Liian isot rinnat vaivasivat Leenaa, 62: "Leikkaus lopetti vuosikausien piinan – ja halvalla"

"Olen tuskastunut rintoihini. Tuntuu siltä, että jo valmiiksi kookkaat rintani alkoivat kasvaa uudelleen sen jälkeen, kun viisikymppisenä laihduin yli kymmenen kiloa.

Liikkuessa pärjään joten kuten, kun pistän kahdet urheiluliivit päällekkäin. Tanssiminen on ihanaa silloin, kun rinnat eivät hölsky kipeästi. Mutta tiukkoihin urheiluliiveihin ahtautuminen on tuskaa.

Liikkuessa pärjään, kun laitan kahdet liivin päällekkäin.

Parisuhteissa törmään siihen, että kumppaneideni mielestä rintani ovat ylisuuret. Kun miehet eivät osaa puhua asiasta, tulen epävarmaksi ja araksi. Seksielämä kärsii.

Tällaistako loppuelämäni on? Puseron alla olevien jauhosäkkien takaa en näe jalkojani, kun liikun koiran kanssa maastossa. Juuri ja juuri saan varpaankynnet leikattua.

2015–2019: Tissit tiellä joka paikassa

Haaveilen puhtaan valkoisesta paitapuserosta, mutta en löydä sellaista, joka menisi rinnan kohdalta kiinni ja istuisi muuten. Olen 156-senttinen ja käytän F-kupin liivejä.

Ennen leikkausta sopivien vaatteiden löytäminen oli vaikeaa.

Kurjinta on etsiä takkia. Joudun tyytymään siihen, mikä minulle mahtuu. Liikkeessä myyjä tokaisee: ”Rouva hyvä, teidän täytyy teetättää sopivia vaatteita.” Millä rahalla köyhä taiteilija sen tekee?

Tekisi mieli tanssia polkkaa, mennä kuntosalille ja uimahalliin.

Kun täytän 60, toivon lahjaksi vetreitä elinvuosia. Tekisi mieli tanssia polkkaa, mennä kuntosalille ja uimahalliin. Vaan eipä taida löytyä rinnoista sopivaa uimapukua, jonka ala-osa ei märkänä roikkuisi polvissa.

Tissimolluskat haittaavat jo työntekoa. Musiikinopettajana soitan paljon pianoa, eivätkä käteni enää tahdo ylettää toisen yli pianon koskettimilla. Autoa ajaessa jättirinnat estävät kääntämästä rattia ääriasentoihin. Nauraisin, jos tämä olisi sketsiohjelmaa eikä totista totta.

Olisipa varaa yksityiseen rintojen pienennysleikkaukseen. Julkiselle puolelle tuskin pääsen, eiväthän rinnat sentään maata viistä.

2020: Pisteet riittävät leikkaukseen!

Valitan rintakurjuutta ystävättärelleni, joka on gynekologi. Hän kysyy, tunnenko sosiaali- ja terveysministeriön pisteytyksen, jonka perusteella voi päästä rintojen pienennysleikkaukseen julkisella puolella.

Etsin testin netistä ja vastaan kolmeen kysymykseen. Mittaan rintani koon eli pituuden kaulakuopasta nännipäähän, tulos 32 senttiä. Minulla on niska- ja hartiaoireita ja rinnat rajoittivat toimintakykyäni. Näiden lisäksi painoindeksini on alle 30, mikä on hyvä asia.

Näillä faktoilla saan pisteitä tuplasti yli hoitoon pääsyyn tarvittavan 50:n. Teen uudenvuodenlupauksen: tammikuussa lääkäriin.

Alkuvuosi 2021: Fiksuja lääkäreitä ja yöhikoilua

Olen käynyt samalla terveyskeskuslääkärillä jo 20 vuoden ajan. Kerron rintaleikkauspisteytyksen tuloksesta ja ilmoitan haluavani tissien pienennykseen. Lääkäri kirjoittaa lähetteen kirurgin konsultaatioon.

