Kirjoitukset avainsanalla kuntavaalit 2017

Kun uudet kunnanvaltuutetut aloittavat kesäkuun alussa, he joutuvat suoraan myrskyn silmään. Heinäkuussa on määrä perustaa uusien maakuntien väliaikaishallinto.

Jokaisessa maakunnassa aloittaa silloin väliaikainen toimielin, joka käyttää valtaa, kunnes varsinaiset maakuntavaltuustot toimivat. Vastuun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on kaavailtu siirtyvän maakunnille vuonna 2019.

Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtajan Kaija Majoisen mielestä uudet kunnanvaltuustot tulevat olemaan muutosjohtamisen ytimessä. Toteutuessaan uudistus on Suomen hallintohistorian suurimpia muutoksia.

Millainen sitten on tulevaisuuden kunnan hyvinvointirooli iäkkään ihmisen kannalta?

Kaija Majoinen muistuttaa, että liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalveluilla on merkittävä rooli ikäihmisten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntien ja järjestöjen yhteistyön vahvistaminen tuottaa myös ikäihmisille mielekästä toimintaa ja vähentää yksinäisyyttä.

Uusi kuntalaki tekee mahdolliseksi monenlaisen osallisuuden. Ikäihmiset tulee ottaa oikeasti mukaan suunnitteluun ja aktiivisiksi toimijoiksi. On mahdollista järjestää erilaisia raateja ja kehittää palautejärjestelmiä. Vanhusneuvostojen kehittäminen ja osallistuva budjetointi ovat hyviä keinoja.

Ketkä vaaliehdokkaat lupaavat ottaa iäkkäiden ihmisten osallisuuden asiakseen?

Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on kunnan sydän.

Monet järjestöt kampanjoivat omilla kuntavaalitavoitteillaan. Paikallisia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on Suomessa noin 10 000. Osaltaan järjestötoiminta ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta luovat toimivan kunnan ja ehjän yhteiskunnan.

Vanhustyön keskusliitto jäsenjärjestöineen painottaa järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön vahvistamista myös muuttuvassa sote-järjestelmässä. Kuntien hankinnoissa on turvattava lähipalvelut iäkkäille ihmisille ja huomioitava paikalliset palveluntuottajat.

Muistiliitto taas rakentaa muistiystävällistä kotikuntaa. Kunnissa on panostettava muistisairauksien ennaltaehkäisyyn sekä muistisairaiden ihmisten kuntoutukseen ja hoitoon.

Muistisairaan ja hänen läheistensä on voitava luottaa, että kotikunnassa saa palvelua, joka tukee omannäköistä ja turvallista elämää. Muistisairaus ei ole este edes vaaliehdokkuudelle.

Onko ehdokkaasi sitoutunut rakentamaan muistiystävällistä kuntaa?

Kommentit (0)

Äänestäjät ovat nostaneet vanhusten elinolojen turvaamisen kuntavaalien tärkeimmäksi teemaksi. Jopa 94 % suomalaisista pitää vanhustenhuoltoa erittäin tai melko tärkeänä aiheena huhtikuun vaaleissa. Tämä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Terveyspalvelut ja sote-uudistus korostuvat vaalikeskustelussa, vaikka kuntien tehtävät liittyvät tulevaisuudessa sosiaalitoimen ja terveydenhuollon sijasta koulutukseen, sivistykseen, hyvinvointiin ja paikallisen elinympäristön kehittämiseen. Puolueet tarttuvat hanakasti teemaan, joka kiinnostaa äänestäjiä.

Mitä puolueet sitten lupaavat eläkeläisille ja vanhusväestölle? Kysyin tärkeintä lupausta eduskuntapuolueilta ja sain vastaukset kaikilta muilta paitsi Suomen Keskustalta.

PERUSSUOMALAISET kantaa huolta oikeuksista ihmisarvoiseen elämään. Puolueessa ikääntynyt ei ole vain taloudellisin perustein siirrettävä rasite, vaan kunnioitusta ja arvostusta ansaitseva ihminen. Perussuomalaiset lupaavat lisää lähipalveluja ja parannusta omaishoitajien asemaan. Hoivan tulee olla riittävää ja inhimillistä, mutta ei liian passivoivaa.

KOKOOMUS antaa lupauksen sujuvasta ja turvallisesta arjesta parantamalla kodin ja ympäristön turvallisuutta sekä panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten omaishoitajien jaksamiseen. Kokoomus lupaa ottaa hyvinvointialan järjestöt täysimittaisesti mukaan palveluiden tuottamiseen. Osaamista tulee parantaa muistihäiriöiden ja -sairauksien tunnistamisessa ja hoidossa.

SDP lupaa turvata ikääntyvien ihmisten palvelut, parantaa etenkin kotihoitoa sekä vahvistaa turvallista arkea ja toimintakykyä. Sote-uudistuksessa SDP aikoo pitää huolta siitä, että ikääntyvän väestön palvelukokonaisuudet toimivat, eivätkä asiakasmaksut tai digitalisointi nouse palvelujen käyttämisen esteeksi. Puolueelle tärkeintä on pitää kaikki mukana.

VIHREÄT puolustaa julkisia palveluja, joita ikääntyvä väestö tarvitsee ja joiden saatavuus on edellytys arvokkaan vanhuuden turvaamiselle. Lupauksena on vahvistaa terveyskeskuksia matalan kynnyksen palveluna lähellä jokaista. Vihreät pitävät esillä pienituloisimpien eläkeläisten tilannetta. Heille tasavertaiset julkiset palvelut − kulttuuri, liikunta ja kirjastot − ovat tärkeitä.

VASEMMISTOLIITTO lupaa taata turvallisen ja arvokkaan vanhuuden riittävällä hoitajamitoituksella. Puolueen mielestä vanhuspalvelulain säädösten noudattamista kunnissa on valvottava nykyistä tehokkaammin. Vanhushoivassa pitää olla aikaa kohtaamiselle, ulkoilulle ja viriketoiminnalle, eikä hallituksen linjausta hoitajien määrän vähentämisestä tule panna toteen.

RKP antaa lupauksen ikäihmisten asioiden aktiivisesta ajamisesta. Puolue on uudistanut senioripoliittisen ohjelmansa, ja jäsenliitto Svenska seniorer i Finland on edustettuna kaikissa puolueen poliittisissa osastoissa. Paikallisesti RKP toimii vanhusneuvostoissa. RKP haluaa pitää sosiaalipalvelut kunnissa ja vastustaa hallituksen ehdotusta sosiaalipalvelujen viemisestä maakuntiin.

KRISTILLISDEMOKRAATIT haluaa turvata laadukkaan vanhustenhoidon. Vanhuspalvelut on saatava sellaiselle tasolle, ettei vanhenemista tarvitse pelätä. On saatava riittävästi hoitavia käsiä ja aitoa välittämistä. Omaishoitajien taakkaa kristillisdemokraatit lupaavat helpottaa vapaapäiväjärjestelyillä ja kotiavulla. Yksinäisyyttä ja turvattomuutta poistetaan vertaistuella ja tukihenkilöiden avulla.

Niinpä, yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista. Kun puolueissa puhutaan iäkkäistä ihmisistä, puhutaan automaattisesti sosiaali- ja terveydenhuollosta. Turvallinen arki ja riittävät vanhuspalvelut ovat mantroja, joita toistavat taas kaikki.

Ilmoitus äänioikeudesta kolahti juuri postiluukusta. Pitäisikö äänestäjänä sittenkin kiinnittää huomiota uusien kunnanvaltuutettujen todellisiin vaikutusmahdollisuuksiin? Mistä yksittäiset ehdokkaat antavat sanansa? Onko lupauksien lunastus aikanaan edes valtuutetun päätäntävallassa?

Kuuluuko turuilla ja toreilla pelkkää sanahelinää?

Kommentit (5)

PKolli

Hyvä keskustelun avaus. En oikein jaksa uskoa kenenkään lupauksiin, koska keskustan hellimä maakunta on soten myötä monessa temppelin harjalla. Erilaisia hyvinvointiyhtymiä ollaan jo tekemässä kuntien kesken ja mitä siellä tapahtuu?  Ainoastaan vaatimus säästöistä. Siis suljetaan hyväkuntoisia hoitolaitoksia, vaikka esim. omaishoitajien tarvitsemat vapaapäivät uhkaavat kariutua, koska ei olekaan näitä ympärivuorokauden hoitolaitoksia.  Hyvin moni jo sanoo, että olisi kannattanut korjata ne virheet, mitä on ollut näkyvissä terveyden ja sosiaalipuolen hommissa eikä yrittää runnoa sotea ja maakuntia väkisin. Vanhustenhoito on väliinputoaja monessa kunnassa, koska näyttää , että se jää kunnan tehtäväksi. Miten se leikattu kuntaveroprosentti riittää , kun sivistyspuoli haukkaa varmaan reilusti yli puolet käytettävistä verovaroista.?

vanhusten asialla

Nyt tarvitaan toimintaa eikä enää sanahelinää. Jo riittää tämä vanhusten huono hoito ja kohtelu.

Mikä maa tämä suomi oikein on, kun ei pida vanhuksistaan huolta. Hävettävää. Nyt on tehtävä jotain.

Jo riittää tämä vanhusten sortaminen. Äänestäkää nyt hyvät ihmiset sellaisia politiikkoja, jotka ovat vanhusten asialla todella!

Vaalikarjaksi haukutaan hyväuskoisia äänestäjiä, jotka on helppo jymäyttää luottamaan lipeväkielisten poliitikkojen ympäripyöreisiin lupauksiin. Mahdanko kuulua laumaan?

Kuntavaalien alla meille luvataan joka tapauksessa taas yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista. Elämme kovia aikoja, kallis ystävä, mutta säästöt ja leikkaukset on poistettu päiväjärjestyksestä. Nyt jaetaan lahjoja kaikille.

Uskokoon ken tahtoo. Totta kai vaalikarja saa raippoja hallituksen kehysriihestä heti kuntavaalien jälkeen.

Toden sanoakseni äänestyspäätös on ollut minulle aina vaikea. Olen ollut liikkuva äänestäjä ja äänestänyt milloin henkilöä, milloin puoluetta. Olen kiertänyt vaalikojuja, käyttänyt vaalikoneita ja jäänyt kaipaamaan Leif Salménin vaalitenttejä. Yleensä olen kuitenkin lopulta vääntäytynyt uurnille, enemmän tai vähemmän velvollisuudentuntoisesti.

Millainen on tulevaisuuden kunta?

Kuntavaalit käydään tänä vuonna ensimmäistä kertaa keväällä, 9. huhtikuuta. Kuntien rooli on muuttumassa vaalikauden aikana, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntatasolle vuonna 2019. Uudistus on Suomen hallintohistorian suurimpia. Mistä kuntavaaleissa nyt on kyse? Mitä valtuustot enää päättävät? Joutaisivatko tyhjenevät kunnantalot jo eläkeläisten ja kulttuuriväen käyttöön?

Tämä vanha kanttura on päättänyt ottaa asioista vähän selvää. Postaan ainakin pari blogimerkintää kuntavaaleista vielä ennen ennakkoäänestystä. Tietääkö kukaan, millainen on tulevaisuuden kunta? Katsotaan, mitkä asiat kiinnostavat vanhusjärjestöjä. Mihin asiantuntijat kehottavat kiinnittämään huomiota? Mitä puolueet lupaavat eläkeläisille?

Kuntavaaleissa äänestetään eduskuntavaaleja laiskemmin. Vuoden 2012 kuntavaaleissa kävi äänestämässä enää 58,3 prosenttia äänioikeutetuista ja äänestäneiden osuus laski 2,9 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista.

Kenen sietäisi katsoa peiliin?

Kommentit (4)

PKolli

Jokaisen äänestysikäisen pitää katsoa peiliin, koska muuta keinoa vaikuttaa kuntansa asioihin ei ole. Toki kaikki torikokoukset ja mielenilmaisut noteerataan jotenkin, mutta kunnanvaltuustossa istuvat ihmiset tekevät viime kädessä ne päätökset. Ihan tärkeitä asioita jää vielä kunnanvaltuuston hommiin, vaikka sote viedään maakuntaan.

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015

Kiitos kommentista. Kuntaliitto on jopa sitä mieltä, että valtuutetuilla on tulevaisuudessa entistä enemmän aitoa päätettävää. Puuhastelevatko valtuustot nyt joidenkin epäaitojen asioiden kimpussa?

"Äly etsii, mutta sydän löytää." www.etlehti.fi/geron

PKolli

Jatketaan juttua,  valtuustot päättävät tällä hetkellä niin monesta asiasta, että harva valtuutettu on asiantuntija jokaisessa asiassa. Yleensä valtuusto ei keskustele eikä äänestä, kun asia on riittävän iso hallittavaksi, virkamiehen esitys hyväksytään. Nyt kuntiin jää sivistys- , kaavoitus-ja liikunta-asiat, ainakin meidän kunnassa on näin. Kaikki nämä asiat ovat konkreettisia, ovatko koulut kunnossa,  onko kaavoitus kunnossa ja saavatko senioritkin tarpeeksi liikuntaa. Asioita, jotka koskettavat melkein jokaista kuntalaista, jopa sitä päiväkotilastakin, koska päiväkodit ovat usein koulujen yhteydessä.

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015

Kuntaliiton mukaan tulevaisuudessa kunnat huolehtivat mm. nuorisopalveluista. Erikseen ei mainita eläkeläisten tai muistisairaiden palveluja, mutta toivottavasti iäkkäitä ihmisiä ei unohdeta, vaikka sote siirtyy maakuntiin. Elämä ei ole pelkkäää sotea. Palaan asiaan vielä blogissa. Kiitos palautteesta!

"Äly etsii, mutta sydän löytää." www.etlehti.fi/geron

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies'

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita palveluja ikääntyneille. Palveluksessanne!

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat