Vanhusten perhehoidolla tarkoitetaan hoidon tai muun huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoito ei ole vielä vakiintunut osaksi vanhustenhuoltoamme, ja toistaiseksi sitä käytetään hyvin vähän. Jatkuvan perhehoidon piirissä oli vuonna 2014 vasta noin 220 vanhusta.

Hallituksen uudessa kärkihankkeessa pyritään nyt löytämään keinoja, joilla iäkkäiden perhehoitoa voitaisiin lisätä. Perhehoidosta yritetään tehdä entistä houkuttelevampi vaihtoehto. Hankesuunnitelmassa puhutaan jopa perhehoitokylistä ja perhehoidon keskuksista. 

Perhehoito saattaa sopia vanhukselle, jolla on vaikeuksia selviytyä arjesta yksin kotona mutta joka ei tarvitse palveluasumista tai laitoshoitoa. Hoito voi olla paitsi jatkuvaa myös lyhytaikaista, ja se antaa mahdollisuuden esimerkiksi omaishoidon sijaishoitoon tai kuntoutumiseen sairaalahoidon jälkeen. Perhehoitoa tarjotaan myös yöaikaan.

Perhehoitajilta ei edellytetä hoiva-alan koulutusta. Kunta tai kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa. Tavoitteena on säästää ja hillitä vanhustenhoidon kustannusten kasvua.

Vanhusten perhehoito laajenee lähivuosina räjähdysmäisesti. Miten valvonta hoidetaan? Kuka takaa hoidon laadun ja turvatun vanhuuden joka ikisessä perhehoitopaikassa? 

Perhehoidosta ei saa tulla vanhusten säilytyspaikkaa. Siitä on kehitettävä uusi mahdollisuus mielekkääseen elämään, osallisuuteen ja toimijuuteen vielä vanhana.

Kommentit (0)

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies' 

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita vanhuspalveluja − iäkkäiden ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Palveluksessanne! www.geron.fi

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat

Instagram