Hulluja vartenhan ne ovat – minä en terapiaa tarvitse! Ehkäpä et, mutta lue kuitenkin tämä juttu, niin tiedät mistä terapioissa on oikeasti kyse.

1 Pitää olla päästään vialla, jotta terapiasta olisi hyötyä.

Harhaluulo. Psykoterapioissa on kyse mielen hyvinvoinnin ja vaikeiden elämänolosuhteiden kohen­tamisesta.

Et leimaudu kahjoksi, jos hakeudut terapiaan – päinvastoin. Terapiassa ei ole mitään häpeämistä.

2 Yksinäisyys ja univaikeudet ovat ihan hyvä syy lähteä terapiaan.

Totta on. Ihmiset ovat aika yksinäisiä. Ja yksinäisyydessä moni asia vääristyy. Saatat ajatella, onko sinussa vikaa, oletko hassu tai pitävätkö muut ihmiset sinua tympeänä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

3 Julkiseen terapiaan ei ole toiveitakaan päästä.

Valitettavasti yleensä totta. Julkisiin terapioihin pääsee vakavissa mielen sairauksissa tai poikkeuksellisen vaikeissa kriiseissä. Yksityiseen terapiaan voit hakeutua ihan itse.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

4 Terapia maksaa maltaita, eikä siihen saa tukea Kelasta.

Pääosin väärin. Psykoterapia maksaa terapeutista ja paikkakunnasta riippuen 60–100 euroa kerralta. Kela myöntää terapioihin tukea, jos olet ollut mielenterveysongelmissa hoitosuhteessa lääkäriin vähintään kolme kuukautta. 

5 Terapia on turhaa, sillä terapeutti ei voi mitenkään päästä pääni sisälle.

Väärin – ja oikein. Turhaa terapia ei ole, ajattelepa asiaa näin päin: mitä haittaa siitä sinulle olisi, jos puhuisit ajatuksistasi?

6 Pikkusyiden takia ei terapiaan kannata raahautua. Pitää siis olla moniongelmainen, ennen kuin terapiasta on hyötyä.

Ehei. Ihmiset hakeutuvat terapiaan isommista ja pienemmistä syistä. Joillakin on selvittämättömiä ongelmavyyhtejä elämässään, joillakin ongelma on selkeämmin rajattu.

7 Juttelutuokio hyvän ystävän kanssa toimii yhtä hyvin kuin terapia­käynti.

Osin oikein. Satunnaisissa ongelmissa näin usein on – ja usein jopa lievässä masennuksessa.

8 Muutun ihmisenä, kun terapeutti syytää minulle omia ratkaisumallejaan.

Et ollenkaan. Terapeutti ei yritä vaikuttaa potilaaseensa. Sen sijaan hän yrittää kuulostella ja vahvistaa terveitä ja vahvoja puoliasi.
Terapeutti ei myöskään sano suoraan, mitä sinun pitäisi tehdä. Hän ohjaa sinua löytämään itse omat tarpeesi ja halusi.

9 En osaa arvioida, tehoaako terapia.

Osaat kyllä. Useimmat huomaavat psykoterapiassa tapahtuvan itsetutkiskelun tehoavan ensimmäisenä mielialaan ja uneen.

10 Terapiani voi epäonnistua.

Pitää paikkansa. Terapiaan hakeutumisessa on kyse samantyyppisestä askeleesta kuin halusta lopettaa vaikkapa tupakanpoltto. Sinun siis pitää olla valmis käsittelemään terapeutin kanssa vaikeitakin asioita.

11 Terapiamarkkinoilla liikkuu hörhöjä, joten en voi mitenkään tietää, onko terapeutti edes pätevä.

Osin totta. Hörhöjä ja jopa huijareita liikkuu yksityisillä terapiamarkkinoilla jonkin verran. Pystyt varmistumaan psykoterapeutin pätevyydestä syöttämällä hänen nimensä terveydenhuoltoa valvovan Valviran hakurekisteriin . Se löytyy osoitteesta www.terhikki.fi. Jos terapeutin nimi on rekisterissä, hän on pätevä ja hänen palveluistaan on mahdollista saada Kela-korvausta.

Asiantuntijana psykoterapeutti ja ryhmäpsykoanalyytikko Ulrika Segercrantz Ryhmäanalyysiyhdistyksestä.
Lähteenä: Mikael Saarinen: Psykoterapiaan? Edita.
Huttunen ja Kalska (toim.): Psykoterapiat. Duodecim.
www.mtkl.fi.

Erilaisia terapioita

Psykoanalyysi tai analyyttinen psykoterapia
Psykoanalyysissä on kyse erittäin tiiviistä, jopa 4–7 vuotta kestävästä ja kolme kertaa viikossa tapahtuvasta terapiasta, jossa luodataan mielessäsi olevia tiedostamattomia asioita ja ongelmia. Sigmund Freudin kehittämän terapiamuodon luonteeseen kuuluu, että voit sohvalla maaten puhua vapaasti kaikista mielessäsi liikkuvista ajatuksista ja mielikuvista.
Analyyttinen psykoterapia voi olla pitkä tai lyhyt terapia, mutta siinäkin tähdätään ”syvälle” ihmisen ongelmiin. Tässä terapiassa puhutaan kuitenkin istualtaan.
Terapiat käyvät esimerkiksi ahdistuksen, masennuksen, pakko-oireiden, itsetunnon häiriöiden ja ihmissuhdevaikeuksien hoitoon.

Kognitiivinen psykoterapia
Haluaisitko selkiinnyttää ajatusrakennelmiasi ja toimintatapojasi, jotka voivat olla vääris­tyneitä, jäykkiä ja mustavalkoisia sekä miellyttämiseen pyrkiviä tai suorittamista korostavia?
Tässä terapiassa yritetään löytää itsetuntoa ja elämänhalua syövien ajatusten tilalle tuoreita näkökulmia. Terapia kestää 10–20 kertaa, ja siinä tähdätään selviytymiskeinojen etsintään.
Kognitiivinen terapia auttaa tutkitusti vaikkapa masennuksessa, ahdistuneisuudessa, päihderiippuvuudessa ja sosiaalisissa peloissa.

Hahmoterapia
Jos elät jatkuvasti tulevaisuudessa, ennakoit, odotat ja pelkäät huomista etkä pysty elämään tässä hetkessä, voisit kokeilla hahmoterapiaa. Sen tarkoituksena on lisätä tietoisuuttasi nyky­hetkestä ja opettaa sinua ymmärtämään, että olet itse vastuussa tunteistasi ja reaktioistasi.
Hahmoterapiasta on apua myös ihmissuhdeongelmiin ja läheisriippuvuuteen.

Ratkaisukeskeinen eli voimavaraterapia
Tässä terapiassa mietitään, miten asiat olisivat, jos kaikki olisi hyvin. Mielikuvasta tehdään oikea tavoite ja terapiassa suunnitellaan, miten ne saavuttaisit.Lyhytterapiankin nimellä kulkeva voimavaraterapia kestää 4–6 kertaa. Terapiatyyppi sopii myös pari-, seksuaali- ja perheterapiaksi.

Kriisiterapia
Tämä voi olla terapiamuotosi, jos olet kokenut hiljattain onnettomuuden,
vaikean avioeron, joutunut väkivallan kohteeksi, läheisesi on kuollut tai
omaisesi on tehnyt itsemurhan. Kriisiterapia on yleensä lyhytterapiaa, jonka
kesto on enintään 6–8 kuukautta. Sovit terapeuttisi kanssa ennakkoon
hoitosi tavoitteet.

Ryhmäterapia
Melkein kaikkia ongelmia voi hoitaa ryhmäpsykoterapiassa. Sen etuna on vertaistuki. Kun huomaat, että muillakin on samantyyppisiä tai yhtä vaikeita asioita käsiteltävänään kuin sinulla, saat voimia omien asioittesi käsittelyyn. Saatat jopa huomata, että asiasi ovatkin hieman
paremmin kuin vieruskaverilla. Kenties haluat auttaa ryhmän muita jäseniä – ja ymmärrät, että olet omine ongelminesikin arvokas ihminen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla