Ei liikaa, eikä liian vähän. Aivot voivat pysyä notkeina, kun niitä haastaa sopivasti.

1. Opi uutta: kokeile erilaista ruokareseptiä

Aivot haluavat oppia uutta. Kyky oppia ja luoda uusia hermoyhteyksiä säilyy terveissä aivoissa koko eliniän. Oppimista tapahtuu harrastuksissa ja tavallisessa arjessa, kun kokeilee esimerkiksi uusia ruokareseptejä tai käsityöohjeita, tapaa uusia ihmisiä ja liikkuu vieraassa ympäristössä.

2. Riko rutiineja: harjaa hampaat väärällä kädellä 

Rutiinit ovat tuttuja, turvallisia ja säästävät aikaa ja energiaa. Arki sujuu, kun ei tarvitse jatkuvasti tehdä päätöksiä. Mutta rutiinit yksipuolistavat aivojen toimintaa.

Pienikin muutos aktivoi aivoja, pakottaa ne mukautumaan ja oppimaan uutta. Rutiinien rikkominen virkistää, vapauttaa ja auttaa ylläpitämään luovuutta. Pidä kahvikuppia väärässä kädessä, kirjoita heikommalla kädellä, kulje kauppaan eri reittiä, taluta pyörää eri puolella, käy iltasuihkun sijaan aamusuihkussa, harjaa hampaat tai kampaa tukka heikommalla kädellä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

3. Nauti ja innostu: harrasta kivoja asioita 

Mieluisaan harrastukseen tempautuminen ja innostuksen jakaminen samoista asioista kiinnostuneiden kanssa on mitä parhainta oppimista. Kun ihminen toteuttaa itseään ja saa harrastamisesta positiivisia kokemuksia, palkkiona on annos hyvää mieltä. Stressi lievittyy, vireystila paranee, muisti vetreytyy ja oppiminen tehostuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

4. Haasta aivosi: pelaa lautapelejä 

Pelien pelaaminen on tiukkaa aivotreeniä, vaikkei siltä tuntuisi. Se kehittää muistia, tarkkaavaisuutta sekä havainto- ja päättelykykyä. Pelissä täytyy noudattaa sääntöjä ja tietää mitä on tekemässä. Pitää pohtia seuraavaa siirtoa, lukea pelitilannetta ja vastapelureita ja miettiä ratkaisuja. Jos pelissä lasketaan pisteitä, myös laskupää kehittyy. Aivoja virkistää myös pelaamisen sosiaalisuus, joukkoon kuuluminen ja jaettu ilo.

5. Lähde liikkeelle: imuroi, haravoi tai jumppaa

Liikkuessa aivot aktivoituvat ja olemme valppaampia. Motorinen aivokuori aktivoituu koordinoimaan kehon liikkeitä. Kävelijän on tiedostettava, missä on ja minne on menossa, mikä aktivoi lisää aivoalueita. Monimutkaisemmassa liikunnassa aivoista käytetään vielä laajempia alueita, eri aivoalueet tekevät aktiivista yhteistyötä ja aivoihin syntyy uusia yhteyksiä. 

Kaikki liikkuminen, joka saa sykkeen kiihtymään, tekee hyvää – on se sitten imurointia, haravointia, hiihtoa, kuntojumppaa tai marjastusta. 

6. Paranna muistiasi: opettele tanssimaan 

Tanssi on aivoterveyden näkökulmasta superlaji. Tanssissa yhdistyvät askelkuvioiden opettelu, liikunta, musiikki, luovuus ja yhteisöllisyys, paritanssissa myös kosketus. Monet tanssilajit ovat haastavia mutta leikkisiä ja hauskoja ja antavat aivoille runsaasti virikkeitä. Tanssi kohentaa esimerkiksi muistia ja mielialaa ja sen avulla on mahdollista jopa kuntouttaa aivoja. Terveysvaikutuksia saa jo siitä, kun tanssahtelee kotona omassa olohuoneessa.

7. Juttele ja kuuntele: tapaa ihmisiä 

Ihmisellä on laumaeläimen aivot ja tarvitsemme toisia ihmisiä. Keskustelu tekee aivoille hyvää. Jos on jatkuvasti yksin, aivot ovat eräänlaisessa puutostilassa. Esimerkiksi kasvojen tunnistamiseen, puheen kuulemiseen ja kosketuksen tuntemiseen liittyvät aivoalueet jäävät käyttämättä. Silloin voi salakavalasti tottua yksinäisyyteen, tylsistyä ja masentua. Aivoja on hyvä aktivoida kaikkien aistien kautta. Esimerkiksi kosketusta voi tuntea paritanssissa, hieronnassa tai lemmikkiä silittämällä.

8. Tee käsillä: piirrä tai huolla polkupyörää 

Käsillä tekeminen aktivoi tunto-, liike- ja näköalueita. Kun teet käsitöitä, nikkaroit, askartelet, piirrät, huollat polkupyörää, leivot tai kokoat palapeliä, haastat taitosi, mutta myös luovuudelle jää tilaa. Käsillä tehdessä voi oivaltaa asioita, ratkoa ongelmia, ilmaista itseään, oppia uutta, keskittyä hetkeen ja rentoutua. Ihmisen ajattelu ei tapahdu vain aivoissa, vaan myös keholla on siinä tärkeä rooli.

9. Unohda nippelitieto: kirjoita kauppalista muistiin 

Muistia ei kannata kuormittaa nippelitiedolla. Yksittäisten, melko merkityksettömien asioiden muistaminen tai irrallisten sanalistojen opetteleminen ei auta aivoja tai estä muistia laiskistumasta. Kauppa-asiat ja muut vastaavat on fiksua kirjoittaa muistiin, sillä se vapauttaa muistikapasiteettia hyödyllisempiin asioihin.

Asiantuntija: professori, aivotutkija Minna Huotilainen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla