Ikääntyminen tuo mukanaan paljon muutoksia ja luopumista: työyhteisö jää taakse, kroppa ei ole niin kuin ennen ja ystäviä voi jo kuolla. Mistä elämään löytyisi uutta iloa?

On pelottavaa, miten moni asia muuttuu ikääntyessä. Se, että joutuu luopumaan ihmisistä ja asioista, jotka ovat elämässä tärkeitä. Jaksanko esimerkiksi pian enää mökkeillä ja matkustaa? Joudunko muuttamaan pois omakotitalosta? Miten selviän, jos puolisoni kuolee?

– Vanhenemisen ja luopumisen pelko on luonnollista ja ymmärrettävää. Ihminen pitäytyisi mielellään tutuissa elämänkuvioissa, sillä pysyvyys luo turvallisuuden tunnetta. Muutos aiheuttaa epävarmuutta ja pelottaa, sanoo psykoterapeutti Marja Saarenheimo.

Ihminen pelkää viime kädessä kontrollin menetystä. Sitä, että elämä ei enää ole omissa käsissä ja joutuu olemaan muiden armoilla. Iho rypistyy, lihasvoima vähenee, liikkeet hidastuvat, tulee kremppoja ja kolotuksia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Moni pysyy kuitenkin terveenä ja toimintakykyisenä pitkään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Etukäteen ei voi tietää, mistä joutuu luopumaan ja millaisella vauhdilla. Siihen vaikuttavat esimerkiksi elämäntilanne ja terveys. Usein muutokset tulevat vähitellen ja niihin ehtii sopeutua, Saarenheimo sanoo.

Muutoksia, ei luopumista

Saarenheimo puhuukin mieluummin muutoksista kuin luopumisesta. Usein tilalle tulee jotain ja toisaalta voi olla helpottavaakin päästää irti. Elämä kevenee, kun on vähemmän vastuuta esimerkiksi töistä ja lapsista.

Oma ajattelutapa ja suhtautuminen vaikuttavat siihen, kuinka helppoa tai vaikeaa muutosten hyväksyminen on. Ajatteleeko, että muutokset ovat pelkästään pahasta. Vai kiinnittääkö huomionsa niihin asioihin, jotka ovat elämässä hyvin juuri nyt. Asennoituuko niin, että muutos voi tuntua vaikealta jonkin aikaa, mutta se voi avata uusia mahdollisuuksia.

Nuoruutta ihannoivassa kulttuurissa moni haluaa pitää kiinni nuorekkaasta ulkonäöstä.

– Kehon vanhenemista on monesti vaikeampaa hyväksyä, jos ulkonäöllä on ollut iso merkitys omassa elämänhistoriassa, Saarenheimo sanoo.

Myötätuntoa ja hyväksymistä

Toiminnallisesta, liikkuvasta ihmisestä voi tuntua vaikealta, jos ei iän myötä pysty tekemään samoja asioita kuin ennen. Mieli haluaisi, mutta keho ei taivu kaikkeen.

– Mieli ja keho vanhenevat eri tavoin. Mielen vanheneminen on kokemuksen, elämäntaitojen ja viisauden karttumista. Ihminen pitäisi mielellään molemmat, nuorekkaan kehon ja mielen kypsyyden.

Itsemyötätunto auttaa hyväksymään kehon ryppyineen ja rajoitteineen. Itsemyötätunto on hyväksyvää, lempeää, ystävällistä ja armollista suhtautumista omaan itseen. Sen sijaan, että harmittelee sitä, mihin keho ei enää pysty, kannattaa miettiä, mihin se on elämän aikana pystynyt. Mistä kaikesta kehoaan voi kiittää?

Mistä kaikesta kehoaan voi kiittää?

– On kuitenkin tärkeää hyväksyä myös muutosten aiheuttamat tunteet. Kun myöntää, että tämä asia ahdistaa tai surettaa ja antaa tunteiden olla, ne menevät ohi ajallaan. Tunteiden työntäminen pois ei helpota oloa.

Myös ikätovereiden kanssa puhuminen auttaa. Monesti helpottaa, kun saa tuulettaa ajatuksia samanlaisessa elämäntilanteessa olevan ihmisen kanssa ja kuulee, miten toinen on asioita käsitellyt. Tunne siitä, että ollaan samassa veneessä, on tärkeä.

Joskus tarvitaan ammattilaista

Psyykkinen selviytymiskyky joutuu erityisen suurelle koetukselle, jos muutoksia tulee rytinällä ja kasaantuu. Myös yksittäinen muutos, esimerkiksi oma tai puolison sairastuminen, voi tuntua hyvinkin raskaalta.

– Jos tuntuu, ettei selviä yksin eikä puolisoa tai ystäviä voi kuormittaa, kannattaa hakeutua juttelemaan esimerkiksi terveyskeskukseen psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa.

Apua voi saada myös seurakunnan diakoniatyöstä, sosiaalialan järjestöistä tai psykoterapiasta. Esimerkiksi Helsingissä yli 67-vuotias voi saada 20 tai 40 kertaa psykoterapiaa kaupungin myöntämällä palvelusetelillä.

Eläkkeellä uutta tekemistä

Eläkkeelle jääminen on monelle niin iso muutos, että silloin muutkin ikääntymiseen liittyvät muutokset voivat tuntua raskailta. Ihmisellä on tarve olla osallinen ja merkityksellinen muille ja itselleen.

Eläkkeelläkin voi halutessaan käyttää osaamistaan esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan tai yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön. On myös hyvä kuulua johonkin sosiaaliseen ympäristöön tai yhteisöön. Tärkeää on kuunnella itseään: mikä on minulle sopiva ajankäytöllinen ja sosiaalinen rytmi?

– Ikääntyessä ei kannata luopua elämänhalusta ja uteliaisuudesta. Mieli kaipaa myös uusia haasteita ja kokemuksia, Saarenheimo sanoo.

Valmistaudu vanhuuteen

Elämän mielekkyys voi toisaalta löytyä hyvinkin pienistä asioista. Kannattaa pohtia asioita, joista pitää ja joita tekee mielellään ja rakentaa niiden pohjalta omannäköistä arkea.

Vanhenemiseen voi myös valmistautua, henkisesti ja käytännöllisesti. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton sivustolla vanheneminen.fi on runsaasti tietoa siitä, miten voi varautua tuleviin elämänmuutoksiin.

Huoli voi kääntyä iloksi, kun huomaa, että iäkkääksi eläminen on suuri onni. Se tarkoittaa sitä, että on selvinnyt monenlaisista elämäntilanteista ja vaikeuksista. Tästäkin selviää.

 

Juttu on julkaistu ET-lehdessä 14/2022.

Sisältö jatkuu mainoksen alla