Kirjoitukset avainsanalla vanhuspalvelulaki

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto julkaisivat tällä viikolla uuden vanhuspalvelujen säästösuosituksen, johon on kerätty peräti 33,5 miljoonan euron säästömahdollisuudet vuoden 2019 loppuun mennessä.

Vanhuspalvelujen suurin kustannuserä ovat henkilöstökustannukset. Kun hoitohenkilökuntaa ei voi enää vähentää, säästöjä saadaan vain maksamalla pienempää palkkaa.

Silmänkääntötemppu tehdään niin, että henkilökunnan määrä pidetään ennallaan, mutta henkilöstömitoitukseen lasketaan vastaisuudessa ”välittömään asiakastyöhön osallistuvat” laitosapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat, hoiva-avustajat ja hoitoapulaiset. Oppisopimuskoulutettavat ja opiskelijatkin kelpaavat tietyin edellytyksin.

Kun hoiva-avustajien osuutta samalla lisätään, joudutaan tosin aloittamaan vuoden kestävät suomen- ja ruotsinkieliset hoiva-avustajien työllisyyskoulutukset.

Robotit korvaavat hoitajia.

Robotteja ei vielä lasketa henkilökuntaan, mutta STM ja Kuntaliitto näkevät esimerkiksi turvateknologian hyödyntämisessä suuren säästöpotentiaalin.

Vanhuspalvelujen säästösuosituksessa todetaan, että jo tällä hetkellä on käytössä erilaisia vuorovaikutus-, seura- ja terapiarobotteja. Robotteja voitaisiin käyttää myös vanhusten nostamisessa, siirtämisessä ja liikkumisen tukena. Monitoimiset kotiapurobotit ja muut teknologiasovellukset tukisivat hyvin vanhusten kotona asumista.

Säästösuosituksessa toistetaan arvio, jonka mukaan 20 prosenttia sairaanhoitajien ja lähihoitajien työtehtävistä voidaan korvata muutaman vuoden kuluessa robotiikalla ja automatiikalla.

Oho, mikä suositus?

Hyvänen aika, minun on pakko hankkia uudet silmälasit. Eihän tämä STM:n ja Kuntaliiton julkaisu ole alkuunkaan säästösuositus! Kannessa lukee kissankokoisin tikkukirjaimin LAATUSUOSITUS.

Tämän suosituksen tarkoituksena onkin näemmä parantaa vanhuspalveluja. Laatusuositus tukee vanhuspalvelulain toteutumista ja turvaa toimintakykyistä ikääntymistä. Julkaisussa todetaan kauniisti, että henkilöstön ammattietiikka sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset arvot luovat perustan turvalliselle ja laadukkaalle palvelulle. Hurraa!

Mutta miten ihmeessä minä ajauduin ensin taas jankuttamaan vanhuspalvelujen säästöistä, pätevyysvaatimuksista ja epäinhimillisistä roboteista?

Olisiko erehdys voinut johtua siitä, että laatusuosituksessa on yksi ainoa lihavoitu virke ja se päättää samalla painokkaasti koko julkaisun? Loppusanat kuuluvat näin: Yhteensä edellä mainittuihin suosituksiin arvioidaan sisältyvän 33,5 miljoonan euron säästöpotentiaalin, joka on toteutettavissa vuoden 2019 loppuun mennessä.

Niin se on. Kun viimeinen sana on annettu tälläkin kertaa vanhuspalvelujen leikkauksille, ministeriö ja Kuntaliitto ovat tehneet uudesta laatusuosituksesta säästöohjelman.

Kommentit (7)

Vierailija

Kuinka se on mahdollista, että kaikkeen muuhun kyllä löytyy rahaa, mutta

ei vanhuspalveluihin. Tämä on ihan epätoivoista. Kuinka Suomi voi hoitaa

vanhuksiaan näin huonosti?

70-vuotias

Helsingin Vanhusneuvosto, oletteko koskaan kuulleet mitä se on saanut aikaiseksi vanhusten hyväksi?

Jos jostakin leikataan, niin ensimmäiselsi vanhustenhoidosta koska se on helpointa. Suurin osa vanhuksista ei pysty enää vastustamaan poliittisia päätöksiä eikä kukaan jaksavista ja osaavista välitä , sillä he elävät isojen eläkkeidensä turvin kaukana kunnallisista hoitokodeista joten miksi pillastua säästöistä jotka ei heitä koske. Ei tervitse leukalappu rinnuksilla istua makkarapötkön äärellä ja ihmetellä kun ei taaskaan ehtinyt syödä.

Vierailija

Katsokaas ketä kyseiseen neuvostoon kuuluu, ei ihme ettei mitään myönteistä tapahdu.

Vierailija

Todella hyväosaiset kuuluvat neuvostoon. Linevätkö koskaan käyneet vanhusten hoitokodeissa.

Vierailija

Pitäisi saada joku Superaktiivi asialle joka jaksaisi innostaa tavalliset eläkeläiset taistoon vanhusten ja ihmisyyden puolesta. Joku joka saisi masinoitua valtavan mielenosoitusmarssin joka päättyisi eduskuntatalolle ja jonka rappusille olisi haastettu juuri tämän vanhusneuvoston jäsenet ja muutama avainasemassa oleva politiikko.

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015

Kiitos kaikille kommenteista! Pitäisi ihan ottaa selvää vanhusneuvostojen todellisesta roolista. Lain mukaan niillä on kunnissa tärkeä tehtävä ja toimintasuunnitelmat, joissa toiminta on määritelty. Toisaalta minäkin olen joskus kuullut letkautuksia "kahvittelukerhoista".

"Äly etsii, mutta sydän löytää." www.etlehti.fi/geron

Keskustelen kotona asuvien vanhusten ongelmista harva se päivä. Henkinen taakka painaa neuvottomia omaisia ja läheisiä. Yhä useammin myös naapurit ovat huolissaan ja kyselevät epätietoisina, mistä voi saada apua iäkkäälle ihmiselle.

Kysymykset ovat mutkikkaita, eikä niihin ole olemassa patenttiratkaisua. Tilanne pitää arvioida kokonaisvaltaisesti ja toimiva lopputulos perustuu aitoon välittämiseen. Vanhuksen oma mielipide on ensisijaisen tärkeä.

Onneksi minulla on näitä keskusteluja varten takataskussa edes yksi varma konsti. Kysyn aina, onko kunnan sosiaalitoimi selvittänyt vanhuksen palvelujen tarvetta. Se on hyvä lähtölaukaus tilanteeseen puuttumiselle.

Valtaosa ihmisistä ei ole kuullutkaan palvelutarpeen selvityksestä, saati lakiin kirjatusta oikeudesta saada se. Niin se vain on. Jokaisella 75 vuotta täyttäneellä on lakisääteinen oikeus palvelutarpeen arviointiin.

Kuka vain voi pyytää arviointia.

Palvelutarpeen arvioivat oman kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät yhdessä vanhuksen ja hänen omaistensa kanssa. Arviointi tehdään kotona.

Selvityksessä arvioidaan paitsi toimintakykyä myös asumisen esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä tarvittavien palvelujen saatavuutta. Toimintakyky arvioidaan testeillä, keskustelemalla ja havainnoimalla. Arvioinnissa voidaan todeta tarve esimerkiksi kotihoitoon, asunnon muutostöihin, toimeentuloturvaan tai kuljetuspalveluun.

Selvityksen jälkeen neuvotellaan vaihtoehdoista ja laaditaan suunnitelma, jossa määritellään toimintakykyä tukevat ja hoidon turvaavat palvelut.

Palvelutarpeen arviointia voi pyytää itse tai selvityspyynnön voi esittää omainen, viranomainen tai kuka tahansa vanhuksen tilanteen tunteva.

Pyynnön voi tehdä puhelimessa kunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Joissakin kunnissa pyynnön voi lähettää myös sähköpostitse tai nettilomakkeella.

Lain mukaan kunnan on järjestettävä pääsy sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Arviointi edellyttää aina asiakkaan suostumusta.

Kommentit (2)

PKolli

Palvelutarpeen arviointi, taitaa olla jopa kinkkinenkin asia. Kerron, mitä oma äitini sanoi vastaavassa tilanteessa. " Minun tyttäreni hoitaa minut enkä  tarvitse  mitään apua ulkopuolelta ".  Näin todella oli, että asuimme samassa huushollissa ja hoidin häntä ja miestäni, joka oli sairastunut.  Äiti sai elää 95 vuotiaaksi melko terveenä koko ajan, mutta toki hän tarvitsi apua monessa paikassa, vaikka pesuissa, housujen ylösnostossa, nukkumaan mennessä ym. viimeisinä vuosinaan.

Vierailija

73-vuotiaan, muistisairaan äitini luona kävi palvelutarpeen arvioija. Olin etukäteen kertonut, ettei äitini muista syödä. Arvioija keksi, että ongelma selviää ruoan toimittajaa vaihtamalla, vaikka missään vaiheessa ruoan laatu tai määrä ei ole ollut ongelma. Äitini ei saanut palveluja, kun oli liian hyvässä kunnossa... 

Nuoriso-ongelma meillä on ollut seuranamme kautta aikain, mutta nyt Kiinasta kuuluu kummia. Shanghailaiset vanhukset ovat alkaneet notkua joutilaana kauppakeskuksessa ja häiritä muita asiakkaita.

Vanhukset ovat hengailleet paikallisessa Ikeassa, ja huonekaluliike on saanut valituksia niin mummojen syljeskelystä kuin papparaisten tappelunnujakoista. Henkilökunta on pannut merkille, että sinkkuvanhukset tulevat kauppaan vain deittailemaan ja kahvilassa on pyöritetty jopa laitonta sokkotreffiryhmää.

Nyt vanhusjengit ovat saaneet porttikiellon. Vastedes Ikeaan pääsevät vain ostoksia tekevät asiakkaat ja kahvilassa on vanhusten vetelehtiminen kielletty.

Valtaa vanhuus

Ostarilla hengailevat vanhukset herättivät minussa toivonkipinän. Mieleen tuli vanhusjärjestöjen taannoinen eurovaalikampanja, jossa kehotettiin valtaamaan vanhuus. Teeseihin kuului muun muassa se, että kaikilla on oikeus itselle sopivaan vanhuuteen. Jokainen vanhenee omalla tavallaan. Vanha on yksilö.

Entä jos ikääntyvä väestö ottaa kehotuksen kirjaimellisesti?

Jos kaikki eivät tulekaan kiltisti askartelemaan kultaisen iän korttelikerhoon tai laulamaan maakuntalauluja palvelukeskuksen kuoroon? Ehkä jotkut vanhukset haluavat käyttäytyä holtittomasti ja viettää huonoa elämää.

Oi aikoja, oi tapoja

Ai kamala, entä jos aktiivinen vanhuus tarkoittaa rötöstelyä jossain vanhusjengissä. Etteivät vain ongelmavanhukset palvelutaloissaan punoisi jo juonia meidän kunniallisten veronmaksajien pään menoksi – ihan vain piruuttaan jotta eivät kuolisi tylsyyteen.

Kiinni jääminen ei pelota näitä paatuneita vanhusrikollisia, koska vankila ei ole mikään rangaistus moneen hoivakotiin verrattuna. Toisin kuin vanhuspalvelulakiin vankeuslakiin on kirjattu lokoisat oltavat: kirjasto, harrastustoimintaa, vähintään tunnin ulkoilu päivässä ja suhteiden ylläpito omaisiin tai muihin läheisiin.

Taisin ajautua sivuraiteelle.

Jotenkin tuo uutinen Ikeassa deittaavista yksinäisistä vanhuksista sai minut elättelemään toivoa paremmasta vanhuudesta. Ei ehkä rikollisesta mutta oman näköisestä. Ainakin he yrittävät vallata vanhuuttaan.

Samoin Malmin Prisman eteisaulassa tai Myyrmannin kauppakeskuksessa aikaansa viettävät eläkeläiset saavat päivittäin kaikki sympatiani. Vanhana minustakin olisi mukava päästä ihmisten ilmoille rupattelemaan.

Olisi mukava saada olla oma itsensä.

▶︎ Lue myös: Vanhainkoti ei ole vankila

Kommentit (1)

Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia tarjoamaan laadukkaita palveluja ja hyvää hoitoa. Pitkäaikaisessa hoidossa iäkkään ihmisen on voitava kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Toimitilojen on oltava kodikkaita.

Vanhuspalvelulain teksti on tarkoituksellisesti ympäripyöreää. Voisiko laki tukea vanhusten hyvinvointia yksityiskohtaisilla säännöksillä? Olisiko mahdollista kirjata pykälät esimerkiksi ulkoilusta, harrastuksista ja kirjastosta? Ajatelkaapa, jos laki määräisi, että vanhainkodissa

  • on oltava kirjasto, johon vanhukset pääsevät riittävän usein
  • vanhuksia on ohjattava ja neuvottava harrastustoiminnassa
  • vanhuksille täytyy antaa tilaisuus osallistua vapaa-ajan toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen
  • vanhuksia on tuettava suhteiden ylläpitämisessä lähiomaisiin tai muihin läheisiin
  • vanhuksille pitää antaa mahdollisuus ulkoilla vähintään tunti päivässä
  • vanhuksille on varattava tilaisuus seurata televisio- ja radio-ohjelmia ja sanomalehtiä sekä hankkia aikakauslehtiä ja kirjallisuutta
  • vanhuksille täytyy järjestää mahdollisuus hankkia elintarvikkeita ja muuta henkilökohtaiseen käyttöön sopivaa tavaraa
  • vanhuksille on varattava tilaisuus henkilökohtaisia asioita koskeviin yksityisiin keskusteluihin seurakunnan, vanhustyötä tekevän järjestön tai muun vastaavan tahon edustajan kanssa.

Nyt siellä nauravat jo naurismaan aidatkin. Ei mihinkään lakiin voi listata tuollaisia oikeuksia! 

Väärin. Vankeuslakiin on kirjattu nuo kaikki. 

Kommentit (4)

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015

Toivotaan, toivotaan! Laki esimerkiksi määrää kuntia kiinnittämään huomiota erityisesti kotiin annettaviin palveluihin ”muun palveluntarpeen ennalta ehkäisemiseksi”, mikä kielii ennemminkin kustannussäästöihin pyrkimisestä kuin aidosta palveluhalusta.

"Äly etsii, mutta sydän löytää." www.etlehti.fi/geron

Vierailija

Niin että nyt pikaisesti tekemään RIKOS joka oikeuttaa kaikkeen tuohon...

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies'

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita palveluja ikääntyneille. Palveluksessanne!

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat