Kirjoitukset avainsanalla kärkihanke

Työterveyslaitos on kiinnittänyt huomiota sairaanhoitajien, lähihoitajien ja kodinhoitajien sairauspoissaoloihin. Hoitohenkilöstön työkuorma ylittää sietokyvyn rajat.

Viime kesänä Kuopion yliopistosairaalan hoitajat turvautuivat äärimmäiseen keinoon. He kieltäytyivät ylitöistä ja kantelivat valvontaviranomaisille siitä, että henkilökuntaa on yksinkertaisesti liian vähän. Mitta tuli täyteen.

Hoitoalalla työn ja levon vuorottelu on yksi tärkeimpiä keinoja ehkäistä uupumusta. Työstä pitää pystyä irrottautumaan myös henkisesti, ja siksi vapaat ja lomat ovat äärimmäisen tärkeitä.

Yli puolet vapaapäivistä pitämättä

On kuitenkin olemassa yksi virallinen hoitajien ryhmä, jolta jää pitämättä jopa puolet vapaapäivistä. Noin 50 % omaishoitajista ei käytä lakisääteisiä vapaitaan.

Vaikka jokaisella sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi tai kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti, vain 39 % helsinkiläisistä omaishoitajista oli käyttänyt oikeuttaan viime vuonna kesän loppuun mennessä.

Luvut ovat karmaisevia.

Miksi omaishoitajat eivät pidä vapaitaan?

Nykyinen järjestelmä ei selvästikään mahdollista vapaan ottamista sillä tavoin kuin omaishoitajat haluaisivat.

Kuntien palvelutarjonta ei ole alkuunkaan riittävää. Hoitopaikkoja vapaiden ajaksi on liian vähän tai ne ovat sopimattomia. Lisäksi vain pieni osa kaikista omaishoidossa olevista saa kotihoidon tukipalvelua.

Vapaapäivien järjestely on monesti hankalaa tai kallista, eikä palveluissa huomioida yksilöllisiä tarpeita. Apua ei saa kotiin, ja tunneside tai käytännön syyt estävät puolison lähettämisen hoitoon. Hoidettava saattaa vastustaa ajatusta, eikä omaishoitaja itsekään koe vapaata aina tarpeelliseksi. Tiedonpuute on ongelma.

Samaan aikaan, kun omaishoidon vahvistaminen kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin, omaishoitajien iäkkään kärkikaartin annetaan lyyhistyä hiljaa taakkansa alle.

Pääasia on, että omaishoidolla säästetään sosiaali- ja terveydenhuollon menoja useita miljardeja euroja joka vuosi.

Kommentit (6)

70-vuotias

Olisiko niin että omaishoitajan suhde hoidettavaansa on niin läheinen ettei uskalleta edes ottaa puheeksi vaikkapa kuskaamista muualle päiväksi jolloin molemmat saisivat toisistaan lomaa. Sitten on niitä omaishoitajia jotka pelkäävät että muut läheiset tuomitsevat jos hän haluaa vaikka olla päivän vapaana ihan omia asioita varten. Valitettavasti olen kuullut  supsutusta miten joku ei viitsi hoitaa äitiään vaan kuskaa hänet kerran kuussa päiväksi pois silmistään. Mielestäni omaishoitajan kannalta olisi ehdottoman hyvä päästä välillä hengähtämään ja purkamaan paineita. Hyvä kun tästä asiasta puhutaan enemmän ja tuodaan esiin eri näkökulmia omaishoitajan arjesta.

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015

Kiitos kommentista. Asia on juuri niin kuin kirjoitat.

Tuula Mikkola totesi väitöstutkimuksessaan, että vaikka hoiva muuttaa arjen käytäntöjä, parisuhde ei helposti kutistu pelkäksi hoivasuhteeksi.

"Äly etsii, mutta sydän löytää." www.etlehti.fi/geron

Vierailija

Omaishoitajien avuksi on omalla asuinpaikkakunnallani koulutettu perhehoitajia. Osavuorokautiseksi avuksi tai tilapäishoitoavuksi. Tämä mahdollistaisi omaishoitajan pääsyn omiin menoihinsa päivällä tai illalla. Perhehoitaja voi tulla myös hoidettavan kotiin eli ikäihmistä ei tarvitsisi rahdata mihinkään. Tällä hetkellä näitä perhehoitajia on liikaa täällä, palvelua eivät omaishoitajat käytä. Itse olen yksi tällainen koulutettu ja kerran viikossa olisin hyvin voinut tulla säännöllisesti päästämään omaishoitajaa vapaille.  Eli kyllä apua saa kotiin, toki paikkakunnasta riippuen.

70-vuotias

Tosiaan," paikkakunnasta riippuen" Mitenkähän niin moni asia terveydenhuollossa riippuu paikkakunnasta? Eikö tuollainen perhehoitomalli saa tuulta siipien alle laajemminkin. Missä mättää ettei asioita viedä eteenpäin. Jos jossakin on hyväksi havaittu idea, niin miksi sitä ei tosiaan kokeilla muuallakin? Joskus tuntuu että ei viitsitä, täytyy tehdä jotakin!

Sanomalehdestä pisti silmään pikku-uutinen. Suomussalmen kunnan vanhusneuvosto oli ilmaissut huolensa kotihoidossa käytettävien vaippojen huonosta laadusta.

Ilahduin siitä, että vanhusneuvosto oli kiinnittänyt huomiota tärkeään asiaan ja ymmärtänyt vaatia pikaista muutosta epätyydyttävään julkiseen hankintaan. Sitten luin uutisen loppuun ja otsasuonet pullistuivat vihasta.

Saatanan sote-tunarit, viekää nyt vaipatkin vanhoilta ihmisiltä!

Vuotoa ja hajuhaittoja

Suomussalmen vanhusneuvosto oli saanut vihiä uusista kehnoista vaipoista vanhusten omaisilta, ystäviltä ja kotihoidon työntekijöiltä. Heikko laatu aiheuttaa virtsan ja ulosteen vuotoa, hajuhaittoja ja kaikinpuolista epämukavuutta.

Pyykkiä tulee lisää, vaate- ja jätehuollon kulut kasvavat ja kokonaiskustannukset muodostuvat kohtuuttoman korkeiksi.

Toukokuussa vanhusneuvosto teki Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle aloitteen, jossa vaaditaan parempia vaippoja. Hölmökin ymmärtää, että tuommoisista vaipoista pitää päästä eroon ja nopeasti. Koti- ja omaishoidossa ei kaivata yhtään ylimääräistä huolen aiheuttajaa.

Aloite on loppuun käsitelty.

Kesäkuun lopussa Kainuun soten hallitus kokoontui lähes kolmetuntiseen istuntoon. Vihoviimeisenä asiana oli vanhusneuvoston aloite huonojen vaippojen vaihtamisesta parempiin. Kuntayhtymän johtajan ehdotuksesta aloite lähetettiin virkamiesvalmisteluun.

Nyt elokuussa Kainuun soten hallitus löi viisaat päät yhteen uudemman kerran. Esityslistalla oli tärkeitä päätöksiä. Kajaaniin on rakenteilla uusi sairaala, ja siihen tarvittiin lainaa 159 miljoonaa euroa.

Lopulta kokouksessa päästiin asiaan numero 25, eli Suomussalmen vanhusneuvoston aloitteeseen kunnollisista vaipoista. Virkamiehet olivat ahertaneet kesän, ja hallitus oli kuin olikin valmis antamaan päätöksen. Joko nyt järki voittaa?

Nuija paukahti. Pöytäkirjaan tehtiin merkintä:

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hygieniavaippojen hankinta perustuu OYSin Erva-alueen hankintaan. Hankinta on kilpailutettu julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti. Asiasta on järjestetty koulutusta omaishoitajille.

Aloite oli loppuun käsitelty.

Laillista on.

Luin kielteisen päätöksen lakonisen perustelun Kainuun Sanomien pikku-uutisesta ja kirota pärskäytin. Ei voi olla totta! Virtsa ja ulosteet valuvat pitkin ihmisten kinttuja, ja Kainuun soten hallitus kohauttaa ylimielisesti olkapäitään. Laillista on!

Omaishoitajat ja läheiset kommentoivat päätöstä järkyttyneinä ja suruissaan.

”Kyllä kilpailuttaa saa, mutta päätöksiä tekevät sellaiset, jotka eivät ymmärrä arjen haasteista tuon taivaallista. Pyykin määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Housut ja lakanat ovat märkinä vaipoista huolimatta. Vanhusta ei voi viedä enää julkisille paikoille koska vaippa ei pidä.”

Kyse on ihmisyydestä.