Rintarauhaskirurgian poliklinikan lääkäristä huomaa, että hän osaa asiansa ja ymmärtää tilanteeni. Olen valmis perustelemaan leikkaukseni tarpeellisuutta, mutta hän vain tunnustelee rintoja ja tutkii niiden rakennetta.

Jättirinnat olivat ihan eri paria kuin muu kehoni.

Vähän nikottelen, kun lääkäri sanoo, että ­C-kupin verran rintaa jätetään. Olisin mielelläni ottanut A-kupin rinnat, mutta rakenteeni puolesta se ei kuulemma käy.

Olisin halunut A-kupin rinnat, mutta saan C:t.

Samalla selviää, ettei rintojeni jatkunut ­kasvu ole johtunutkaan ikääntymisestä tai hormonikorvaushoidostani. Oikeasti kärsin rintarauhasen liikakasvusta. Tämä vaiva on useimmin syynä jättirintoihin, ja leikkaus on siihen ainoa ratkaisu.

Leikkaukseen pääsisin jo huhtikuussa, mutta töiden puolesta aika on hankala. Sopiva päivä järjestyy toukokuun lopulla.

Elän nyt ilman vaihdevuosivaivoihin käyttämääni estrogeenia. Se kuuluu lopettaa asteittain ennen leikkausta. Estrogeeni lisää rinnan verekkyyttä, mikä voi hankaloittaa leikkausta.

Kärsin rintarauhasen liikakasvusta ja leikkaus on ainoa hoito.

Yöhikoilut ja kuumat aallot palaavat, mutta siedän sen. Enpähän lisää leikkauksen riskejä.

Liityn pienennyksessä olleiden ja siihen valmistautuvien Facebook-ryhmään ja yllätyn. Ryhmässä on naisia 18-vuotiaista seitsemänkymppisiin. Hienoa, että moni rohkaistuu vielä kypsässä iässä helpottamaan elämäänsä tuleviksi vuosikymmeniksi.

Toukokuu 2021:  Onnistunut leikkaus ja kotijumppaa 

Käyn vielä mammografiassa, joka tehdään kaikille leikattaville. Saan puhtaat paperit.

Toukokuun viimeisenä torstaina kello 7.00 saavun Helsingin Kasarminkadulle sijaitsevaan Kirurgiseen sairaalaan. Ei jännitä, olenhan aikaisemminkin ollut nukutettuna.

Vajaat kaksi tuntia kestävässä leikkauksessa rintoja möyhennetään aika lailla. Nännit siirretään ylemmäksi ja kudosta otetaan pois sieltä mistä voidaan.

Kahden tunnin aikana rintoja möyhennetään aika lailla.

En saa komplikaatioita, kuten joskus käy: esimerkiksi jokin suoni voi alkaa vuotaa. Silloin tulee uusintaleikkaus samana päivänä.

Olen iloinen, että saan yöpyä sairaalassa. Rintoihin on kiinnitetty dreenit, joiden kautta veri ja kudosneste valuvat pois rinnoista. En ehkä olisi pärjännyt yksin niiden kanssa.

Uusintaleikkauksen varalta saan syödä vasta iltapalan aikaan. Vettä voin sentään juoda. Olen paastonnut leikkausta edeltäneestä illasta alkaen. Se laukaisee kovan päänsäryn.

Perjantaina ennen kotiin lähtöä kääreet ja dreenit otetaan pois. Teippien peitossa olevat leikkaushaavat ovat rauhalliset, mutta uudet rinnat ovat yläosistaan turvonneet, mustelmaiset ja pinkeät.

T-paidan sisällä tuntuu jännän tyhjältä.

Saan vielä fysioterapeutilta kotijumppaohjeet. Kun pukeudun omiin vaatteisiin, t-paidan sisällä tuntuu jännän tyhjältä.

Lounaan jälkeen ajan kotiin Kela-taksilla. Aikuiset poikani käyvät puolestani ruokakaupassa ja vievät koiraa ulos. Yöksi jään itsekseni. Nukun kohtalaisesti tyynylinnoituksen keskellä, vaikka selällään makaaminen on outoa.

Viikonloppuna teen koiran kanssa lenkin. Sairaalassakin suositeltiin liikkeelle lähtöä mahdollisimman pian leikkauksen jälkeen.

Kesä 2021: Kipu yllättää, haavat paranevat

Sairaalasta saamani tukiliivit ovat tosi hyvät! Pidän liivejä öin ja päivin, ja otan ne pois vain suihkun ajaksi. Suositus liivien käytölle on vähintään neljä viikkoa, mielellään pitempään. Teipit haavojen päällä kestävät hyvin vettä.

Päivittäin venyttelen käsiä ja pyöritän olkapäitä, jotta liikeradat eivät kapene. Yli kolmekiloisia tavaroita ei saa nostella pariin viikkoon. Noudatan ohjetta aika tarkkaan.

Kivut yllättävät, sillä ne kestävät pidempään kuin leikkauksen jälkeisistä ohjeista ymmärsin. Pärjään ensimmäisen viikon Buranalla ja Panadolilla. Sitten alkaa ilkeä jäytävä kipu. Tuntuu kuin rinnan sisällä rakennettaisiin taloa. Se on hermokipua.

Tuntuu kuin rinnan sisään rakennettaisiin taloa.

Lisään lääkemäärää ja teen vähän töitä. Luen lastenrunokirjani Rapuoopperan äänikirjaksi. Tuska hellittää, kun keskittyy muuhun.

Saan nukuttua, kun otan maksimiannokset särky- ja unilääkettä. Nukun edelleen selälläni. Aamulla rinnoissa alkaa sykkivä kipu, jota kestää viisi viikkoa. Sitten se lakkaa kuin seinään.

Lopputarkastuksessa ennen juhannusta lääkäri poistaa haavateipit. Haavat ovat umpeutuneet hyvin, joten pääsen saunaan ja uimaan.

Saan ohjeeksi puhdistaa rinnat miedolla saippualla ja kosteuttaa ihoa monta kertaa päivässä perusvoiteella. Alkaviin arpiin suositellaan sivelemään pihkavoidetta, jota saa apteekista.

Puolta pienemmät rinnat tuntuvat omilta alusta saakka.

Rinnat näyttävät tosi hyviltä ja ne ovat oikealla korkeudella, paljon lähempänä kainaloa kuin vyötäröä. Uudet nännitkin ovat terhakkaat. Minulle on kerrottu, että rintojen muotoutuminen kestää lähes vuoden.

Ostan kukkamekon. Se on ensimmäinen tyköistuva vaatteeni vuosikausiin. Voin taas näyttää, että minulla on vyötärö.

Kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen esiinnyn runotapahtumassa, jossa soi elävä musiikki. Pistän tanssiksi kadulla. Ei hölsky.

Tammikuu 2022: Ihanan energinen olo

Kiirettä pitää, kun viimeistelen uutta kirjaa, opetan musiikkiopistossa ja hoidan koiraani.

Uudessa olomuodossani voin liikkua vapaasti. Saan siitä elämän voimaa ja energiaa. Tuntuu, että olen nuortunut.

Arvet tuntuvat sormiin sileiltä, mutta punoittavat vielä. Tiedän, että ajan kanssa ne vaalenevat. Leikkauksessa jääneet pienet kielekkeet rinnoissa voi poistaa polikliinisesti vuositarkastuksen jälkeen.

Tuntuu ihmeeltä, että sain minua vuosikaudet piinanneen vaivan pois maksamalla vain noin sata euroa. Summaan sisältyivät leikkaus, sairaalassa olo – ja vieläpä ne hyvät liivitkin.

Huhtikuussa ilmestyy liian isojen rintojen vaivoista ja pienennysleikkausta kertova humoristinen kirja: Leenu, "Liinu" ja "Tiinu". Enostone.

Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan ET-lehden numerossa 6/2022.