Tär­keitä anto­sya­ni­dii­neja ja proan­to­sya­ni­dii­neja saa mm. musti­kasta, karpa­loista ja viini­ry­pä­leistä.

Mar­joista saa­tavat anto­sya­ni­diinit ja proan­to­sya­ni­diinit voi­vat tuo­reen tutki­muksen mu­kaan aut­taa sepel­val­ti­mo­taudin ehkäi­syssä. Nii­tä saa muun muassa musti­kasta, karpa­loista ja viini­ry­pä­leistä.

Ame­rican Jour­nal of Cli­nical Nut­rition -lehden julkai­semat yhdys­val­ta­lais­tu­lokset perus­tuvat 17 000 ai­kuisen kuusi­vuo­tiseen seu­rantaan. Sen perusteella eniten anto­sya­ni­dii­neja ja proan­to­sya­ni­dii­neja ruoas­taan saa­vat sairas­tuvat noin puo­let epä­to­den­nä­köi­semmin kuin hen­kilöt, joi­den ruoka­va­liossa on nii­tä vain vä­hän.

Mar­jojen ja mui­den an­to- ja proan­to­sya­ni­dii­neja pal­jon sisäl­tävien ruo­kien syö­minen oli ylei­sempää varak­kaiden ja muu­tenkin terveel­li­sesti elävien keskuu­dessa, mut­ta yh­teydet ha­vaittiin myös elin­ta­voiltaan vä­hemmän terveel­listen pa­rissa. Fla­vo­noidien koko­nais­ku­lutus ei vaikut­tanut sairas­tu­mis­ris­keihin täs­sä tutki­muk­sessa.

Saman­suun­taisia tu­loksia on saa­tu aiem­minkin. Anto­sya­ni­dii­ni-fla­vo­noidit on yhdis­tetty muun muassa pie­nempään diabe­teksen, Parkin­sonin tau­din ja sydän­koh­tausten vaa­raan. Ruoka­valion li­säksi kui­tenkin mo­ni muu­kin seik­ka voi vai­kuttaa yh­teyksiin.

 

Läh­de: Die­tary fla­vonoid in­take and in­cident coro­nary heart di­sease: the Rea­sons for Geog­raphic and Ra­cial Diffe­rences in St­roke study. Ame­rican Jour­nal of Cli­nical Nut­rition 2016;DOI:10.3945/ajcn.115.129452.

Uutis­pal­ve­lu­ Duo­decim. Co­pyright Duo­decim 2016. Kaik­ki oi­keudet pidä­tetään. Mate­riaalin uu­delleen jul­kaisu ja edelleen levit­tä­minen on kiel­letty il­man kirjal­lista lu­paa.

Tämä on Potilaan Lääkärilehden tuottamaa aineistoa. Potilaan Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu.