoveritulpille: Suomessa tukostaipumusriski on noin 200 000 ihmisellä. Onneksi niitä voi myös ehkäistä, asiantuntija rohkaisee.

1. Mikä on laskimotukos eli -veritulppa?

Siinä laskimoverisuoneen muodostuu verihyytymä. Pinnallinen tukos syntyy useimmiten suonikohjuihin ja syvä tukos pohkeen tai reiden syviin laskimoihin. Laskimot ovat suonia, jotka tuovat elimistöstä verta takaisin sydämeen ja keuhkoihin. Niissä on matala paine ja hidas virtaus, ja se altistaa hyytymien synnylle.

2. Mitkä ovat laskimoveritulpan oireet?

Laskimoveritulppia syntyy eniten jalkoihin. Pohje on arka ja turpoaa, ja sitä särkee levossakin. Pohjekipu kävellessä voi olla merkki laskimotukoksesta. Laskimoveritulppa on toisinaan salakavalasti oireeton.

3. Mikä altistaa laskimotukokselle?

Alaraajojen syvissä laskimoissa verenkierto on tavallista alttiimpi hyytymistä edistäville häiriöille. Tulpalle altistavat liikkumattomuus, vaikkapa pitkä vuodelepo sairauden takia, eräät sairaudet kuten syöpä, jalkavammat, suuret leikkaukset, ehkäisytabletit etenkin tupakoivilla naisilla, raskaus, ylipaino ja joissain tapauksissa perintötekijät.

4. Mitä eroa on laskimoveritulpalla ja keuhkoveritulpalla?

Laskimoveritulpan vaarallisin seuraus on keuhkoveritulppa eli keuhkoembolia. Silloin verihyytymä on päässyt vapaaksi laskimon sisäseinämästä ja kulkeutunut veren mukana keuhkoihin. Siellä hyytymä tukkii keuhkovaltimon haaran.

Iso keuhkoveritulppa aiheuttaa äkillistä hengenahdistusta ja usein rintakipua, verenpaineen laskun ja joskus jopa pyörtymisen. Pieni tulppa tuo vähäisempää hengenahdistusta.

Selittämätön hengenahdistus on aina lääkäriin lähdön paikka. Hoitamatta jäänyttä tulppaa voi seurata uusi, vaarallisempi tukos.

5. Miksi laskimoveritukos on vaarallinen?

Pienikin tukos voi kasvaa, lähteä liikkeelle ja aiheuttaa keuhkoveritulpan. Joskus hyytymä läpäisee sydämen eteisten väliseinän ja kulkeutuu valtimopuolelle – seurauksena voi olla sydän- tai aivoinfarkti.

Hoitamaton laskimoveritulppa vaurioittaa laskimosuonten läppiä, ja raajaan jää krooninen kipu ja turvotus.

6. Onko perinnöllinen laskimoveritulpan riski yleinen?

Perinnölliset hyytymishäiriöt ovat varsin harvinaisia, Suomessa tukostaipumusriski on noin 200 000 ihmisellä. He siis saavat muita helpommin laskimoveritulpan.

Osa niistä, joilla taipumus on todettu, joutuu syömään lopun elämäänsä veren hyytymisen estolääkettä. Usein riittää se, että välttää altistavia tilanteita, kuten pitkiä lentomatkoja. Lääkäri voi määrätä tukostaipuvaiselle tilapäisen lääkityksen.

7. Voiko laskimotukosta ehkäistä?

Kyllä, suurimman osan niistä voisi ehkäistä. Omatoimista estohoitoa on päivittäinen liikunta, tarvittaessa verenohennuslääkitys ja tukisukkien käyttö. Samat konstit auttavat ehkäisemään tukoksen uusimista. Riskitilanteissa, kuten alaraajojen tekonivelleikkauksissa tai pitkillä lennoilla, käytetään hyytymisen estolääkettä pistoksena. 

8. Lisäävätkö suonikohjut tukosriskiä?

Jonkin verran. Suonikohjuja syntyy, kun alaraajojen laskimoverenkierto on heikentynyt. Paine jalkojen laskimoissa nousee ja kudosnestettä alkaa tihkua verisuonten ulkopuolelle. Jalat turpoavat ja alkavat kipuilla ja punoittaa. Joskus tällainen prosessi johtaa suoranaiseen laskimotulehdukseen, joka on hoidettava ­lääkärissä.

Suonikohjut kannattaa hoitaa, jos niitä on paljon ja jalat turpoavat usein. Hoitomuotoja ovat leikkaus, laser- ja vaahtoruiskutus sekä radioablaatio- ja höyrykutistushoito. Toimenpiteet tehdään paikallispuudutuksessa.

Suonikohjuoperaatioita tehdään julkisissa sairaaloissa lääketieteellisin perustein ja kosmeettisista tai muista syistä yksityisesti, jolloin toimenpiteestä saa Kela-korvausta.

Asiantuntijana Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne.

Lähteet:  www.terveys­kirjasto.fi ja www.terveys­talo.com

Vierailija

Laskimoveritulpan oireet ja hoito – 8 kysymystä ja vastausta

Parhaat tukisukat saa Lymfaterapiahoitoloista. Jalat mitataan kunnolla ja sukat sen mukaan. On myös useampaa paineluokkaa (tiukkuutta) sukissa. On polvisukkaa ja reisipituutta. (Myös erilaisia muita juttuja, tukileggingsejä ym) Kalliit ovat sukat, mutta todella hyvät. Itse olen käynyt tosi hyvässä hoitolassa, jossa myös hyvin ja hienosti opastetaan sukkien jalkaan laittaminen, ja tarjolla on myös apuvälineitä joilla sukat liu'utetaan jalkaan. Olen ollut suonikohjuleikkauksessa, jonka jälkeen...
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju