Huoli on suuri, jos läheinen kieltää oireensa eikä lähde lääkäriin. Silloin kyse voi olla siitä, ettei hän oikeasti tiedosta sairauttaan.
Ikääntyvä läheinen väittää olevansa terve kuin pukki ja sanoo pärjäävänsä omin avuin, vaikka kaikki merkit viittaavat muistisairauteen. Miksei hän voi myöntää oireitaan?
– Jos ihmisellä on oiretiedostuksen puute, hän ei pysty havainnoimaan ja ymmärtämään muutoksia omassa toimintakyvyssään, vaikka ne olisivat muille ilmiselviä, sanoo neuropsykologian erikoispsykologi Merita Turunen Terveystalosta ja ProNeuronista.
– Oiretiedostamattomuus johtuu aivotoiminnan häiriöstä. Ihminen ei ole tahallaan hankala tai vastahankainen
Ihminen ei ole tahallaan hankala tai vastahankainen.
Vaikeus tiedostaa sairautta tai oireita voi liittyä muun muassa aivovammaan, aivoinfarktiin tai -verenvuotoon, aivokasvaimeen tai eteneviin muistisairauksiin, yleisimmin Alzheimerin tautiin.
Nämä sairaudet voivat vaurioittaa aivoissa järjestelmiä, joiden kautta ihminen saa palautetta toiminnastaan.
Järjestelmät toimivat ikään kuin peilinä. Jos peili on rikki, toimintakykyä on vaikea nähdä realistisesti.
– Joku ei tiedosta lainkaan sairauttaan ja sen oireita ja kieltää sen kokonaan. Yleisempää on kuitenkin, että tunnistaa osan oireista. Fyysiset oireet, kuten päänsärky, on usein helpompi tunnistaa kuin muutokset tunne-elämässä tai aloite- tai keskittymiskyvyssä.
Muistisairaus kiistetään usein
Muistivaikeuksista kärsivällä voi olla selkeitä muistilipsahduksia ja ajan ja paikan tajun heikkenemistä.
Hän saattaa haeskella kadonneita tavaroita, unohtaa menneitä ja tulevia tapaamisia, eksyä tai unohtaa, miten tuttu ruoka tehdään tai kuinka mikroaaltouunia käytetään. Silti hän voi olla vakuuttunut, että muisti toimii.
– Moni paikkailee muistiaukkoja sepittelemällä tarinoita tai selittelemällä vaikeuksiaan ulkoisilla tekijöillä. Myös tämä on osa aivotoiminnan häiriötä, ei valehtelemista tai tahallista oireiden peittelyä, Turunen sanoo.
Sairaudentunnottomuus kuuluu potilaan kokonaistilanteen arviointiin terveydenhuollossa. Älykäs ja fiksusti vastaileva ihminen saattaa kuitenkin joskus sujahtaa seulan läpi.
Älykäs ja fiksusti vastaileva ihminen saattaa sujahtaa tarkastuksen läpi.
– Ammattilaisten täytyy olla tarkkana ja haastatella omaisia, jos epäillään esimerkiksi muistisairautta. Olisi hyvä, jos läheinen pääsisi vastaanotolle mukaan tai vastaisi muistikyselyyn ja antaisi vastaukset potilaan mukaan.
Oireita ei aina tiedosteta
Taustalla oleva sairaus vaikuttaa siihen, missä vaiheessa oiretiedostamattomuutta voi tulla.
Aivovammoissa ja -verenkiertohäiriöissä se on tavallista alkuvaiheessa: ihminen ei heti ymmärrä, mitä on tapahtunut ja millaisia vaikutuksia vammalla tai sairaudella on.
Alzheimerin taudissa ymmärrys omasta tilasta puolestaan heikkenee usein sairauden edetessä.
– Oiretiedostamattomuutta arvellaan olevan esimerkiksi Alzheimerin tautia sairastavista jopa 80 prosentilla, aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista keskimäärin 30 prosentilla.
Ymmärrys omasta tilasta heikkenee usein sairauden edetessä.
Se voi kuulua oireena myös mielenterveyden häiriöihin kuten masennukseen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, psykoosiin ja syömishäiriöön.
Läheiset huomaavat ensin
Läheiset ovat usein ensimmäisiä, jotka huomaavat jotakin olevan vialla. Silloin on vaikea käsittää, ettei toinen ota hoitoa vastaan.
– Tilanne vaatii kärsivällisyyttä ja voi olla omaiselle jopa raskaampaa kuin sairauden muut oireet. Mieltä voi huojentaa tieto, että oiretiedostamattomuus kuuluu läheisen sairauteen eikä se ole tahallista, Turunen sanoo.
Asiasta huomauttelu, väittely tai syyttely ei edistä hoitoon hakeutumista, vaan voi johtaa turhautumiseen ja ristiriitoihin.
Kannattaa suhtautua lempeän ymmärtäväisesti ja puhua omasta näkökulmasta: minulle olisi tärkeää, että menisit käymään lääkärissä.
Myös asiatietoa voi käyttää: Olen lukenut, että aivoinfarktin jälkeen voi olla hankalaa tunnistaa oireitaan. Oletko huomannut sellaista?
Huomauttelu, väittely tai syyttely ei edistä hoitoon hakeutumista.
– Vertaistuki ja potilasyhdistysten tai Kelan järjestämä sopeutumisvalmennus voivat auttaa potilasta ja läheisiä. Ymmärrys lisääntyy, kun keskustelee samassa tilanteessa olevien kanssa.
Jos ei tunne olevansa sairas, hoitoon hakeutuminen voi viivästyä, hoitoon sitoutuminen heikentyä ja kuntoutuminen hidastua. Esimerkiksi tarpeelliset lääkkeet voivat jäädä ottamatta, kun niitä ei omasta mielestään tarvitse.
Tilanteesta riippuen yksi kuntoutuksen tavoitteista voi olla oiretiedostuksen kohentaminen. Usein se paranee ajan ja toipumisen myötä.
– On harvinaista, että ihminen jäisi täysin sairaudentunnottomaksi, Turunen sanoo.
Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 13/2023. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
Lempeästi houkutellen tutkimuksiin
- Kerro läheiselle, että olet huolissasi. Eikö olisi hyvä tarkistaa, että kaikki on varmasti kunnossa? Voitaisiinko varata lääkäriaika?
- Kysy neuvoa terveyskeskuksesta ja kerro huolesi. Sieltä voidaan lähettää läheiselle esimerkiksi kutsu ikäihmisten terveystarkastukseen.
- Ehdota, että menisitte yhdessä tutkimuksiin. Jos ei tänään onnistu, kokeile ensi viikolla uudestaan.
