Kirjoitukset avainsanalla etiikka

Lanta- ja lypsyrobotit ovat korvaamattomia navetoissa. Tuotantolaitoksissa teollisuusrobotit taas hitsaavat ja kokoavat tasalaatuisia tuotteita 24/7 vähentäen työvoiman tarvetta etenkin mekaanisessa vuorotyössä.

Myös vanhustenhoitoa robotoidaan jo silmät kiiluen säästöjen himosta, mutta onko kukaan muistanut kertoa näille putkiaivoisille insinööreille ja liukaskielisille konsulteille, että vanhus ei ole lantakasa eikä työstettävä metallikappale?

Vanhustenhoidon robotointia perustellaan ennen kaikkea sillä, että uljas uusi tekniikka tarjoaa henkilökunnalle aikaa ja voimavaroja vanhusten kanssa seurusteluun. Hyvinvointi lisääntyy. Katin kontit! Lyön vetoa, että ihmisille jaetaan potkuja sitä mukaa kuin robotit marssivat vanhustyöhön.

Mustavalkoinen tarina hyvistä tai pahoista roboteista ei tietenkään kerro koko totuutta. Ikäteknologia tarjoaa jo nyt loistavia sovelluksia, ja robotiikka saattaa parantaa myös vanhusten elämänlaatua, jos sillä ei yritetä ensisijaisesti kompensoida ihmisten välisen kosketuksen ja kohtaamisen puutetta. 

Nykyisin vähät hoitajat siivoavat, pesevät pyykkiä, laittavat ruokaa, annostelevat lääkkeitä ja istuvat tietokoneella, joten vanhusten hoitoon ja hoivaan jää aina vain niukemmin aikaa.

Jospa ei edes yritetä korvata hoitajaa sosiaalisella tai vuorovaikutteisella robotilla. Osaisiko insinööri sen sijaan ohjelmoida robotin tiskaamaan, pyykkäämään ja huolehtimaan vanhustentalon jätehuollosta? Käyttäisikö robottiauto mummoja ja pappoja vaikka ajelulla? Voisiko seksirobotti olla paremman puutteessa ihan okei?

Vanhustyössä robotin ja ihmisen yhteispeli ei ole eettisesti lainkaan ongelmatonta. Milloin sitä aletaan pohtia? 

Lisätietoja: Jari Pirhonen, Geronteknologiasta gerobotiikkaan?
Gerontologia-lehti 1/2016
 

Kommentit (2)

Maija
Liittynyt15.10.2015

Minulle sopisi vallan hyvin yksin asuminen robottien avustamana vanhana, kun en yksinäisyyttä kavahtanut nuorenakaan. Ihmiset ovat läheisyyden tarpeeltaan ja seurallisuudeltaan erilaisia.

Aamun Helsingin Sanomat kertoi, että Vantaalla lasten­suojelun työntekijät ovat tehneet aluehallintovirastoon kantelun omasta työpaikastaan. Työmäärä on liian suuri, eivätkä lapset saa tarvitsemaansa suojelua.

Myös vanhustenhoidon epäeettisiä arkirutiineja käsitellään julkisuudessa tuon tuosta. Viime aikojen räikeimpiä esimerkkejä ovat olleet Turun kaupunginsairaalan vanhuspsykiatrian osaston väärinkäytökset sekä lukuisat kotihoidon epäkohdat. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän mukaan osa kotihoidon vanhuksista elää kuin häkkieläimet.

Kyse on tärkeistä arjen eettisistä ongelmista, joihin ei ole yksioikoisia ratkaisuja. Jokainen vanhustyön ammattilainen joutuu pohtimaan, millaista on hyvä hoito ja eettisesti hyväksyttävä vanhusten kohtelu. Teenkö minä työni hyvin? Mikä estää tekemästä vielä paremmin? Uskallanko nostaa epäkohdat esiin? Siirränkö omaa vastuutani vai haenko ratkaisuja?

Etiikka etsii vastausta kysymykseen, mikä on oikein. Sosiaali- ja terveysalalla lähdetään liikkeelle viidestä peruspilarista:

  1. Ammattilainen kunnioittaa asiakkaan ihmisarvoa ja perusoikeuksia. Itsemääräämisoikeudella on lain suoja.
  2. Lähtökohtana on asiakkaan etu. Keskeisenä tavoitteena on hyvän tekeminen ja vahingon välttäminen. 
  3. Toiminta edellyttää keskinäistä luottamusta, rehellisyyttä ja molemminpuolista sitoutumista sovittuihin tavoitteisiin ja toimintaan. Kyse on vuorovaikutuksesta.
  4. Ammattihenkilöstö vastaa työnsä laadusta. Eettinen osaaminen kuuluu olennaisesti ammattitaitoon, ja ammattilainen tuntee hyvällä tavalla ylpeyttä omasta alasta ja osaamisestaan.
  5. Hyvä hoito ja palvelu edellyttävät vastuullisia päätöksiä ja toimintakulttuuria. Erityistä huomiota tulee kiinnittää etiikan ja talouden välisiin jännitteisiin. 

Vanhustyön eettisyys ei toteudu vain ideoita ja tavoitteita maalailemalla. Jokaisen työntekijän on sitouduttava niiden toteuttamiseen. On oltava uskallusta ja otettava vastuu toimeenpanosta. Täytyy uskaltaa avata suunsa.

Myös päättäjien sietäisi katsoa peiliin. Samaan aikaan kun ministeri tunnustaa, että osa vanhuksista elää jo nyt kuin häkkieläimet, hallitus sen kuin säästää lisää vanhustenhoidosta. 

Lähde: Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE, Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta

Kommentit (0)

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies'

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita palveluja ikääntyneille. Palveluksessanne!

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat