Kirjoitukset avainsanalla yksinäisyys

Nuoriso-ongelma meillä on ollut seuranamme kautta aikain, mutta nyt Kiinasta kuuluu kummia. Shanghailaiset vanhukset ovat alkaneet notkua joutilaana kauppakeskuksessa ja häiritä muita asiakkaita.

Vanhukset ovat hengailleet paikallisessa Ikeassa, ja huonekaluliike on saanut valituksia niin mummojen syljeskelystä kuin papparaisten tappelunnujakoista. Henkilökunta on pannut merkille, että sinkkuvanhukset tulevat kauppaan vain deittailemaan ja kahvilassa on pyöritetty jopa laitonta sokkotreffiryhmää.

Nyt vanhusjengit ovat saaneet porttikiellon. Vastedes Ikeaan pääsevät vain ostoksia tekevät asiakkaat ja kahvilassa on vanhusten vetelehtiminen kielletty.

Valtaa vanhuus

Ostarilla hengailevat vanhukset herättivät minussa toivonkipinän. Mieleen tuli vanhusjärjestöjen taannoinen eurovaalikampanja, jossa kehotettiin valtaamaan vanhuus. Teeseihin kuului muun muassa se, että kaikilla on oikeus itselle sopivaan vanhuuteen. Jokainen vanhenee omalla tavallaan. Vanha on yksilö.

Entä jos ikääntyvä väestö ottaa kehotuksen kirjaimellisesti?

Jos kaikki eivät tulekaan kiltisti askartelemaan kultaisen iän korttelikerhoon tai laulamaan maakuntalauluja palvelukeskuksen kuoroon? Ehkä jotkut vanhukset haluavat käyttäytyä holtittomasti ja viettää huonoa elämää.

Oi aikoja, oi tapoja

Ai kamala, entä jos aktiivinen vanhuus tarkoittaa rötöstelyä jossain vanhusjengissä. Etteivät vain ongelmavanhukset palvelutaloissaan punoisi jo juonia meidän kunniallisten veronmaksajien pään menoksi – ihan vain piruuttaan jotta eivät kuolisi tylsyyteen.

Kiinni jääminen ei pelota näitä paatuneita vanhusrikollisia, koska vankila ei ole mikään rangaistus moneen hoivakotiin verrattuna. Toisin kuin vanhuspalvelulakiin vankeuslakiin on kirjattu lokoisat oltavat: kirjasto, harrastustoimintaa, vähintään tunnin ulkoilu päivässä ja suhteiden ylläpito omaisiin tai muihin läheisiin.

Taisin ajautua sivuraiteelle.

Jotenkin tuo uutinen Ikeassa deittaavista yksinäisistä vanhuksista sai minut elättelemään toivoa paremmasta vanhuudesta. Ei ehkä rikollisesta mutta oman näköisestä. Ainakin he yrittävät vallata vanhuuttaan.

Samoin Malmin Prisman eteisaulassa tai Myyrmannin kauppakeskuksessa aikaansa viettävät eläkeläiset saavat päivittäin kaikki sympatiani. Vanhana minustakin olisi mukava päästä ihmisten ilmoille rupattelemaan.

Olisi mukava saada olla oma itsensä.

▶︎ Lue myös: Vanhainkoti ei ole vankila

Kommentit (1)

Tapasin vanhan rouvan, joka kertoi eläneensä avioliiton hyvin yksinäisenä.

Rakkaus vain hiipui. Kun lapset lähtivät kotoa, mies alkoi vieraantua omiin oloihinsa. Hiljaisuus tiheni vuosi vuodelta ja vuosikymmen vuosikymmeneltä.

Mies luki lehteä ja katsoi televisiota olohuoneessa, rouva leipoi ja teki käsitöitä keittiössä. Päivät kuluivat yksin yhdessä.

Rouva sanoi, että kun mies kuoli, hänestä ei oikeastaan tuntunut miltään. Ikään kuin kaikki tunteet olisi aikojen mittaan pakastettu niihin pullapusseihin, joita pakastin oli täpötäynnä.

Lähes 150 000 suomalaista tuntee yksinäisyyttä parisuhteessa.

Tapaamisestamme on jo aikaa, mutta keskustelu muistui elävästi mieleen, kun luin painotuoretta Yksinäisten Suomi -kirjaa. Tutkijat Osmo Kontula ja Juho Saari kirjoittavat, että Suomessa on lähes 150 000 naista ja miestä, jotka tuntevat yksinäisyyttä parisuhteestaan huolimatta tai sen takia.

Parisuhde on ihmisen hyvinvointiin, onnellisuuteen ja terveyteen eniten vaikuttava sosiaalinen suhde. Tutkijoiden mukaan yksinäisyys voikin olla syvintä ja ahdistavinta juuri parisuhteessa, koska yksinäisyyttä ei ”pitäisi” tuntea yhdessä. Yksinäisyyttä hävetään ja se saatetaan kokea henkilökohtaisena epäonnistumisena.

Miehet ovat keskimäärin tyytyväisempiä parisuhteeseensa kuin naiset. Naisilla on suuremmat odotukset parisuhdetta ja siihen kuuluvaa vuorovaikutusta kohtaan, ja myös naisten yksinäisyyden tunteet ovat yleisempiä kuin miehillä. Toisaalta suomalaiset miehet eivät ole tottuneet paljastamaan intiimeimpiä asioitaan muille, ja heidän suppeampi sosiaalinen verkostonsa tuottaa yksinäisyyttä.

Yksinäisyyttä yritetään lievittää surffaamalla netissä.

Kun toiveet kumppanilta saatavasta sosiaalisesta ja henkisestä tuesta eivät toteudu, yksinäisyyden tunnetta pyritään lievittämään monin tavoin. Yleisin tapa on surffata netissä. Sekä miehet että naiset katsovat paljon televisiota, mutta muuten keinovalikoimassa on huomattavia eroja sukupuolten välillä.

Miehet helpottavat yksinäisyyttä alkoholilla, itsetyydytyksellä ja pornolla tai seksillä muiden kanssa. Naisille tyypillisiä tapoja taas ovat syventyminen kirjallisuuteen, ystävien tapaaminen, liikunta ja lemmikkien hoito.

Parisuhteessa yhteinen vapaa-ajan vietto on todettu tärkeäksi. Myös fyysinen läheisyys ja tyydyttävä sukupuolielämä ehkäisevät yksinäisyyttä. Moni pyrkii täydentämään puolison puuttuvaa tukea muiden sosiaalisten suhteiden avulla, mutta tutkijoiden mukaan kehnon parisuhteen aiheuttamaa yksinäisyyttä ei ole mahdollista poistaa muilla suhteilla.

Parisuhde tarjoaa tukea ja läheisyyttä, joita ei saa muualta, ja yksinäisyys on usein viimeinen askel siinä puolisoiden ”erilleen kasvamisen” prosessissa, joka vähitellen johtaa eroamiseen.

Osmo Kontula ja Juho Saari uskovat, että vuorovaikutuksen parantaminen voi vähentää yksinäisyyttä parisuhteessa ja lisätä luottamusta suhteen toimivuuteen. Parisuhdeneuvonnasta tai pari- ja seksuaaliterapiasta saattaa olla apua.

Juho Saari (toim.): Yksinäisten Suomi. Gaudeamus 2016

▶︎ Lue myös: Yksin yksinäinen

 

Kommentit (2)

Vierailija

Yksinäiset miehet ovat myös deittisivustojen pääkohderyhmä, tai siis niiden sivustojen, joissa luvataan seksiseuraa ja niin sanottujen pettämissivustojen. Pettämissivustoilla on pääkäyttäjinä juuri nämä miehet, jotka ovat yksinäisiä parisuhteessa... Jotenkin surullista, mutta varmasti niin totta. Naisilla voi olla muita tapoja lievittää yksinäisyyttä, mutta miehillä yksinäisyys tiivistyy usein seksin puutteeseen. Pettämissivustoista varoitellaan tässä mainiossa jutussa: https://www.mynewsdesk.com/fi/aika/news/ovatko-ulkomaiset-treffisivut-hu... Monilla treffisivuilla ihmisten yksinäisyyttä käytetään häikäilemättä hyväksi, luvataan paljon, otetaan rahat, mutta mitään ei saa rahalle vastineeksi.

