Näyttelijät Raisa Vattulainen, Petriikka Pohjanheimo ja Maiju Saarinen esittivät Harmony Sistersin tarinan viime talvena Lahden kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.
Suomen ensimmäinen iskelmälauluyhtye heräsi uudelleen eloon musiikkiteatteri Kapsäkissä Helsingissä, kun taitava kolmikko tulkitsi Harmony Sistersin lauluja pianisti Marko Puron säestyksellä. Samalla esitys kävi läpi Vera, Maire ja Raija Valtosen elämänkaarta Kotkasta Saksaan, Ruotsiin ja Keski-Euroopan kiertueille.
Illoin kynttilät siellä kun syttyy
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/sa-kuva-106284nelio.jpg?itok=FNAAySoI)
Suomalaisen viihteen historioitsijan Maarit Niiniluodon mukaan iskelmien sanoitukset nousivat arvoonsa nimenomaan sota-aikana. Tanssiminen oli kielletty ja radiota kuunneltiin niin kotona kuin rintamalla. Kaiho ja kaipaus valtasivat mielet.
Harmony Sisters esiintyi sotasairaaloissa, asemiesilloissa ja viihdytyskiertueilla sekä Suomessa että Saksassa. Säveltäjä, kapellimestari George de Godzinsky on todennut, että ilman Harmony Sistersiä sodanaikainen Suomi olisi ollut pelkkä kuoppa täynnä toivottomuutta.
George de Godzinsky sävelsi Harmony Sistersille useita hittejä, kuten Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, Hymyillen ja Sulle kauneimmat lauluni laulan. Nämä ja amerikkalaisperäinen Kodin kynttilät kuuluivat sotavuosien suosituimpiin iskelmiin.
Niin kuin ennen taas käyn kotihin
Harmony Sistersin Sataman valot -kappaleen levytyksestä tuli kuluneeksi tänä vuonna 80 vuotta. Siskokset lopettivat esiintymisen vuonna 1956, mutta musiikki elää.
Iki-ihana Kodin kynttilät päätti tunteikkaan Harmony Sisters -lauluesityksen Kapsäkin lavalla. Olisipa hienoa saada Petriikka Pohjanheimo, Maiju Saarinen ja Raisa Vattulainen nyt viihdytyskiertueelle kautta maan vanhustentalojen ja palvelukeskusten. Tuskin kukaan säästyisi vuodattamasta ilon ja kaipuun kyyneleitä.
Nyt oon vanha ja ikkunan luona
Istun katsellen yön tähtihin
Taasen nään lapsuusaikani armaan
Niin kuin ennen taas käyn kotihin
Illoin kynttilät siellä kun syttyy
Unelmissain mä siell' olla saan
Kodin kynttilät lämpöisin liekein
Teitä unhoita en milloinkaan
(Suom. sanat Usko Kemppi)
Juuri tämä on sitä, mitä vanhukset kaipaavat palvelutaloissa ja joka piristäisi heidän elämäänsä. Kuinkahan palvelutalojen henkilökunnan saisi innostumaan asiasta vai vedotaanko rahan puutteeseen. Tässä miltei naapurissa on palvelutalo ja vielä parisen vuotta sitten oli mukavaa ohjelmaa, mutta nykyään ei enää ole muuta kuin ompeluseura ja sitä rataa.
Ei aina vaadita muuta kuin laulavia ihmisiä, joku joka osaa säestää pianolla, kitaralla tms ja tämä porukka voi yhtä hyvin mennä paikallisia vanhuksia viihdyttämään. Tuumasta toimeen vain!
Mutta laulujen ja musiikin tulisi olla sellaista josta vanhusten nuoruusvuodet palautuvat mieleen.
Kiitos hyvistä kommenteista. Kannattaa kuunnella myös Muistojen bulevardia radiosta Ylen ykköseltä arkisin kello 9.
"Äly etsii, mutta sydän löytää." www.etlehti.fi/geron