Jos iäkkäälle läheiselle ei kotiapu kelpaa, vaikka sille olisi selvästi tarvetta, tarvitaan arvostavaa keskustelua ja hyviä perusteluja.
Hämmennystä, epäluuloa, pelkoa ja avuttomuutta. Tällaisia tunteita ihminen saattaa kokea, kun hänelle ehdotetaan kotiapua.
– Moni pelkää itsenäisyyden, arvokkuuden, itsemääräämisoikeuden ja oman päätäntävallan menettämistä, sanoo Helsingin kaupungin kotihoidon johtaja Helena Venetvaara.
On tavallista, että ihmisen oma tahto ja läheisten arvio hänen avuntarpeestaan poikkeavat toisistaan. Joskus läheisetkin ovat avuntarpeesta keskenään erimielisiä.
Lähtökohta kotiavulle on henkilön itsemääräämisoikeus
Helena Venetvaaran mukaan lähtökohtana kotiavulle pitäisi olla henkilön itsemääräämisoikeus. Jokaisella on oikeus päättää itse omasta elämästään, tehdä valintoja ja osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.
Avun tarvetta arvioidaan myös henkilön vahvuuksien ja taitojen pohjalta, eikä korosteta vain menetettyjä taitoja tai toimintakykyä.
– Apua tarvitsevan arvostava kohtaaminen on kunnioittavaa, kuuntelevaa ja kannustavaa. Kysytään henkilön omaa mielipidettä ja toiveita. Avun tarvetta arvioidaan myös henkilön vahvuuksien ja taitojen pohjalta, eikä korosteta vain menetettyjä taitoja tai toimintakykyä.
Avusta kieltäytymisessä on joskus kyse siitä, ettei henkilö tiedä, mitä kotiapu tarkoittaa. Muistisairaus tuo tilanteeseen oman lisänsä. Siihen liittyy usein epäluuloisuutta tai vaikeutta hahmottaa ja ymmärtää tilanteita.
Omaan hyvinvointiin on oikeus käyttää omia rahojaan.
Läheiseltä pitää voida kysyä, ovatko hänen raha-asiansa kunnossa ja millaisia toiveita ja suunnitelmia hänellä itsellään on.
– Moni ajattelee, että sukanvarteen pitää säästää edelleen, vaikka palveluita olisi varaa hankkia. On hyvä tuoda esiin, että omaan hyvinvointiin on oikeus käyttää rahojaan. Monilla on pieniä toiveita, joita he eivät henno sanoa.
Joskus kotiavusta kieltäydytään sillä verukkeella, että oma kumppani kyllä auttaa.
Läheisten kannattaa huomioida myös parisuhdeasiat ja yksityisyys.
– Joskus kotiavusta kieltäydytään sillä verukkeella, että oma kumppani kyllä auttaa. Silloin läheiset voivat muistuttaa, että kumppanikin voi uupua.
Kotiavun ansiosta voi asua pidempään omassa kodissa
Positiivinen viesti toimii paremmin kuin uhkakuvat. Esimerkiksi se, että kun kotona on turvallista, siellä voi asua mahdollisimman pitkään. Turvallisuutta taas lisää se, että kaikkia askareita ei tarvitse tehdä itse.
Jos kaupassa käynti tai ruuanlaitto on vaikeutunut, syöminen voi olla huonolla tolalla ja aiheuttaa sairastelua. Myös lääkityksestä huolehtiminen omin päin voi olla riski.
Joskus läheisten on vain hyväksyttävä, että elämässä on riskejä.
Uhkakuvista huolimatta omaisten ei kannata painostaa avun vastaanottamiseen.
– Usein ikääntynyt kyllä pärjää. Riskejä on ja niistä voi keskustella, mutta joskus läheisten on vain hyväksyttävä, että elämässä on riskejä.
Kotona asumisen tukipalveluja voi testata
Helpotusta arkeen saa julkisista tai yksityisten toimijoiden tarjoamista kotona asumisen tukipalveluista. On ateria- ja kauppapalveluita, etäpalveluita, asiointiapua vaikkapa pankki- ja lääkärikäynteihin, turvarannekkeita, lääkeautomaatteja ja hoito- ja hoivapalveluita. Joillekin hyvä tuen muoto on päivätoiminta.
Voi olla helpompi hyväksyä, että ensin kokeillaan jotain avun muotoa.
– Omaisilla on usein tapana tarjota iäkkäälle joko vain yhtä kotiavun vaihtoehtoa tai sitten raskainta arsenaalia.
Apua tarvitsevan voi olla helpompi hyväksyä, että ensin kokeillaan jotain avun muotoa.
– On hyvä, että ihminen voi kokea päättävänsä itse palvelun sisällöstä ja valitsevansa erilaisista vaihtoehdoista.
Ammattilaisilta saa neuvoja kotiavun palveluista
Keskusteluun voi ottaa mukaan sote-alan ammattilaisen. Se onnistuu esimerkiksi ottamalla yhteyttä kotipaikkakunnan sosiaalipalveluihin, seniorineuvontaan tai vastaavaan palveluohjauksen yksikköön.
75 vuotta täyttäneellä on lakisääteinen oikeus palvelutarpeen arviointiin.
75 vuotta täyttäneellä on lakisääteinen oikeus palvelutarpeen arviointiin. Se tarkoittaa keskustelua ja neuvontaa tarvittavista ja tarjolla olevista palveluista.
Ammattilainen osaa myös esitellä erilaisia kotiavun vaihtoehtoja.
Jos jokin palvelu ei toimi, sitä ei ole pakko jatkaa.
– Minkään päätöksen ei tarvitse olla lopullinen. Jos jokin palvelu ei toimi, sitä ei ole pakko jatkaa. Tilannetta voi arvioida myöhemmin uudelleen.
Apua voi saada myös tekemällä huoli-ilmoituksen omaisestaan. Silloin viranomaiset arvioivat, millaista apua ihmiselle voidaan tarjota.
Tämä on tiivistelmä ET-lehdessä 19/23 julkaistusta jutusta Miten jääräpää kesytetään? Tilaajana voit lukea jutun myös täällä. Jos et ole vielä ET-lehden tilaaja, tutustu digilehdet.fi-palveluun ja tee tilaus tästä.
