Moni asia altistaa laskimoveritulpille: Suomessa tukostaipumusriski on noin 200 000 ihmisellä. Onneksi niitä voi myös ehkäistä, asiantuntija rohkaisee.

1. Mikä on laskimotukos eli -veritulppa?

Siinä laskimoverisuoneen muodostuu verihyytymä. Pinnallinen tukos syntyy useimmiten suonikohjuihin ja syvä tukos pohkeen tai reiden syviin laskimoihin. Laskimot ovat suonia, jotka tuovat elimistöstä verta takaisin sydämeen ja keuhkoihin. Niissä on matala paine ja hidas virtaus, ja se altistaa hyytymien synnylle.

2. Mitkä ovat laskimoveritulpan oireet?

Laskimoveritulppia syntyy eniten jalkoihin. Pohje on arka ja turpoaa, ja sitä särkee levossakin. Pohjekipu kävellessä voi olla merkki laskimotukoksesta. Laskimoveritulppa on toisinaan salakavalasti oireeton.

3. Mikä altistaa laskimotukokselle?

Alaraajojen syvissä laskimoissa verenkierto on tavallista alttiimpi hyytymistä edistäville häiriöille. Tulpalle altistavat liikkumattomuus, vaikkapa pitkä vuodelepo sairauden takia, eräät sairaudet kuten syöpä, jalkavammat, suuret leikkaukset, ehkäisytabletit etenkin tupakoivilla naisilla, raskaus, ylipaino ja joissain tapauksissa perintötekijät.

4. Mitä eroa on laskimoveritulpalla ja keuhkoveritulpalla?

Laskimoveritulpan vaarallisin seuraus on keuhkoveritulppa eli keuhkoembolia. Silloin verihyytymä on päässyt vapaaksi laskimon sisäseinämästä ja kulkeutunut veren mukana keuhkoihin. Siellä hyytymä tukkii keuhkovaltimon haaran.

Iso keuhkoveritulppa aiheuttaa äkillistä hengenahdistusta ja usein rintakipua, verenpaineen laskun ja joskus jopa pyörtymisen. Pieni tulppa tuo vähäisempää hengenahdistusta.

Selittämätön hengenahdistus on aina lääkäriin lähdön paikka. Hoitamatta jäänyttä tulppaa voi seurata uusi, vaarallisempi tukos.

5. Miksi laskimoveritukos on vaarallinen?

Pienikin tukos voi kasvaa, lähteä liikkeelle ja aiheuttaa keuhkoveritulpan. Joskus hyytymä läpäisee sydämen eteisten väliseinän ja kulkeutuu valtimopuolelle – seurauksena voi olla sydän- tai aivoinfarkti.

Hoitamaton laskimoveritulppa vaurioittaa laskimosuonten läppiä, ja raajaan jää krooninen kipu ja turvotus.

6. Onko perinnöllinen laskimoveritulpan riski yleinen?

Perinnölliset hyytymishäiriöt ovat varsin harvinaisia, Suomessa tukostaipumusriski on noin 200 000 ihmisellä. He siis saavat muita helpommin laskimoveritulpan.

Osa niistä, joilla taipumus on todettu, joutuu syömään lopun elämäänsä veren hyytymisen estolääkettä. Usein riittää se, että välttää altistavia tilanteita, kuten pitkiä lentomatkoja. Lääkäri voi määrätä tukostaipuvaiselle tilapäisen lääkityksen.

7. Voiko laskimotukosta ehkäistä?

Kyllä, suurimman osan niistä voisi ehkäistä. Omatoimista estohoitoa on päivittäinen liikunta, tarvittaessa verenohennuslääkitys ja tukisukkien käyttö. Samat konstit auttavat ehkäisemään tukoksen uusimista. Riskitilanteissa, kuten alaraajojen tekonivelleikkauksissa tai pitkillä lennoilla, käytetään hyytymisen estolääkettä pistoksena. 

8. Lisäävätkö suonikohjut tukosriskiä?

Jonkin verran. Suonikohjuja syntyy, kun alaraajojen laskimoverenkierto on heikentynyt. Paine jalkojen laskimoissa nousee ja kudosnestettä alkaa tihkua verisuonten ulkopuolelle. Jalat turpoavat ja alkavat kipuilla ja punoittaa. Joskus tällainen prosessi johtaa suoranaiseen laskimotulehdukseen, joka on hoidettava ­lääkärissä.

Suonikohjut kannattaa hoitaa, jos niitä on paljon ja jalat turpoavat usein. Hoitomuotoja ovat leikkaus, laser- ja vaahtoruiskutus sekä radioablaatio- ja höyrykutistushoito. Toimenpiteet tehdään paikallispuudutuksessa.

Suonikohjuoperaatioita tehdään julkisissa sairaaloissa lääketieteellisin perustein ja kosmeettisista tai muista syistä yksityisesti, jolloin toimenpiteestä saa Kela-korvausta.

Asiantuntijana Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne.

Lähteet:  www.terveys­kirjasto.fi ja www.terveys­talo.com

Vierailija

Laskimoveritulpan oireet ja hoito – 8 kysymystä ja vastausta

Parhaat tukisukat saa Lymfaterapiahoitoloista. Jalat mitataan kunnolla ja sukat sen mukaan. On myös useampaa paineluokkaa (tiukkuutta) sukissa. On polvisukkaa ja reisipituutta. (Myös erilaisia muita juttuja, tukileggingsejä ym) Kalliit ovat sukat, mutta todella hyvät. Itse olen käynyt tosi hyvässä hoitolassa, jossa myös hyvin ja hienosti opastetaan sukkien jalkaan laittaminen, ja tarjolla on myös apuvälineitä joilla sukat liu'utetaan jalkaan. Olen ollut suonikohjuleikkauksessa, jonka jälkeen...
Lue kommentti

Tämä herkku on kehoa hoitava terveyspommi. Sen hyvät vaikutukset löytyvät myös apteekin hyllyltä.

1. Kevyt herkku

Makeakaan mansikka ei sisällä juuri lainkaan energiaa, mistä syystä se sopii mainiosti linjoistaan huolta pitävän herkkupalaksi. Ylikuormaa ei mansikoitakaan kannata syödä – ainakaan herkkävatsaisten.
Mansikassa on 47 kcal/100 g

Lue myös: Tätä tärkeää vitamiinia ei kannata haalia apteekista – vaan jääkaapista

2. Vitamiinia riittää

Mansikassa on C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa. C-vitamiinista on tullut suosittu lisäravinne, jonka uskotaan parantavan yleiskuntoa. C-vitamiinin nauttimisen flunssan aikana on havaittu lyhentävän flunssan kestoa – tosin tutkimuksissa määrät ovat olleet melko suuria.

Mansikassa on C:tä 60 mg/100 g, appelsiinissa 51 mg/100 g

Mikä amppelimansikoissani on vikana? 5 ongelmaa ja ratkaisua

3. Popsi janopalana

Juotko varmasti riittävästi vettä? Helteellä veden saaminen on entistä tärkeämpää. Miksi et tehostaisi nesteytystä mansikoilla? Yhdessä mansikassa on vettä 85 prosenttia.

4. Runsaasti kuitua

Kaksi desiä mansikoita sisältää saman verran kuitua kuin pala ruisleipää. Mansikan kuitu on veteen liukenevaa eli geeliytyvää kuitua. Liukenevat kuidut vaikuttavat positiivisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan.

5. Makea kuin karkki

Mansikan makeuden tekee fruktoosi, eli hedelmäsokeri. Fruktoosi nostaa verensokeria muita sokereita hitaammin, mutta maistuu esimerkiksi ruokosokeria makeammalle.

Fruktoosia eli hedelmäsokeria 3 g, sakkaroosia eli ruokosokeria 2,3 g ja glukoosia eli rypälesokeria 3,1 g/100 g

6. Vähentää turvotusta

Kun nestettä on kertynyt kehoon liikaa, se pöhöttää, vaikuttaa ulkonäköön ja väsyttää. Mansikka on hyvä luomulääke nesteenpoistajaksi.

7. Vatsan ystävä

Mansikassa on runsaasti foolihappoa, joka auttaa ruoansulatuskanavaa ja suolinukkaa voimaan hyvin. Erityisesti naiset kärsivät elämänsä eri vaiheissa folaatin eli foolihapon puutteesta.

Vierailija

Tiesitkö tämän mansikasta? 7 faktaa

En säilö ostomansikkaa ollenkaan pakastimeen,koska en niin hirveästi pidä mansikasta.Oman maan tuotosta olen yleensä vähän säilönyt.Nyt kyllä ei tarvi sitäkään säilöä kun mansikka"maa" on pienentynyt enkä uutta aio perustaa,myyrät, linnut ja etanat tykkää niistä liikaa,liian paljon työtä hyötyyn nähden.
Lue kommentti
Maija-Liisa Piri syttyi tanssille 13-vuotiaana, eikä innolle näy loppua.
Maija-Liisa Piri syttyi tanssille 13-vuotiaana, eikä innolle näy loppua.

Moni entinen sohvaperuna on hämmästynyt, miten tanssin huuma vie mennessään. Samalla kunto kohenee ja terveys paranee.

1. Kuinka hyvin tanssi kohottaa kuntoa?

Tanssin vaikutusta kestävyyskuntoon voi verrata reippaaseen kävelyyn. Siinä on vain se ero, että kurssin tai illan aikana tanssitaan helposti 2–5 tuntia, mutta harva lenkkeilee niin pitkään.

Terveysliikunnasta tanssi käy jo melko vaatimattomilla määrillä:

1–3 kertaa viikossa 20–60 minuuttia kerralla. Jos tanssii viikoittain muutaman tunnin kurssilla ja kerran viikossa 4–5 tuntia lavalla, peruskunto – tanssikunto – kohenee puolessa vuodessa. Jalat eivät enää väsy, ei hengästytä ja jaksaa tanssia tauotta koko illan.

Tanssi harjaannuttaa tasapainoa, kehonhallintaa ja koordinaatiota.

2. Vahvistaako tanssiminen lihaksia?

Kyllä, erityisesti syviä vatsa- ja selkälihaksia. Hyvän tanssiasennon pitäminen parantaa pienten, asentoa ylläpitävien lihasten kestävyyttä sekä hartia- ja käsivarren lihasten sekä lapaluiden alueen ryhtilihasten kuntoa. Monelle tulee tanssijan ryhti.

Jalkojen lihasvoima kehittyy etenkin nopeissa lajeissa, joissa liike on joustavaa, ponnistavaa ja suuntautuu ylös ja alas. Myös hitaiden lajien jalkatyöskentely ja tukijalan työntötekniikka vaativat voimaa pakaroiden, reisien, pohkeiden ja jalkaterien lihaksistolta. Lihaskuntojumppaa olisi kuitenkin suositeltava tehdä oheisharjoitteluna pari kertaa viikossa.

3. Millä tavalla tanssi auttaa ehkäisemään kaatumisia?

Tanssi harjaannuttaa tasapainoa, kehonhallintaa ja koordinaatiota. Myös reaktiokyky paranee. Tanssijan tukipinta on pieni ja haastetta lisäävät liike eri suuntiin, oman ja toisen ihmisen keho, sen paino ja ohjaus sekä musiikki, joka säätelee rytmiä ja tapaa liikkua yhdessä. Tanssissa tulee suunnanvaihdoksia, pysähdyksiä ja pyörähdyksiä. Liikkeiden suunnat saattavat taitavan viejän käsissä muuttua silmänräpäyksessä, ja hyvä seuraaja pystyy hetkessä sulautumaan viejän tulkintoihin. Vastaavasti liukastuessa tai kompastuessa tanssija löytää tasapainon ja myötäliikkeet nopeasti.

4. Mitkä tanssit vahvistavat luita?

Luita lujittavat erityisesti hypyt, suunnanvaihdokset ja väännöt. Tällaista kuormitusta tarjoavat etenkin polkka, jenkka ja masurkka. Kuitenkin kaikki tanssiminen, jossa ollaan jalkojen päällä ja hytkytellään lajin tahtiin, kuormittaa luita ja tekee niille hyvää.

5. Mitkä tanssit ovat hyviä nivelille?

Rauhalliset, pehmeiden liikkeiden lajit, kuten rumba-bolero, hidas foksi ja tango, samoin salsa. Eniten niveliä kuormittavat hyppivät ja pomppivat lajit. Uusimpien tutkimusten mukaan kevyet iskut tosin ovat hyväksi nivelrustolle. Usein ihmiset turhaan arastelevat vauhdikkaampia lajeja. Toki jos on paha nivelkuluma tai muuten sattuu polviin tai nilkkoihin, kannattaa ottaa varovasti.

6. Sopiiko tanssi ylipainoiselle tai huonokuntoiselle?

Tanssi sopii kaikille. Monet ylipainoiset liikkuvat pehmeästi parketilla. Tanssiminen on hyvä apu painonhallintaan. Jos kunto on huono, kannattaa aloittaa rauhallisesti ja lisätä tehoa ja vaativuutta vähitellen.

7. Voiko tanssilla elvyttää kipeää selkää?

Tanssiessa kipeät ja kiristyneet selkälihakset saavat aerobista liikuntaa. Verenkierto vilkastuu, lihakset saavat happea ja jomotus usein hellittää. Selän hyvinvointia parantaa myös se, että asentoa ylläpitävät lihakset vahvistuvat tanssiharrastuksen myötä.

Joskus tanssi voi kipeyttää selkää. Esimerkiksi iskiasvaivassa hermosärky pahenee kuormituksessa, ja varsinkin vieminen voi aiheuttaa viejän selälle liikaa kuormitusta. Myös välilevyn pullistuma voi äityä tansseissa.

Tanssin kautta pääsee tutustumaan luontevasti ihmisiin ja sosiaalinen itsetunto kohenee.

8. Miten tanssi hoitaa mieltä?

Tanssista saa mielenvirkistystä, iloa ja seuraa. Tanssit ovat monelle viikon kohokohta, keino päästä irti arjen huolista. Tanssi luo yhteisen tilan ihmisten välille ja virittää samalle aaltopituudelle. Sen kautta pääsee tutustumaan luontevasti ihmisiin ja sosiaalinen itsetunto kohenee. Paritansseissa yksinäinenkin saa olla lähellä toista ihmistä ja tuntea kosketuksen elvyttävän voiman. Tanssi on kokonaisvaltaista itseilmaisua.

9. Voiko tanssilla virkistää aivoja ja ehkäistä muistisairauksia?

Liikunta on yksi parhaista keinoista pitää huolta muistista, ja tanssi hoitaa aivoja monipuolisesti. Tanssissa aivot joutuvat koordinoimaan käsien, jalkojen ja koko kehon liikkeitä. Tanssija miettii askelia, kommunikoi parin kanssa ja huomioi muut tanssijat.

Tanssi haastaa aivot tekemään lukuisia valintoja toistuvasti ja nopeasti, jolloin aivoissa hermosolujen välille kehittyy enemmän reittejä ja yhteyksiä. Tanssi kehittää pitkäkestoista muistia, päättely- ja huomiokykyä sekä ongelmien ratkaisukykyä.

10. Mikä vaikutus musiikilla ja tunteilla on tanssissa?

Tanssissa kehon liike yhdistyy luontevasti musiikkiin ja herättää mielihyvän tunteita. Musiikin vaikutukset ovat yksilöllisiä, aikaisemmilla kokemuksilla on suuri merkitys. Musiikki ja tanssi parantavat kuitenkin tutkimusten mukaan mielialaa ja lievittävät kipua.

Tunteet ovat hyvin kehollisia kokemuksia. Tanssin ja luovan liikkeen kautta voi ilmaista sellaisiakin tunnekokemuksia, joille ei välttämättä löydy sanoja.

11. Mistä tanssilajista kannattaa aloittaa?

Siitä, mikä itseä kiinnostaa – on se sitten balettia, salsaa tai humppaa. Lajeja on niin paljon, että joka makuun löytyy varmasti sopiva. Jos lavatanssit kiinnostavat, hyviä aloituslajeja ovat foksi, valssi, humppa ja fusku. Näiden perustanssien kautta oppii paritanssissa tarvittavaa liikekieltä, askeltamista, vientiä ja seuraamista.

12. Kuinka vanhaksi voi tanssia?

Niin kauan kuin on intoa ja sisällä sykkii! Tanssimisella ei ole ikärajaa. Tanssipaikoilla käy paljon nuoria mutta myös hyvin iäkkäitä tanssijoita. Askel hieman lyhenee iän myötä, mutta menohalut säilyvät. Tanssimiseen ei välttämättä tarvita jalkoja, vaan tanssia voi keinu- tai pyörätuolissakin.

Tanssiessa vapautuu endorfiinia, kehon omaa hyvän olon hormonia.

13. Onko tanssi lääkettä?

Ehdottomasti. Liike on lääkettä kaikissa muodoissaan, ja tanssissa siihen yhdistyy vielä musiikki ja sosiaalisuus. Tanssiessa vapautuu endorfiinia, kehon omaa hyvän olon hormonia, joka tehostaa mielihyvän tunnetta ja voi lievittää masennus- ja ahdistusoireita. Tanssi helpottaa stressiä siinä missä yksinäisyyttäkin. Se hoitaa sydäntä, aivoja, luita ja niveliä. Se tuo elämään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Asiantuntijat: tanssinopettaja, fysioterapeutti Maija Astikainen, fysioterapeutti, tanssiurheilu-valmentaja Maija Salminen, musiikkiterapeutti, tanssi-liike-terapeutti Marko Punkanen sekä alzheimer-tutkija, professori Miia Kivipelto.

Valinnan varaa on

Miten paljon tanssi kohottaa kuntoa? 13 faktaa tanssin terveyshyödyistä

Pariton nainen kirjoitti: Kyllähän sitä tanssisi jos olisi partneri. Tämä hyvinvoinnin edistämisen muoto sopii vain pareille. Koko maasta löytyy runsaasti tanssiryhmiä missä tanssitaan ilman paria. Näitä ryhmiä on myös lavatanssien rytmeihin ja askeliin perustuvia. Ryhmissä tanssitaan aika vaihtelevasti ja voi olla koko ryhmän koreografioihin perustuvia tanssiryhmiä ja yksilölliseen tanssimiseen perustuvia tanssiryhmiä. Lavatansseissa vaihdetaan pareja erilaisin hakuvuorokäytännöin. Lähes...
Lue kommentti