
Kuningasjätkä sisältää kaikki nostalgiset kesäteatterin elementit.
PERINTEINEN kesäteatteri on taas voimissaan kautta Suomen niemen. Helsingissä tangoa ja tukkilaisromantiikkaa tarjoaa Kivinokan kesäteatteri, jossa esitetään Markku Pölösen näyttämösovitus suositusta Kuningasjätkä-elokuvasta.
Näytelmässä eletään Suomen kesää maaseudulla silloin, kun tukkeja vielä uitettiin ja losojätkiä tarvittiin. Sisähommiin tottunut Tenho (Jere Hölttä) pestautuu tukkijoelle yhdessä äidittömäksi jääneen poikansa Topin (Theo Manninen) kanssa.
Uittohommiin tottumaton Tenho joutuu jätkäporukassa koville. Huumori on rankkaa eikä heikkoutta suvaita. Onneksi pelastajaksi löytyy vanha kuningasjätkä Hannes (Seppo Karvola). Hän kertoo Topille selviytymistarinoita entisiltä ajoilta ja opettaa Tenholle tukkilaisniksejä.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/kuningasjatka-geron.jpg?itok=0i_zs5nq)
TUKIT ovat muodostaneet jokeen ruuhkan ja hommat seisovat. Uittomiehet vetelehtivät, harrastavat härskinpuoleista jutunkerrontaa, käyvät lavatansseissa ja ottavat mittaa toisistaan. Lauletaan ja juodaan, vokotellaan naisia ja uhotaan äijien kesken.
Kuningasjätkä sisältää kaikki nostalgisen kesäteatterinäytelmän elementit. Nauttiakseen esityksestä katsojan on heittäydyttävä menneeseen maailmaan ja unohdettava nykyajan aatevirtaukset ja kotkotukset.
Siinä piileekin koko kupletin juoni. Menneen ikävöinnistä ja todellisuuspakoisuudesta syntyy esityksen ajaton voima, luja luottamus ihmisten väliseen rakkauteen ja inhimillisyyteen.
Kivinokan puitteet luonnon helmassa ovat kohdallaan.
KIVINOKAN kesäteatterin näyttelijäkaarti suoriutuu musiikkinäytelmästä kunnialla. Vesa Mäkisen sävellykset eivät vedä vertoja 1950-luvun menestysiskelmille, mutta lauluosuudet tulevat hyvin hoidetuiksi. Tunnelmaa latistaa se, että mikrofoneista huolimatta lauluja pysähdytään tulkitsemaan katsomon takaosan katonrajaa lasittuneesti tuijottaen.
Kesäteatteriin sopii sekin, että ”orpo moottoriturpa” Antero Kottarainen (Petteri Kaukoranta) ja ”ihmelapsi” Jorma Puukko (Karri Liukka) varastavat liukaskielisinä uittomiehinä lopulta show’n ja pääosien esittäjät joutuvat statistin rooliin. Myös orkesteri panee parastaan.
Kivinokan kesäteatterin puitteet luonnon helmassa ovat kohdallaan. Katsomo on katettu, ja buffetin puolella tarjoilu pelaa ensiluokkaisesti.
Näiden esitysten hinnoissa on jonkin verran eroja, mutta ovat kyllä upeita kokemuksia.
Hieno juttu!
Mahtava juttu!