Mauno Kuusiston Äiti pien soi taajaan radiossa toukokuun toisena sunnuntaina. Herkässä laulussa äidin lämpöinen käsi antaa lapselle turvaa ja pyyhkii kyyneleet. Omat huolensa äiti kantaa vaiti hymyillen. Aikuistunut lapsi puolestaan ilmaisee tunteensa laulamalla: ”Ellen ennen kyllin kiittänyt, sua kiitän äiti nyt.”

Entä jos tuo kaikki on pelkkää valhetta? 

Klaus Härön lyhytfilmissä äitiä pelottaa. Todellisuus voi olla vieläkin rankempi.

Jotkut läheiset ihmiset – puolisot, lapset, lapsenlapset, naapurit – aiheuttavat vanhuksille fyysistä kipua ja tuskaa. Vanhoja ihmisiä alistetaan, kiristetään, uhkaillaan, haukutaan, vähätellään. He kärsivät seksuaalisesta väkivallasta, hengellisestä painostuksesta ja taloudellisesta hyväksikäytöstä.

Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa, joka vaarantaa ikääntyneen ihmisen hyvinvoinnin, terveyden tai turvallisuuden. Yhtä lailla kaltoinkohtelu voi olla tekemättä jättämistä, esimerkiksi hoidon ja avun laiminlyöntiä. Jopa ammattilaiset voivat kohdella ikääntyneitä asiakkaitaan kaltoin. Valvira selvittää parhaillaan vanhusten kaltoinkohtelun esiintymistä vanhustenhuollossa.

Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhde- ja perheväkivalta on näkymätöntä, mutta kulissien takana joka neljännellä vanhuksella on todellinen syy pelätä lähimmäistään. Vanhat miehet joutuvat kestämään kaltoinkohtelua samalla tavoin kuin naiset.

Nyky-yhteiskunnassa yhä useampi vanhus on riippuvainen omaisten avusta. Läheiset voivat pitää hyvää huolta iäkkäistä, mutta kaikista ei ole huolenpitoon eikä turvan antajaksi. Valitettavan usein iäkäs ihminen on enemmän huolissaan kaltoin kohtelevan läheisensä pärjäämisestä kuin omasta hyvinvoinnistaan.

Monesti kaltoinkohtelu alkaa puhumattomuudesta. Suomessa ei ole totuttu kertomaan vaikeista asioista, mutta jopa vuosien ja vuosikymmenten jälkeen puhuminen voi helpottaa. Ääneen puhuminen vaikeista ja toivottomilta tuntuvista asioista jäsentää tilannetta ja auttaa näkemään asiat oikeissa mittasuhteissa. Auttavassa puhelimessa kuuntelijana on ihminen, joka pystyy neuvomaan.

Kaltoinkohtelun tunnustaminen ja tunnistaminen ei ole helppoa, koska kaltoinkohtelu vääristää normaalin − sen mikä on oikein ja mikä väärin. Iäkästä ihmistä kaltoin kohteleva läheinen ei kuitenkaan muutu, eivätkä kaltoinkohtelu ja väkivalta katoa itsestään. Apua kannattaa hakea ja avun hakemiseen rohkaista.

Jokaisella on oikeus turvalliseen ja ihmisarvoiseen vanhuuteen.

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:n valtakunnallinen, maksuton auttava puhelin 0800 06776 päivystää tiistaisin ja torstaisin klo 12–18. Kun tarvitset kiireellistä apua, hätänumeroon 112 soittamista ei tarvitse epäröidä.

Kuva: Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, Ossi Gustafsson

Kommentit (0)

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies' 

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita vanhuspalveluja − iäkkäiden ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Palveluksessanne! www.geron.fi

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat

Instagram