Kenenkään ei tarvitse hyväksyä väkivaltaa ja huonoa kohtelua. Puhuminen luotettavan henkilön kanssa on avuksi ja auttaa jaksamaan, koska yhdessä on helpompi löytää uusia keinoja tilanteen ratkaisemiseksi.

Aina kyse ei ole kaltoinkohtelusta. Puhumisen tarve voi syntyä muutenkin. Meistä jokainen kaipaa toisen ihmisen läsnäoloa ja kuulijaa, mutta etenkin iäkkäänä on vaara jäädä yksin. 

Onneksi tukea, palvelua ja neuvontaa saa myös puhelimitse kotiin, ja puheluista peritään yleensä vain soittajan oman operaattorin sopimuksen mukainen paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksu.

Kannattaa kokeilla ja keventää sydäntään. Yksi ainoa puhelinsoitto voi olla uuden alku.

Turvallisen vanhuuden puolesta

Suvanto-linjalle voi soittaa kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä, väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneet ikääntyneet tai kuka vain ikääntyneen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolestunut. Suvanto-linjalle saa soittaa myös nimettömänä. Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto ry.  − Suvanto-linja päivystää tiistaisin ja torstaisin klo 12–16 numerossa 0800 06776.

Aamukorva kuuntelee joka aamu kello 5–9

Aamukorva on yli 60-vuotiaille tarkoitettu puhelinpalvelu, joka päivystää vuoden jokaisena aamuna klo 5–9. Puhua voi mistä tahansa aiheesta. Kyse saattaa olla esimerkiksi ikääntymiseen, sairauteen, yksinäisyyteen, turvattomuuteen, toimeentuloon tai ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. Läheisen ihmisen menetys tai elämänmuutosten tuomat ongelmat voivat myös olla syy soittamiseen. Kaikki aiheet ovat yhtä tärkeitä. HelsinkiMissio − Aamukorva päivystää joka aamu klo 5–9, puh. 045 341 0504.

Tukea omaishoitotilanteisiin

Omaishoidossa tarvitaan monenlaisia palveluja ja tukimuotoja. Jaksaakseen tehtävässään omaishoitajan on hyvä huolehtia myös itsestään ja omien voimavarojensa riittävyydestä. Henkisen väsymyksen kanssa ei saa jäädä yksin. Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry. − Omaishoidon neuvontaa tarjotaan ma–to klo 9–15, puh. 020 7806 599.

Tukea muistisairaan läheiselle

Vertaislinja-tukipuhelin tarjoaa neuvoja ja tukea muistisairaan omaisille arjen tilanteisiin vuoden jokaisena päivänä. Puheluihin vastaavat kokeneet ja koulutetut omaishoitajat. Muistiliitto − Vertaislinja palvelee klo 17-21 numerossa 0800 9 6000.

Tietoa muistisairauksista

Muistineuvo-tukipuhelin tarjoaa muistisairauksiin liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Muistineuvossa vastaavat aina muistityön ammattilaiset. Muistiliitto − Muistineuvo palvelee ma, ti, to klo 12–17 numerossa 09 8766 550.

Valtakunnallinen kriisipuhelin

Oletko sinä tai läheisesi vaikeassa elämäntilanteessa tai kokenut järkyttävän tapahtuman? Tuntuuko sinusta ettet jaksa enää? Onko sinulla itsemurha-ajatuksia? Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville. Suomen mielenterveysseura − Kriisipuhelin päivystää arkisin klo 9–07, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–07 numerossa 010 195 202.

Löydä oikea viranomainen

Kansalaisneuvonta auttaa kansalaista löytämään oikean viranomaisen asiansa hoitamiseen. Lisäksi Kansalaisneuvonta vastaa yleisluontoisiin julkisia palveluita koskeviin kysymyksiin. Palvelussa ei ole mahdollista saada vireille viranomaisasioita, vaan se ohjaa oikean viranomaisen luokse. Yksi palvelun tavoitteista on vähentää yleiseen hätänumeroon tulevia kiireettömiä ohjaus- ja neuvontapuheluita. Valtiokonttori − Kansalaisneuvonta palvelee ma–pe klo 8–21 ja la klo 9–15 numerossa 0295 000

Kuvat: HelsinkiMissio ja Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto ry

Kommentit (0)

Tuomari Nurmion kappale Kurjuuden kuningas teki minuun nuorena miehenä lähtemättömän vaikutuksen. Laulun minä ei ole pelkästään yksinäinen, hän on yksin yksinäinen. Tunsin itseni ulkopuoliseksi ja pelkäsin, että minusta tulee kohtalotoveri: onnen kerjäläinen ja kurjuuden kuningas.

Nyt vuosikymmeniä myöhemmin ajattelen, että elämä on kohdellut hyvin ja lauluni aiheet ovat toisenlaiset. Vanhustyöntekijänä minulla on kuitenkin aavistus siitä, miten lyhyt matka voi vielä olla riemusta murheeseen.

► Alla olevan Kurjuuden kuningas -kappaleen kuuntelu vaatii Spotify-tilin. Sitä seuraavat YouTube-videot voi katsoa suoraan klikkaamalla.

Moni muistaa jouluna mieluummin kuolleita kuin eläviä vanhuksia. Haudoilla pitää käydä, mutta aattona on sitten jo niin kiire, ettei millään ehdi enää vierailulle sairaalaan tai vanhainkotiin. – Hyvää joulua. Tapanina tai välipäivinä yritetään tulla, koetahan pärjäillä!

Saksalaisen päivittäistavarakaupan mainoksessa vanha herra keksii lavastaa omat hautajaisensa, jotta saa perheen luokseen jouluksi.

Läheisteni kanssa olemme luopuneet ostettavista tavaralahjoista vuosia sitten. Kolumnisti Riku Rantala kirjoitti (HS 19.12.), että raha tekee onnelliseksi vain, jos sillä ostaa matkan. Tosi on.

Palvelutaloon yhdessä haetut mustikanvarvut saattavat olla arvokkaampia kuin kallein kukkakimppu. Yhteinen lauluhetki hoivakodissa voittaa todennäköisesti hienoimmankin joulukonsertin. 

Uudessa Lauri Laukkasen lyhytelokuvassa Seela Sellan esittämä vanhus saa mieluisan lahjan vuosikymmenten takaa.

Voi kun jokaiselle meistä tarjoutuisi mahdollisuus toteuttaa unelmiaan. Vanha ihminen voi salaa toivoa, että joku pitäisi kädestä ja veisi kävelylle. Jos joku vielä kampaisi hiukset tai solmisi kravatin kaulaan. Kunpa edes kerran...

Vanhukset kertovat usein sodan murskaamista toiveista, menetetyistä rakkaista ja saavuttamattomista päämääristä. Monet muistot ovat hyvin kipeitä, eikä kaikkia niistä ole ehkä koskaan aiemmin sanottu ääneen. 

Moni asia elämässä jää haaveeksi. Joskus riittää että joku pitää kädestä ja kuuntelee.

Joulukiireet. Mikä paradoksi! Pitää ensin uurastaa hullun lailla ja hermoilla, jotta ehtii sitten levätä ja rauhoittua. Joutavanpäiväiselle touhotukselle en jaksa enää kuin hymähtää sivusta.

Joillakuilla meistä ei ole mitään muuta kuin aikaa. Ei ketään, ei mitään. Ja sitten aika jättää.

Ihailen, miten paljon nykyisin ostetaan eettisiä lahjoja internetistä ja annetaan rahaa hyväntekeväisyyteen. Suosittelen silti vilpittömästi kokeilemaan myös suoraa toimintaa: yllätysvierailuja, vapaaehtoistoimintaa, naapuriapua. Lukemattomat yhdistykset ja järjestöt tarjoavat kanavan toimia vanhusten parissa, mutta vähintään yhtä hauskaa on aloittaa pienin askelin, omin päin.

Joululahjana riittää ystävällinen sana tuntemattomalle vanhukselle kaupan kassajonossa tai hymy lähijunassa. Kohtelias ele voi olla vanhalle ihmiselle päivän ainoa. Eksyksissä harhailevan muistisairaan huomaaminen saattaa jo pelastaa hänen henkensä.

Uudenvuodenlupauksen voi jokainen tehdä sydämessään: en jätä ihmistä yksin.

Kommentit (1)

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies'

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita palveluja ikääntyneille. Palveluksessanne!

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat