Kirjoitukset avainsanalla Kansalliskirjasto

Uusi E-kirjasto on avattu.

E-kirjaston käytännön toteutus on suuri pettymys. 

OLEN lukenut kaunokirjallisuutta pelkästään e-kirjoina toistakymmentä vuotta. Olen ostanut yli 150 kotimaista e-kirjaa ja lainannut kirjastojen kokoelmista todennäköisesti satoja e-kirjoja.

Vuosien varrella olen ladannut lukulaitteelleni valtavan määrän kirjallisuutta etenkin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastosta. Uutuuksien varaaminen on sujunut kätevästi, eikä lukeminen ole päässyt koskaan loppumaan. 

Nyt Helmet-kirjaston sähköinen käyttö päättyy. 

Kirjaston e-kirjoja ei voi lukea enää lukulaitteella, joka on suunniteltu kirjojen lukemiseen.
Kirjaston e-kirjoja ei voi lukea enää lukulaitteella, joka on suunniteltu kirjojen lukemiseen.

VALTAKUNNALLISEN E-kirjaston on määrä korvata nykyiset kirjastojen sähkökirjakokoelmat. Tänään avatun palvelun tuottaa Kansalliskirjasto yhteistyössä yleisten kirjastojen kanssa.

Valitettavasti uutta E-kirjastoa voi käyttää pelkästään sovelluksella, joka ladataan matkapuhelimeen tai tablettiin sovelluskaupasta. Kirjaston e-kirjoja ei siis pysty enää lukemaan tietokoneen näytöltä eikä lukulaitteilla, jotka tarjoavat lähes painotuotetta vastaavan lukukokemuksen.

Valtakunnallisen E-kirjaston käytännön toteutus on valtava pettymys nykyisen Helmet-kirjaston käyttäjälle, digiloikka muinaisuuteen. Itse en voisi edes kuvitella lukevani sähkökirjoja muuten kuin laitteella, joka on tehty nimenomaan kirjojen lukemista varten. 

E-kirjaston hyllyt ammottavat tyhjyyttään.

PETTYMYKSEKSENI totesin myös E-kirjaston kokoelman olevan niukkaakin niukempi. Valikoimassa on tällä hetkellä esimerkiksi kaksi dekkariksi luokiteltua e-kirjaa.

Kaikki suuret kustantajat loistavat poissaolollaan. Ne eivät ole myyneet kirjojaan uuteen palveluun, ja niinpä E-kirjaston digihyllyt ammottavat tyhjyyttään. 

Valtakunnallisen E-kirjaston piti antaa kaikille suomalaisille tasa-arvoinen mahdollisuus käyttää kirjastojen digitaalisia sisältöjä, mutta toisin kävi. Sovellus floppaa, ja tyhjästä on paha nyhjäistä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nyt kun iäkkäitä ihmisiä ajetaan nettiin kuin käärmettä pyssyyn, lapset ovat jo kyllästyneitä digiin. ”He haluavat kokea oikeita asioita.”

Näin sanoo Pirjo West, vuoden 2016 historian ja yhteiskuntaopin opettaja Kansalliskirjasto-lehden kesäkuun numerossa.

Niinpä niin.

Yhtä verkkopalvelua kokenut opettaja, opettajankouluttaja ja oppikirjailija kuitenkin ylistää. Finna.fi-palvelu on Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aarteiden ehtymätön runsaudensarvi.

Olen Pirjo Westin kanssa täysin samaa mieltä. Kokemukseni mukaan Finnan ainoa ongelma onkin sen laajuus. Tarjolla on jo nyt loputon määrä kiinnostavaa sisältöä ja tarjonta vain kasvaa.

Aiheuttaa voimakasta riippuvuutta.

Tässä kolme vinkkiä Finnan kiinnostavista aineistoista. Bonuksena on vielä linkki Kansalliskirjaston historiallisiin sanoma- ja aikakauslehtiin, joiden lukemiseen ei muutama sadepäivä riitäkään.

Varoituksen sana lienee paikallaan: Finna voi aiheuttaa voimakasta riippuvuutta, joten avaat linkit omalla vastuulla.

1. Suomalaisen elokuvahistorian vuosikymmenet

Elonet-kokoelmasta löytyvät niin suomalaisen elokuvan rakastetut klassikot Kulkurin valssista Juurakon Huldaan kuin Puolustusvoimain katsaukset sota-ajalta. Elokuvista on saatavilla runsaasti lyhyitä videotallenteita ja näyttäviä kuvia.

2. Finna Street löytää historiallisia kuvia sieltä missä olet.

Finna Street etsii käyttäjän sijainnin perusteella kuvia Finnasta, jossa on yli miljoona suomalaisten museoiden ja arkistojen valokuvaa. Sijainnin perusteella tapahtuva haku toimii luotettavimmin ulkona, kun tiedonsiirtoon käytetään mobiiliverkkoa.

3. Yli 100 000 Museoviraston kuvaa vapaaseen käyttöön

Museoviraston kuvien joukossa on näkymiä ja ihmisiä 1800-luvulta ja koko Suomen 1900-luvun kuvallinen kirjo. Kuvia on runsaasti 100 vuodenkin takaa ja uusimmat kuvat ovat 2000-luvulta.

4. Sanomalehtikatsaus vuosilta 1771–1920

Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771−1920 ilmestyneet sanomalehdet ja niitä voi lukea netissä.

Kansalliskirjaston digitoidut aineistot -palvelussa on noin 4,5 miljoonaa sivua sanomalehtiä ja noin 6,4 miljoonaa sivua ennen vuotta 1920 ilmestyneitä aikakauslehtiä.

Kuva: Kulkurin valssi (1941), Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Kommentit (2)

70-vuotias
1/2 | 

Kiitos taas hienosta artikkelista ja tätä vinkkiä täytyy alkaa tutkimaan ja kokeilemaan. Voi löytyä vaikka nuoruusmuistoja lehtien sivuilta.

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015
2/2 | 

Kiitos kommentista. Näissä riittää tutkimista, jos vain innostuu.

Kyky ajatella tänään toisin kuin eilen erottaa viisaat jääräpäistä. John Steinbeck

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Blogiarkisto

2018
Joulukuu
2017
2016

Kategoriat

Instagram