Omaishoitajien jaksaminen on uhattuna.

Omaishoitoa tukevissa palveluissa on suuria puutteita. 

POLIISI tiedotti tällä viikolla epäilevänsä rikosta tapauksessa, jossa iäkäs pariskunta oli jäänyt vaille apua, vaikka mies oli hiljattain pyytänyt tukea pärjäämiseen kunnan kotihoidosta. Reilun viikon yksinolon jälkeen 87-vuotias nainen löytyi kotoa menehtyneenä ja 76-vuotias mies lattialta hyvin huonokuntoisena. 

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo on pitänyt tapahtunutta äärimmäisenä tragediana. Hänen mukaansa tapaus osoittaa ainakin sen, että kotihoidon tilanne on kestämätön. ”Selvästi mies on pyytänyt apua pitkään jatkuneeseen omaishoitotilanteeseen”, Topo arvioi. (HS 14.9.)

Samana päivänä, kun poliisi kertoi iäkkään pariskunnan murheellisesta tapauksesta, THL julkisti ehdotuksensa omaishoidon tuen myöntämisperusteiden yhtenäistämistä valtakunnallisesti. Raportissa todetaan, että raskaimmissa hoitotilanteissa omaishoitajien jaksaminen on uhattuna.

Omaishoitosuhde on ihmissuhde.
Omaishoitosuhde on ihmissuhde.

NYKYISELLÄÄN laki omaishoidon tuesta toteutuu eri kunnissa eri tavoin. Omaishoitoperheiden kannalta ongelmallista on tuen harkinnanvaraisuus ja riippuvuus varatuista määrärahoista. Myös omaishoitoa tukevissa palveluissa on suuria puutteita. 

Suositusten sijaan yhteneväiset ratkaisut tulisi vastedes kirjata hallitusohjelmaan ja lakitekstiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä omaishoidon tuen yhdenvertaiseen saantiin ja saavutettavuuteen, kuten tilapäishoidon säällisiin järjestelyihin ja räätälöityihin palveluihin. 

Hyvinvointialueilla omaishoidon yhdenmukaistaminen ja palvelujen digitalisointi eivät saa tarkoittaa kasvokkaisten palvelujen niukentumista entisestään. Omaishoidon ohjaajien on pidettävä säännöllistä yhteyttä omaishoitoperheisiin, ja palvelujärjestelmän täytyy reagoida avunpyyntöihin nykyistä tehokkaammin.

Omaishoidon vaativuus on otettava huomioon.

MUISTISAIRAUDET ovat yleisin omaishoidon tuen myöntämisperuste. Tuoreen tutkimuksen mukaan palvelutarpeen arvioinnissa ei huomioida tarpeeksi edes hoivan sitovuutta vaan keskitytään liiaksi fyysiseen toimintakykyyn. 

Omaishoidon tuen tarvetta arvioitaessa tulisi määrittää, miten paljon läsnäoloa ja valvontaa hoivan tarpeessa oleva kotona tarvitsee. Omaishoitajaa pitää kuulla erikseen ja myös hänen omaa jaksamistaan tulee arvioida. Sitovuuden lisäksi arvioinnissa on huomioitava omaishoidon vaativuus.

Yhteiskunta säästää omaishoitajien avulla miljardeja euroja vuosittain, emmekä yksinkertaisesti enää selviydy ilman omaishoitoa. Omaishoitajat ansaitsevat hoivatakuun, joka varmistaa asianmukaiset palvelut läheisen hoitoon ja omaishoitajan hyvinvointiin.

Kiitos taustoituksesta, Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen ja projektipäällikkö Matti Mäkelä. Väitöskirjatutkija Ulla Halosen tutkimusartikkeli omaishoidon tuen hakemisen ongelmista julkaistiin 16.9. Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja vanhuusiän ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
Joulukuu
2017
2016

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla