Muistisairauden iskiessä omiin vanhempiin moni miettii, onko sama edessä itsellä. Mitä muistisairauksista tiedetään ja voiko sairastumisen riskiin vaikuttaa itse?

1. Voisiko kuusikymppisellä tuttavallani olla alkava muistisairaus? Minkä ikäisenä yleensä sairastutaan?

Suurin osa sairastuu yli 80-vuotiaana. Toisaalta työikäisiä muistisairaita on Suomessa noin 7000. Mitä vanhemmaksi elää, sitä todennäköisemmin muistisairauden saa. 65-75-vuotiaista neljällä prosentilla on muistisairaus, 75-85-vuotiaista kymmenesosalla ja yli 85-vuotiaista kolmasosalla.

Mitä vanhemmaksi elää, sitä todennäköisemmin muistisairauden saa.

Yleisin etenevä muistisairaus kaiken ikäisillä on Alzheimerin tauti, jota sairastaa 70 prosenttia muistisairaista. Seuraavaksi tavallisimpia ovat aivoverenkiertosairauteen liittyvä muistisairaus, Lewyn kappale -tauti sekä otsaohimolohkorappeumat. Muistisairaudet heikentävät muistia ja muita tiedonkäsittelyn osa-alueita.

2. Miksi jotkut puhuvat dementiasta? Onko se muistisairaus?

Termi dementia on vanha jäänne ajalta, jolloin ei osattu tunnistaa muistisairauksia ja ajateltiin, että muistin heikkeneminen kuuluu ikääntymiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Dementia ei ole erillinen sairaus, vaan oireyhtymä, jossa useat älylliset toiminnot ovat heikentyneet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Dementiaa voivat aiheuttaa muistisairauksien lisäksi muutkin sairaudet. Se voi olla pysyvä jälkitila vaikka aivovammasta tai johtua väärästä lääkityksestä, jolloin se saadaan hoidettua vaihtamalla lääkitys.

3. Ovatko muistisairaudet perinnöllisiä?

Osa tautimuodoista on periytyviä, osa ei. Useat geenivirheet ja riskigeenit altistavat muisti-sairaudelle, mutta eivät välttämättä aiheuta tautia.

Osa tautimuodoista periytyy väistämättä. Ne alkavat yleensä varhaisella iällä, alle 65-vuotiaana tai jopa alle 50 vuoden iässä. Geenivirheeseen liittyvä väistämättä periytyvä Alzheimerin tauti on hyvin harvinainen, ja Suomessa nämä suvut tunnistetaan.

Vanhempien muistisairaus ei kerro omasta riskistä.

Otsaohimolohkorappeumiin liittyy myös geeni, jossa tauti periytyy. Taudin puhkeamisen ajankohtaa ei voida ennustaa, eikä tauti ehdi puhjeta kaikille, vaikka geeni olisi olemassa.

4. Voiko oman vanhempansa muistisairaudesta arvioida omaa sairastumisriskiään?

Ei voi, sillä muistisairaudet ovat niin tavallisia – ellei sitten ole kyse nuorella iällä alkavasta, suvuittain kulkevasta tautimuodosta.

Vaikka molemmilla vanhemmilla olisi muistisairaus, se voi olla puhdasta sattumaa. Muistisairauksiin sairastuu noin 14 500 suomalaista vuosittain.

5. Voiko muistisairauksia ehkäistä?

Muistisairauksille altistavat ikääntyminen ja kaikki, mikä vaikuttaa haitallisesti verenkiertoon. Sairauden puhkeamista voi hidastaa näin: Hoida kohonnut verenpaine ja kolesteroli kuntoon. Liiku säännöllisesti. Syö terveellisesti ja monipuolisesti. Älä tupakoi. Käytä alkoholia enintään kohtuudella. Ole sosiaalisesti aktiivinen.

Elintapojen vaikutus muistisairauksiin on osoitettu muun muassa suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa. Selvä näyttö on etenkin liikunnan ja tupakoimattomuuden myönteisestä vaikutuksesta.

On hyvä pitää mielessä, että muistisairaudet eivät ole itse aiheutettuja. Niihin voi sairastua, vaikka eläisi kaikin puolin terveellisesti.

6. Voidaanko muistisairauksia hoitaa lääkkeillä?

Alzheimerin tautiin ja Lewyn kappale -tautiin on lääkehoitoja. Lääkkeet eivät paranna tautia, mutta niillä voidaan hoitaa oireita, tukea toimintakykyä ja joskus hidastaa sairauden etenemistä.

Toisilla sairauden eteneminen hidastuu tehokkaasti, toisilla tauti etenee vauhdilla lääkehoidosta huolimatta. Lääkehoitoa kannattaa aina kokeilla.

Verenkiertoperäiseen muistisairauteen ja otsaohimolohkorappeumaan ei ole lääkehoitoa.

7. Onko muistisairauksiin tullut uusia hoitoja?

Uusia lääkkeitä ei ole tullut sitten 1990-luvun, mutta tutkimustyötä tehdään kiivaasti. Uusia hoitoja saataneen, joskaan ei ihan lähivuosina.

Melko uusi, erityisesti Alzheimerin taudin hoitoon suunniteltu kliininen ravintovalmiste voi hidastaa varhaisen taudin etenemistä ja ylläpitää toimintakykyä.

Siitä voi olla apua pienelle osalle lievää sairautta potevista, jos valmisteen päivittäinen käyttö aloitetaan hyvin varhaisessa vaiheessa.

8. Miten muistisairauksia hoidetaan lääkkeettömästi?

Monipuolisella, riittävällä ravinnolla ja liikunnalla. Hoitamalla perussairaudet. Varmistamalla, että arki on turvallista ja sujuvaa. Fyysisellä, henkisellä ja sosiaalisella toimeliaisuudella, aivojen käyttämisellä ja sopivalla määrällä virikkeitä.

Sairastunut voi elää hyvää, monipuolista arkea.

Aktiivisuus ja omatoimisuus ylläpitävät toimintakykyä kaikissa sairauden vaiheissa. Harrastukset ja ihmisten tapaaminen kannattaa säilyttää mahdollisimman pitkään, sillä kotiin vetäytyminen heikentää toimintakykyä ja lisää masennusta.

Kun sairaus etenee, oma-aloitteisuus ja toimeliaisuus heikkenevät ja tarvitaan enemmän omaisten ja läheisten tukea sekä kuntoutuspalveluja.

9. Miksi muistisairauksia pelätään?

Ihmisten tietämys ja kokemus muistisairauksista perustuu monesti siihen väestönosaan, jolla sairaus on edennyt pitkälle. Ei tunneta niitä, joilla sairaus on lievä ja jotka elävät hyvää arkea.

Sairaus on toki etenevä, eikä se ole parannettavissa, mutta eteneminen ja oireet ovat yksilöllisiä. Joillakin sairaus etenee muutamassa vuodessa, joku voi sairastaa 10–20 vuotta.

10. Milloin kannattaa lähteä lääkäriin?

Tutkimukset ovat paikallaan aina, jos herää huoli. Jos lähimuisti heikkenee, tulee toistuvaa unohtelua, uuden oppiminen vaikeutuu, on hankaluuksia arjessa selviytymisessä. Tai jos tunne-elämä tai käyttäytyminen muuttuu, puhekyky katoaa tai tulee vaikeuksia toimia ohjeiden mukaan.

Kannattaa muistaa, että oireiden taustalta ei aina löydy etenevää muistisairautta. Muutokset kannattaa ottaa puheeksi terveyskeskuslääkärin tai yksityisen geriatrin tai neurologin kanssa.

Sairauden kehittyminen aivoissa voi alkaa jopa vuosikymmeniä ennen oireiden ilmaantumista. Oireet voivat olla lieviä, vaikka sairaus olisi edennyt aivoissa jo pitkälle.

Mitä varhemmin sairaus todetaan ja hoito aloitetaan, sitä kauemmin voi elää normaalia, hyvää elämää kotona.

Asiantuntijana geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 16/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla