Tär­keitä anto­sya­ni­dii­neja ja proan­to­sya­ni­dii­neja saa mm. musti­kasta, karpa­loista ja viini­ry­pä­leistä.

Mar­joista saa­tavat anto­sya­ni­diinit ja proan­to­sya­ni­diinit voi­vat tuo­reen tutki­muksen mu­kaan aut­taa sepel­val­ti­mo­taudin ehkäi­syssä. Nii­tä saa muun muassa musti­kasta, karpa­loista ja viini­ry­pä­leistä.

Ame­rican Jour­nal of Cli­nical Nut­rition -lehden julkai­semat yhdys­val­ta­lais­tu­lokset perus­tuvat 17 000 ai­kuisen kuusi­vuo­tiseen seu­rantaan. Sen perusteella eniten anto­sya­ni­dii­neja ja proan­to­sya­ni­dii­neja ruoas­taan saa­vat sairas­tuvat noin puo­let epä­to­den­nä­köi­semmin kuin hen­kilöt, joi­den ruoka­va­liossa on nii­tä vain vä­hän.

Mar­jojen ja mui­den an­to- ja proan­to­sya­ni­dii­neja pal­jon sisäl­tävien ruo­kien syö­minen oli ylei­sempää varak­kaiden ja muu­tenkin terveel­li­sesti elävien keskuu­dessa, mut­ta yh­teydet ha­vaittiin myös elin­ta­voiltaan vä­hemmän terveel­listen pa­rissa. Fla­vo­noidien koko­nais­ku­lutus ei vaikut­tanut sairas­tu­mis­ris­keihin täs­sä tutki­muk­sessa.

Saman­suun­taisia tu­loksia on saa­tu aiem­minkin. Anto­sya­ni­dii­ni-fla­vo­noidit on yhdis­tetty muun muassa pie­nempään diabe­teksen, Parkin­sonin tau­din ja sydän­koh­tausten vaa­raan. Ruoka­valion li­säksi kui­tenkin mo­ni muu­kin seik­ka voi vai­kuttaa yh­teyksiin.

 

Läh­de: Die­tary fla­vonoid in­take and in­cident coro­nary heart di­sease: the Rea­sons for Geog­raphic and Ra­cial Diffe­rences in St­roke study. Ame­rican Jour­nal of Cli­nical Nut­rition 2016;DOI:10.3945/ajcn.115.129452.

Uutis­pal­ve­lu­ Duo­decim. Co­pyright Duo­decim 2016. Kaik­ki oi­keudet pidä­tetään. Mate­riaalin uu­delleen jul­kaisu ja edelleen levit­tä­minen on kiel­letty il­man kirjal­lista lu­paa.

Tämä on Potilaan Lääkärilehden tuottamaa aineistoa. Potilaan Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu.

 

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: