Kirjoitukset avainsanalla THL

Vaikka suurin osa iäkkäistä haluaa asua omassa kodissaan, toivomus asua muualla kuin kotona yleistyy toimintakyvyn tai terveyden heikentyessä.

Vanhusasiavaltuutettu vastustaa ympärivuorokautisen hoivan jatkuvaa vähentämistä.

IKÄÄNTYNEIDEN kotihoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa supistetaan parhaillaan rajusti taloudellisista syistä. Samalla hallitus ja hyvinvointialueet edistävät hartiavoimin niin sanottua yhteisöllistä asumista korvaamaan ympärivuorokautista palveluasumista.

Lain mukaan yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa.

Yhteisöllinen asuminen on edullisempaa, sillä henkilökunta ei ole koko ajan läsnä. Edullisuus, tuo sotepalvelujen maaginen taikasana! 

Yksinäisyyden taustalla olevien syiden tunnistaminen ja huomioiminen olisi tärkeää. Kuva: THL

VANHUSASIAVALTUUTETTU Päivi Topo on jo saanut yhteydenottoja erittäin vaikeista tilanteista, joissa iäkkäät ihmiset ovat jääneet vaille tarvitsemiaan palveluja. Toistaiseksi on epäselvää, miten yhteisöllinen asuminen saadaan vastaamaan esimerkiksi muistisairautta sairastavien jatkuviin avun ja tuen tarpeisiin.

Vanhusasiavaltuutetun mielestä kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan jatkuva vähentäminen on lopetettava. ”Karuimmat tilanteet eivät todennäköisesti kuulu vanhusasiavaltuutetun toimistoon asti, ja olen hyvin huolissani heistä, joilla ei ole ketään läheistä tukenaan”, Topo sanoo.

Vanhusasiavaltuutettu vaatii päättäjiä kantamaan uudistuksissa vastuun siitä, että iäkkäät ihmiset saavat tarvitsemansa lakisääteiset palvelut. Se ei onnistu ilman riittäviä taloudellisia resursseja. 

Kotihoidon asiakkaista joka kolmas kokee yksinäisyyttä.

SUURIN osa iäkkäistä haluaa asua omassa kodissaan. Kuitenkin THL:n tuoreessa tutkimuksessa joka kuudes kotihoidon asiakas tai hänen läheisensä arvioi, että asiakkaan olisi parempi asua muualla kuin kotona.

Kotihoidon asiakkaista peräti joka kolmas kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyys ja toive asua muualla kuin kotona taas lisäävät muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. Tällainen palvelujen yhteensopimattomuus kuormittaa niin asiakasta kuin palvelujärjestelmää.

Jotkut iäkkäät ihmiset voisivat hyötyä yhteisöllisestä asumisesta, mikäli heidän todelliset palvelutarpeensa ja toiveensa otettaisiin huomioon. Mutta miten sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta järjestyy yhtäkkiä ilman rahaa? Simsalabim!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kävin ottamassa influenssarokotteen työterveyshuollosta ja samalla reissulla kysyin taas jäykkäkouristusrokotetta. Kansallisen rokotusohjelman mukaan tehosterokotus pitäisi tuikata aina 10 vuoden välein ja nyt olisi jo aika.

Sairaanhoitaja totesi, ettei rokotetta ole ollut kunnolla saatavana enää vuosikausiin. Saman olin kuullut toiselta lääkäriasemalta aiemmin.

En ole onnistunut saamaan rokotetta edes julkisesta terveydenhuollosta. Syyskuun lopussa terveysasema perui rokotusajan tekstiviestillä ja ilmoitti syyksi rokotteen loppumisen.

Kaikki rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet ovat aikuisille maksuttomia, ja ne pitäisi saada omalta terveysasemalta. Nyt jäykkäkouristusrokotetta ei saa sieltäkään.

Miten tilanne voi olla mahdollinen?

Toistaiseksi en ole onnistunut saamaan jäykkäkouristusrokotetta mistään. Terveydenhoidon ammattilaiset kertovat kuin yhdestä suusta, että halpoihin perusrokotteisiin satsaaminen ei kiinnosta lääkeyrityksiä.

Jäykkäkouristusrokote on yksinkertaisesti liian halpa mahdollisimman suuria voittoja tavoitteleville lääkefirmoille, ja tällaisista rokotteista on koko ajan pulaa kansainvälisesti.

Suomessa kunnat vastaavat rokotusten käytännön järjestelyistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaa ohjeet rokotusohjelman toteuttamisesta, eikä se ole ollut ainakaan julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan huolissaan tilanteesta.

Rokotus olisi tärkeä iäkkäille.

Jäykkäkouristusta aiheuttava bakteeri on maaperässä yleinen, ja haavassa tai eläimen puremassa se voi aiheuttaa jopa tehohoitoa vaativan taudin. Jäykkäkouristus voi seurata pienestä haavasta, esimerkiksi ruusunpiikin pistosta.

Kattavien rokotusten vuoksi jäykkäkouristusta on esiintynyt maassamme enää harvoin. Kuinka nopeasti tilanne voi muuttua, kun rokotetta ei kerran saa?

Kustannus Oy Duodecimin Terveyskirjaston mukaan jäykkäkouristusrokotukset olisivat erityisen tärkeitä iäkkäille naisille, koska heiltä puuttuu miesten armeijassa saamia perusrokotuksia.

Kun vakavia sairaustapauksia esiintyy, potilas on lähes aina iäkäs. Riskiryhmään kuuluu etenkin yli 70-vuotiaita naisia.

Hey, let's be careful out there!

Kommentit (1)

Timo Totuus
1/1 | 

Jäykkäkouristusrokote on jo THL.än tilastojenkin mukaan turhin kaikista rokotteista. Koko kansan säännöllinen jäykkäkouristusrokotusohjelma alettiin,max vain 57 tapauksen perusteella 1957,joka ei mitenkään riitä syyksi rokottamiselle. Nyt tapauksia on niin vähän,ettei niitä,edes tilastoida ja harva edes ottaa ko. rokotteen,niin MIKSI rokottaa ja täyttää itsensä vaarallisilla adjuvanteilla ?

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Blogiarkisto

2018
Joulukuu
2017
2016

Kategoriat

Instagram