Suomussalmi on vain 8 000 asukkaan pieni kunta Kainuun pohjoisosassa, mutta sen vanhusneuvoston upea aloite – ja tyly kohtelu – on mielestäni merkityksellinen koko Suomen vanhustenhoidon kannalta.

Asia ei kerta kaikkiaan saa olla loppuun käsitelty.

Vanhuspolitiikassa on aina kysymys ihmisyydestä, vallasta ja valinnoista. Ihmisten elämän ja todellisuuden ei pidä antaa kadota poliittiseen puppuun tai sote-kielen ja kilpailutusten taakse. Hoiva on nykyisin markkinatavaraa, mutta vaihtoehtoja on olemassa.

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Suomessa kotihoitoa kehitetään parhaillaan entistä yhdenvertaisemmaksi hallituksen kärkihankkeella. Ehkä kaikki kuolemme lopulta kotona omassa virtsassa ja ulosteissa maaten.

Vaihtoehto on aina olemassa. Kuka tekee aloitteen?

Kommentit (16)

vaipat tarpeen mukaan

Hyvälaatuset ja kulloisenkin tarpeen mukaiset pitäisi vaippojen olla. Itse on käyttänyt Tena-vaippoja ympäri vuorokauden jo kymmenkunta vuotta. Nyt olen eläkkeellä, ja saan säädetyn määrän vaippoja kunnan tuella. Se on kohtuus ja välttämätöntä! Muuten ei riittäisi eläke lääkkeisiin, asuntoon ja ruokaan. Vanhat vaatteet ja kirpparihankinnat riittävät.

Kata

Juu surkeita ne on, ei auta vaikka kuinka kouluttavat. Hyvää ja halpaa ei ole, läpi tihkuu nesteet. Näin on, sanoo hoitaja.

Marjaana

Uskomatonta! Ja kuvastaa toisaalta erinomaisesti päättäjien asenteita vanhuksia ja vanhustenhuoltoa kohtaan. Mitä halvemmalla hoidetaan, sen parempi - kokonaan ajattelematta mitä päätökset vaikuttavat ihmisiin. Sidotaan levottomat sänkyihin, siirretään Alma 200 km:n päähän kodistaan ja tutuistaan laitokseen, jossa tilaa, aviopari erotetaan toisistaan, jne.  Kadehdin kulttuureja, joissa vanhuksia arvostetaan ja kunnioitetaan, sillä sen he oikeasti ansaitsevat.  

Vierailija

Miten päättäjät saadaan heräämään että he itse ovat myös joskus vanhuksia. Tietysti heillä on varaa varmistua ajoissa yksityisistä hoivapalveluista ja ihan sama mitä se maksaa. Me veronmaksajathan maksamme heille että heillä on miellyttävä vanhuus ilman haisevia ja vuotavia vaippoja. Ei uskoisi että Suomus-salmellakin on noin alhaisia virkamiehiä/naisia asioita hoitamassa. Mutta eihän se liikuta niitä joita asia ei koske.

Vierailija

Ottakaa nyt hyvät ihmiset yhteyttä näihin virkamiehiin ja valittakaa päätoksestä. Mita enemmän valituksia sen parempi. Asialle on tehtävä jotakin. Tässä yhteystiedot:

https://sote.kainuu.fi/

Vierailija

Itse olen 34v ollut töissä vanhusten parissa 10v ja voin sanoa etten toivo eläväni vanhaksi. Ei mitään kunnioitusta siellä on vain potilaita ei ihmisiä. Ja mikäli kohtelet vanhusta ihmisenä on vaara joutua puhutteluun miten se on "ammattietiikan" vastaista.
Itse jouduin puhutteluun kun olin puhunut "hoidettaville" itseäni koskevista asioista. "Hoitaja ei saa puhua omia asioitaan vaan pitää puhua Potilaan asioista" näin minulle sanottiin. Suutuin koska pidin jokapäivä tapaamiani vanhuksia ystävinäni. Vaippa asiaan voisin sanoa että kaikille ihmisille ei sovi sama malli. Ahtereita on niin montaa mallia kuin on käyttäjiä. Järkevintä olisi jos jokainen saisi valita itse tai hoitajan avustuksella itselle sopivan ja siihen sitten saisi avustusta.

Suomessa on 24 000 yli 65-vuotiasta omaishoitosopimuksen tehnyttä omaishoitajaa. Nykyisessä vanhuspolitiikassa omaisiin ja läheisiin kohdistuu aina vain enemmän paineita "kotona asumisen tukemisen" varjolla.

Omaishoitajilla hoivan kannustimena on rakkaus ja lojaalisuus. Pientä korvausta vastaan he tekevät vaativaa hoivatyötä vuorokauden ympäri toisin kuin ammattilaiset, joilla on työaika. 

Omaishoidossa arki on auttamista, hoitotoimia, vaativaa lääkehoitoa ja aikataulujen noudattamista. Jokapäiväinen elämä on myös ennakoimattomuutta ja improvisointia. On pakko olla tavoitettavissa ja hoidettavan vieressä, mutta samalla on oltava hoidettavan puolestapuhuja ja aktiivinen toimija osana virallista palvelujärjestelmää.

Iäkkäät omaishoitajat kuvaavat arkea äärimmillään avovankilassa olemisena

Ulla Tikkasen tuore väitöstutkimus paljastaa, kuinka iäkkäät omaishoitajat tekevät hoivan vaatimusten lisääntyessä psyykkisesti ja fyysisesti yhä raskaampaa hoivatyötä. Äärimmillään he kuvaavat elämäntilannettaan avovankilassa olemiseksi.

Erityisesti omaishoidon alkuun ja muutosvaiheisiin liittyy epävarmuutta ja pelkoa osaamisesta ja pärjäämisestä. Omaishoitajat tarvitsisivat ammattilaisten apua, mutta he kokevat jäävänsä yksin. Omaishoitajat joutuvat itse ottamaan selvää asioista ja tekemään hakemuksia arkea helpottavista apuvälineistä ja kodin muutostöistä.

Tikkasen mukaan palvelujärjestelmän pitäisi tunnistaa omaishoitajien erilaisuus, omaishoidon vaiheet ja niiden kipupisteet sekä elämäntilanteesta johtuva haavoittuvuus. Tämä auttaisi ammattilaisia antamaan omaishoitajille juuri sitä tukea, mitä kukin eniten tarvitsee.

Tilannetaju, tahdikkuus, arjen rytmin seuraaminen ja herkkyys toisten tarpeille on tärkeää erityisesti silloin, kun ammattilainen menee toisen kotiin omaishoitotilanteessa.

Ulla Tikkanen väittelee 8.4. aiheesta Omaishoidon arki: Tutkimus hoivan sidoksista.

Kommentit (0)

Vanhusten perhehoidolla tarkoitetaan hoidon tai muun huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoito ei ole vielä vakiintunut osaksi vanhustenhuoltoamme, ja toistaiseksi sitä käytetään hyvin vähän. Jatkuvan perhehoidon piirissä oli vuonna 2014 vasta noin 220 vanhusta.

Hallituksen uudessa kärkihankkeessa pyritään nyt löytämään keinoja, joilla iäkkäiden perhehoitoa voitaisiin lisätä. Perhehoidosta yritetään tehdä entistä houkuttelevampi vaihtoehto. Hankesuunnitelmassa puhutaan jopa perhehoitokylistä ja perhehoidon keskuksista. 

Perhehoito saattaa sopia vanhukselle, jolla on vaikeuksia selviytyä arjesta yksin kotona mutta joka ei tarvitse palveluasumista tai laitoshoitoa. Hoito voi olla paitsi jatkuvaa myös lyhytaikaista, ja se antaa mahdollisuuden esimerkiksi omaishoidon sijaishoitoon tai kuntoutumiseen sairaalahoidon jälkeen. Perhehoitoa tarjotaan myös yöaikaan.

Perhehoitajilta ei edellytetä hoiva-alan koulutusta. Kunta tai kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa. Tavoitteena on säästää ja hillitä vanhustenhoidon kustannusten kasvua.

Vanhusten perhehoito laajenee lähivuosina räjähdysmäisesti. Miten valvonta hoidetaan? Kuka takaa hoidon laadun ja turvatun vanhuuden joka ikisessä perhehoitopaikassa? 

Perhehoidosta ei saa tulla vanhusten säilytyspaikkaa. Siitä on kehitettävä uusi mahdollisuus mielekkääseen elämään, osallisuuteen ja toimijuuteen vielä vanhana.

Kommentit (0)

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies'

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita palveluja ikääntyneille. Palveluksessanne!

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat