Kahvinjuonnilla on suotuisia terveysvaikutuksia.

RUOAN jälkeen alkoi ramaista, joten eiköhän keitetä kahvit. 

Kofeiinilla on tunnetusti piristävä vaikutus, ja se imeytyy ruoansulatuskanavasta nopeasti vereen. Maksimivaikutukseen riittävä pitoisuus saavutetaan 1–2 kupillisella jo puolessa tunnissa. 

Tutkimuksissa kahviin on yhdistetty useita myönteisiä terveysvaikutuksia. Mikäs sen mukavampaa, sillä Suomi on pysynyt jo pitkään maailman kovimpana kahvimaana. Keskivertosuomalainen juo viitisen kuppia päivässä.

Kahvi sisältää kivennäisaineita, kuten kaliumia ja magnesiumia.

KOFEIININ on todettu parantavan lähimuistia. Päivittäin 3–5 kupillista kahvia nauttivilla eläkeläisillä voi olla pienempi riski sairastua myöhemmin dementiaan, ilmenee suomalaisesta seurantatutkimuksesta. 

Yhdysvaltalaisten tutkimustulosten perusteella vähintään kaksi kupillista kahvia päivittäin juovat elävät todennäköisesti pitempään kuin ne, jotka eivät juo kahvia. Kahvinjuonti liittyy pienempään riskiin menehtyä muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin.

Kahvinjuojilla on kansainvälisten tutkimusten mukaan myös vähemmän diabetesta. Suomalaisten kahvinjuontitavoilla voi vähentää sairastumisriskiä peräti 30–35 prosenttia. Lisäksi säännöllisesti kahvia juovat saattavat säästyä muita todennäköisemmin paksu- ja peräsuolisyövältä sekä maksakirroosilta. 

Kofeiini voi ehkäistä hauraus-raihnaus-oireyhtymää. 

HILJATTAIN julkaistun väitöstutkimuksen mukaan vähintään neljä kuppia kahvia päivässä nauttivilla on merkitsevästi harvemmin gerastenia kuin niillä, jotka eivät juo ollenkaan kahvia.

Gerastenia eli hauraus-raihnausoireyhtymä tarkoittaa ikääntymiseen liittyvää tilaa, jossa ilmenee lihasheikkoutta, hitautta, painon laskua, uupumusta ja vähentynyttä aktiivisuutta. Gerastenian yhteydessä ilmenee usein myös sarkopeniaa eli lihaskatoa.

Jokohan tässä alkaisi pian olla kylliksi todistusvoimaa uudelle pannulliselle kahvia? Terveydeksi!