Jotkut iäkkäät pyrkivät välttämään sosiaalipalveluja viimeiseen asti.

Iäkkäänä täytyisi kyetä vaatimaan omien oikeuksiensa toteutumista.

YHDENVERTAINEN pääsy tarkoituksenmukaisiin palveluihin on kansainvälisen ikääntymispolitiikan keskeinen tavoite. Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, että sosiaalipalvelujen saaminen voi olla iäkkäälle vaikeaa.

Vaikka julkisten palvelujen pitäisi olla tasapuolisesti kaikkien saatavilla, ikäihmisten tietoisuus sosiaalipalveluista vaihtelee todellisuudessa huomattavasti. Osa gerontologisen sosiaalityön asiakkaista ei tiedä, mitä sosiaalipalvelut ylipäätään ovat. 

Palvelujärjestelmämme edellyttää iäkkäiltä tietoa, osaamista ja sinnikästä luonnetta. Tuen tarpeessa olevan täytyisi itse osata ja jaksaa vaatia omien oikeuksiensa toteutumista.

Tietoa sosiaalipalveluista pitäisi olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla, mutta todellisuudessa iäkkäät ovat keskenään eriarvoisessa asemassa.

VÄITÖSKIRJATUTKIJA Jenna Peiposen mukaan ikäihmisten kokemukset sosiaalipalvelujen saamisesta ovat hyvin moninaisia ja tunteet vaihtelevat kiitollisuudesta syvään turhautumiseen.

Aiemmat huonot kokemukset voivat vaikuttaa siihen, että iäkkäät pyrkivät välttämään sosiaalipalveluja viimeiseen asti. Myös työntekijöiden asenteet ja byrokratia saattavat hidastaa avun saamista merkittävästi.

”Tämän vuoksi pidän tärkeänä, että palvelujärjestelmä olisi mahdollisimman helposti lähestyttävä myös sellaisille ihmisille, joilla ei ole resursseja etsiä itse tietoa palveluista tai taistella byrokratiaa vastaan”, Peiponen tiivistää.

Palveluja on kehitettävä kokonaisvaltaisesti.

SOSIAALIPALVELUJEN saamiseen vaikuttavat myös taloudelliset tekijät ja palvelujen sijainti. Tutkimuksen perusteella sosiaalipalvelujen saavutettavuus ei niinkään riipu jostain yksittäisestä tekijästä, vaan taustalla vaikuttaa yleensä useita toisiinsa yhteydessä olevia seikkoja. 

”Mikäli haluamme ennaltaehkäistä iäkkäiden ihmisten putoamista palvelujärjestelmän ulkopuolelle, tulisi palveluja kehitettäessä tarkastella niiden saavutettavuutta kokonaisvaltaisesti ja erityisesti vaikeissa elämäntilanteissa olevien iäkkäiden näkökulmasta”, Peiponen toteaa.

Journal of Social Service Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa haastateltiin gerontologisen sosiaalityön ja diakoniatyön asiakkaita. Gerontologisen sosiaalityön tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden hyvinvointia ja toimintakykyä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
Joulukuu
2017
2016

Kategoriat

Instagram

Sisältö jatkuu mainoksen alla