Iskelmälegenda Eino Grön on Muistisairauden monet kasvot -kampanjan suojelija. Kuva: Kaisu Jouppi

Laulaja Eino Grönin, 78,  vaimon muistivaikeudet alkoivat nelisen vuotta sitten. Nyt Marjatta Grön on ollut vähän yli kaksi vuotta hyvässä hoitokodissa.

Eino Grön kertoo elämän yllättävästä käänteestä Muistiliiton uudessa Muistisairauden monet kasvot -kampanjassa. Vaimolta katosi ensin lähimuisti.

− Muistisairaudessa oli vähän synkkäkin vaihe. Elävän leskenä oleminen on raskasta, mutta kun on ollut menevää elämää, kestää ehkä tämänkin paremmin.

Nyt asiat ovat hyvällä tolalla. Grönillä on sellainen käsitys, että vaimo sai paikan hoitokodissa oikeaan aikaan.

Eino Grön aloitti uransa 1950-luvun lopulla ja keikkailee edelleen aktiivisesti.

− Yleensä se menee niin päin, että minua säälitään. Yritän sanoa, että eihän tässä mitään, elämää tämä on ja tässä sitä mennään. Monet kysyvät, tunteeko Marjatta minut vielä. Silloin tulee mieleen, että se on yleinen kysymys – ja minusta vähän huono. Monella on aika hatarat tiedot muistisairaudesta.

Marjatta Grön täytti elokuussa 79 vuotta. Syntymäpäiville Eino Grön kutsui yhteisiä kavereita, kuten aina. Naimisiinmenosta tuli kesällä kuluneeksi 55 vuotta.

− Sitä tuntee itsensä vajavaiseksi. Tulee sellainen riittämättömyyden tunne, kun ei voi tehdä enempää. Kyllä me kotihoitoakin yritimme, mutta en olisi voinut lähteä omaishoitajaksi. Se ei ollut vaihtoehto, koska minulla on niin paljon töitä.

Eino Gröniä ilahduttaa, että vaimon tilanne on nyt sellainen, että voi olla levollisin mielin.

− Minulla on tunne, että olemme tehneet oikein asioita, ja Marjatta antaa sille arvon. Se tuntuu hyvältä.

Muistisairauden monet kasvot

Iskelmälegenda Eino Grön on Muistisairauden monet kasvot -kampanjan suojelija. Kampanjan verkkosivusto esittelee kymmenen tarinaa muistisairauden vaikutuksista suomalaisten elämään.

Ääneen pääsevät muun muassa muistisairaan isänsä asioista huolehtiva 21-vuotias Senni Sivonen ja 13 vuotta omaishoitajana toiminut Martti Hakala. Kirjailija Tommi Kinnunen pohtii ja analysoi isänsä Alzheimer-vuosia.

Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta ihmistä. Muistiongelmat ja -sairaudet koskettavat joka kolmatta suomalaista joko omien tai läheisen muistivaikeuksien kautta.

Millainen on sinun tarinasi?

Muistisairauden monet kasvot -sivusto on auki myös uusille tarinoille. Kuka tahansa voi kirjoittaa omat kokemuksensa ja kertoa, millaista arki on muistisairaana tai muistisairaan ihmisen tukena.

Samalla kun verkkosivusto antaa kasvot sairaudelle, se muistuttaa, että sairas ihminen on ennen kaikkea ihminen. Muistisairaus muuttaa elämää, mutta se ei vie elettyjä vuosia, elämänkokemusta ja persoonallisuutta.

Kahta samanlaista tarinaa ei ole. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja tosi.

Muistiviikkoa vietetään 18.–24.9. ja kansainvälistä Alzheimer-päivää 21.9.2017. ▶︎ Muistisairauden monet kasvot -sivusto

Kommentit (3)

Hyvämieli
Liittynyt24.8.2015

Muistisairas sukulaiseni asuu vielä kotona ja pärjäilee jotenkuten vaimon huolehtiessa asioista. Asioita sivusta seuranneena olen sitä mieltä että muistisairaan omaishoitajalle pitäisi järjestää vaikka kerran kuukaudessa "vapaapäivä." Miksiköhän Eino Grön tuntee vaikeaksi kysymyksen "tunteeko vaimo vielä Hänet?" Kyllähän sekin vaihe kuuluu sairauteen joten en ihmettele kysymystä. Muistisairas tätini kysäisi eräissä juhlissa mieheltäni, että kukas se tuo nainen on ja osoitti minua sormellaan. En loukkaantunut kysymystä koska ymmärsin sairauden laadun.

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015

Kiitos kommentista. Omaishoitolain mukaan jokaisella omaishoitosopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on kuitenkin oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa, jos hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. 

"Äly etsii, mutta sydän löytää." www.etlehti.fi/geron

Vierailija

Kiitos Ari näistä asioista joista saamme paljon tietoa. Parasta ikinä kaiken hömpän keskellä!

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies'

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita palveluja ikääntyneille. Palveluksessanne!

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat