Kirjoitukset avainsanalla dementia

Liikunta on tehokasta muistisairauden ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Säännöllinen liikunnan harrastaminen pienentää muistisairauksien riskiä ja voi hidastaa sairauden kehittymistä.

Britanniassa on tällä viikolla uutisoitu laajalti tutkimuksesta, jonka mukaan jalkapallon pelaaminen on luultua vaarallisempaa päähän kohdistuvien iskujen takia. Yksittäinen aivotärähdys ei välttämättä ole kohtalokas, mutta toistuvilla pään vammoilla voi olla vakavia seurauksia.

Veteraanijalkapalloilijoiden riski sairastua krooniseen traumaattiseen enkefalopatiaan eli CTE:hen todettiin tutkimuksessa suuremmaksi kuin väestössä yleensä, ja CTE taas lisää dementiariskiä.

Dementia on oireyhtymä, johon liittyy muistihäiriöiden lisäksi muita oireita, kuten monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkenemistä tai muutoksia käyttäytymisessä.

Alun alkaen CTE tunnistettiin nyrkkeilijöiden etenevänä aivosairautena, mutta sittemmin on huomattu yhteys muihin kontaktilajeihin. Jalkapallon lisäksi jääkiekko, koripallo ja kamppailulajit ovat erityisen riskialttiita lajeja, joiden harrastaja altistuu lukuisille päävammoille elämänsä aikana.

Ei kannata riskeerata.

Suomessa ei ole tiedossa yhtään veteraaniurheilijoiden CTE-tapausta. Sen sijaan kenelle vain sattuvat aivotärähdykset ovat hyvin yleisiä. Yliopistosairaalan päivystykseen voi tulla päivittäin 4–5 potilasta, joilla epäillään aivovammaa, vaikka sairaaloissa hoidetaan arviolta vain 25 % kaikista aivovamman saaneista.

Aivovamman aiheuttama invalidisoituminen ja työkyvyn menettäminen on järkyttävä inhimillinen tragedia ja yhteiskunnallisesti suuri taloudellinen menetys. Hoitokustannukset ovat Suomessa yli 50 miljoonaa euroa ja tuotannonmenetykset 470−760 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaikkia elämän kolhuja ei voi välttää, mutta tietoisia riskejä kannattaa vähentää. Eniten aivovammoja syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena, liikenneonnettomuuksissa, pahoinpitelyissä ja vapaa-ajan tapaturmissa.

Riskiryhmiä ovat erityisesti nuoret miehet ja yli 70-vuotiaat. Tehokkaimmin aivovammoja voitaisiinkin ehkäistä kiinnittämällä parempaa huomiota vanhusten kaatumisiin sekä nuorten miesten liikenneturvallisuuteen.

Käypä hoito -suosituksissa aivovamman vaaralle altistaviksi urheilulajeiksi luetaan nyrkkeily, laskettelu, lumilautailu, rullaluistelu, jalkapallo, jääkiekko, kilpapyöräily ja moottoriurheilu.

Kommentit (0)

Miten aivot toimivat ja miten Alzheimerin tauti vaikuttaa niiden toimintaan? The Alzheimer's Association esittelee havainnollisella aivokierroksella perusasiat aivoista ja tarjoaa mahdollisuuden katsoa, miltä pään sisällä näyttää.

Kierros on suomenkielinen ja esityksen loppupuolella voi myös nähdä, miten Alzheimerin tauti muuttaa koko aivotoiminnan. 

Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus. Se on hitaasti ja tasaisesti etenevä aivoja rappeuttava sairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Aivokierros havainnollistaa, mitä tapahtuu, kun Alzheimer etenee aivoissa.

Alzheimerin tauti aiheuttaa edetessään dementiaoireyhtymän, johon liittyy muistihäiriöiden lisäksi esimerkiksi kielellisiä häiriöitä sekä muutoksia käyttäytymisessä ja tunteiden ilmaisussa. Alzheimerin tautiin sairastuneet ihmiset elävät keskimäärin kahdeksan vuotta, mutta jotkut saattavat elää jopa 20 vuotta sairastumisensa jälkeen. 

Aivokierrokseen kuuluu 16 vuorovaikutteista kuvaa aivoista. Jokainen kuva tarjoaa yksityiskohtaista tietoa, jonka saa esille viemällä hiiren värillisen tekstin päälle. Seuraavaan kuvaan pääsee aina nuolta klikkaamalla. 

Aloita aivokierros tästä!

Kommentit (2)

Arvokas vanhuus - Anneli

Ehkäpä tämä selittää niille ihmisille, joiden omaiset eivät tätä sairasta, mistä on kyse, kun ihmisellä on muistisairaus. 
Näitä ihmisiä hoidetaan nykyisin kotiin hyvin pitkälle kehittyneen muistisairauden kanssa. Kaikilla ei ole omaisia, jotka kävisivät potilaan luona. Sen takia kotihoidon pitäisi heitä hoitaa. Hoivaa tarvitaan 24/7, mutta sehän ei toteudu.
Itse olen jo saattanut hautaan alzhaimeria sairastaneet mummuni ja 2014 äitini. Lisäksi suvussamme tuntuu olevan sairautta ihan omasta takaa riittävästi. Nyt katselen voimattomana vierestä kuinka oma kehitysvammainen veljeni hiipuu NOPEASTI alzhaimerin takia. Hänen alzhaimerinsa on kehittynyt alle vuodessa 4 luokan alzhaimeriksi. Viime tammikuussa 2015 kuvattiin ja silloin ei vielä ollut sanottavaa muutosta tapahtunut. Joulukuussa 2015 kuvattiin uudestaan ja löydettiin 4 luokan alzhaimer. Eikä todellakaan ole kysymys neurologin väärin tulkinnasta. 
Tätä kokopäiväistä hoivaa tarvitaan myöskin muiden muistisairauksiin sairastuneiden potilaiden osalta. Unohtamatta muita huonokuntoisia, sairauksien takia seurattavia, kuten esim vaikeasti hoidettavat  diabetes-, epilepsia-, aivohalvaus-, halvaantuneet ym. potilaat. 
Kun saamme Kansalaisaloitteelle Arvokas vanhuus 2 sen tarvitsemat 50.000 kannatusta, voin taata, että hallitus ja eduskunta pakotetaan osallistumaan arvokeskusteluun ikäihmisten hoidosta, hoitajamitoituksista, omaishoitajien avuista, kotihoidon työtaakasta ja vähävaraisten maksujen riittämättömyydestä. Kannattakaa siis aloitettamme, jonka ovat laittaneet alulle tava kansalaiset; eläkeläiset ja hoitajat, ilman polilitiikkaa....
Tästä kannattamaan; https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1672

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies'

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita palveluja ikääntyneille. Palveluksessanne!

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat