Kirjoitukset avainsanalla ikäteknologia

Niin sanotussa älykodissa jääkaappi muistuttaa maidon loppumisesta ja internetiin liitetty leivänpaahdin kertoo säätilan aamiaisella. Valot sammuvat kännykällä ja ovet sulkeutuvat ihan itsestään.

Kalliita ja älyvapaita esimerkkejä on toisteltu vuosikymmeniä.

Älykodeista on povattu jopa kotihoidon ongelmien pakettiratkaisua. Mainoksissa hälytys- ja valvontajärjestelmät luovat vanhuksen kotiin turvallisen ilmapiirin ja hyvinvointiteknologia mahdollistaa kotona asumisen hamaan kuolemaan asti.

Hermoromahdus verhojen vaihdosta

Teknologiauskovaisten visioissa älykoti koostuu aina esineiden internetistä eli verkkoon liitetyistä laitteista, jotka keräävät tietoa ja viestivät keskenään.

Milloin herätään todellisuuteen?

Älyä olisi syytä kantaa kotiin myös ilman internetiä. Jotkin päättömät ratkaisut toistuvat asunnosta toiseen, ihan kuin kukaan ei tietäisi, mitä ihmisten arjessa tapahtuu.

Yritäpä esimerkiksi vaihtaa verhot ilman hermoromahdusta. Kiinnikkeet ovat aina vääränlaisia tai muuten vain hankalia. Vaihto on pakko tehdä mahdollisimman hankalassa asennossa, huoneen perimmäisessä nurkassa, katonrajassa keikkuen.

Ja väittääkö joku, että nämä nykyiset keraamiset sähköliedet hipaisunäppäimineen olisivat jotenkin erityisen käytännöllisiä? Puuronsa voisi keittää taatusti helpommallakin.

Äly hoi! Veikkaan, että yhdessä saisimme aikaan pitkän listan.

Portaat eivät vie mihinkään.

Huono rakentaminen on jo kaikkien tiedossa, mutta yhtä lailla oman panoksensa ihmisten arjen hankaloittamiseksi antavat arkkitehdit ja kaiken maailman suunnittelijat.

Joka kerta kun avaan sateessa kotitalon porraskäytävän alaovea, kiroan suojakatoksen suunnitelleen ammattilaisen. Lyhyt katos kerää kaiken sadeveden ja kaataa sen suoraan kulkijan niskaan.

Samaisen kerrostalon pihan suunnittelijalle ei ole tullut mieleen piirtää yhtään kävelyväylää kauppojen suuntaan, vaan jalankulkijat ovat joutuneet tallaamaan savisen polun nurmikkojen ja ojan poikki. Huonojalkaisella ei ole täältä mitään asiaa lähikauppaan lyhintä ja luontevinta reittiä.

Sen sijaan pihassa on kivistä sommiteltu puro ja yhdet portaat, jotka eivät vie mihinkään.

Kommentit (3)

Vierailija

Kohtahan robotitkin ovat tätä päivää joita ilman ei tulla toimeen. Elisahan mainostaa omaa robottiaan televisiossa ahkeraan ja ihmettelen aina että mikä idea siinä on että kaveri kulkee robotin kanssa matkasaarnaajan ominaisuudessa. Tuo matkasaarnaaja nimike tuntuu aika ikävältä. Ihmettelen myös noita kodin älylaitteita. Eikö ihminen enää kykene suoriutumaan kodin jokapäiväisistä tehtävistä ilman älylaitteita. Meillä on kotona hella jossa on neljä levyä ja nappuloilla se toimii. Nuoret tulivat kylään ja hämmästelivät miten "vanhanaikainen" hella meillä on. Kysyin että mikä siitä hyvin toimivasta hellasta tekee vanhanaikaisen, niin selitys, no kun siinä on tollaset levyt. On tietysti sellaisiakin älylaitteita joista on hyötyä elämässä, mutta ei kaikkea tarvitse teknistää niin ettei perässä pysy.  Noista poluista ja portaista vielä, meidän palvelutalolta on suora yhteys bussipysäkille mutta suunnittelija suuressa viisaudessaan ei tehnyt siihen pientä porrastusta eikä polkua. Yrittipä vielä pensailla estää suoran kulun bussille. Nyt bussille menijät joutuvat kulkemaan päinvastaiseen suuntaan ja kiertokautta pysäkille. Parempijalkaiset ovat tallanneet suoran polun pysäkille. Polun kohdalta pensas on tallautunut aikaa sitten. Olisiko järjen käyttö sallittu myös suunnittelijoiden päässä? Luin joskus artikkelin puistosuunnittelijasta joka kertoi että hän merkitseen polut vatsa sitten kun ihmiset ovat luontaisesti valinneet kulkureitit.

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015

Kiitos kommentista. Minusta  "vanhanaikaiset" hellat ovat jopa parempia, koska jälkilämpö on niissä tasaisempi. Ja noiden suunnittelijoiden olisi tosiaankin syytä paitsi käyttää järkeä myös kuunnella käyttäjiä ja asiakkaita.

"Äly etsii, mutta sydän löytää." www.etlehti.fi/geron

Ei kiitos lonkkamurtumalle

Ikäihmisille suunnitellussa kerrostalossa oli automaattiovet, suuret hissit, sähköön kytketyt palovaroittimet sekä liiketunnistimilla toimivat valaisimet rappukäytävissä, mutta kaksi kävelytietä (suorimmat ja turvalliset reitit lähimarkettiin) piti blokata talvisin suurilla lumikasoilla. Lumikasat olisivat varmaan vaurioittaneet hienoja nurmikkoja. Uskollinen "talonmies" poisti joka päivä hiekoitukset toisen ulko-oven edestä, että varmasti liukastuisit suurilla sileillä laatoilla. Uloskäynti oli vielä kahteen suuntaan kalteva. Kaksi vuotta riitti ja muutin pois. 

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto julkaisivat tällä viikolla uuden vanhuspalvelujen säästösuosituksen, johon on kerätty peräti 33,5 miljoonan euron säästömahdollisuudet vuoden 2019 loppuun mennessä.

Vanhuspalvelujen suurin kustannuserä ovat henkilöstökustannukset. Kun hoitohenkilökuntaa ei voi enää vähentää, säästöjä saadaan vain maksamalla pienempää palkkaa.

Silmänkääntötemppu tehdään niin, että henkilökunnan määrä pidetään ennallaan, mutta henkilöstömitoitukseen lasketaan vastaisuudessa ”välittömään asiakastyöhön osallistuvat” laitosapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat, hoiva-avustajat ja hoitoapulaiset. Oppisopimuskoulutettavat ja opiskelijatkin kelpaavat tietyin edellytyksin.

Kun hoiva-avustajien osuutta samalla lisätään, joudutaan tosin aloittamaan vuoden kestävät suomen- ja ruotsinkieliset hoiva-avustajien työllisyyskoulutukset.

Robotit korvaavat hoitajia.

Robotteja ei vielä lasketa henkilökuntaan, mutta STM ja Kuntaliitto näkevät esimerkiksi turvateknologian hyödyntämisessä suuren säästöpotentiaalin.

Vanhuspalvelujen säästösuosituksessa todetaan, että jo tällä hetkellä on käytössä erilaisia vuorovaikutus-, seura- ja terapiarobotteja. Robotteja voitaisiin käyttää myös vanhusten nostamisessa, siirtämisessä ja liikkumisen tukena. Monitoimiset kotiapurobotit ja muut teknologiasovellukset tukisivat hyvin vanhusten kotona asumista.

Säästösuosituksessa toistetaan arvio, jonka mukaan 20 prosenttia sairaanhoitajien ja lähihoitajien työtehtävistä voidaan korvata muutaman vuoden kuluessa robotiikalla ja automatiikalla.

Oho, mikä suositus?

Hyvänen aika, minun on pakko hankkia uudet silmälasit. Eihän tämä STM:n ja Kuntaliiton julkaisu ole alkuunkaan säästösuositus! Kannessa lukee kissankokoisin tikkukirjaimin LAATUSUOSITUS.

Tämän suosituksen tarkoituksena onkin näemmä parantaa vanhuspalveluja. Laatusuositus tukee vanhuspalvelulain toteutumista ja turvaa toimintakykyistä ikääntymistä. Julkaisussa todetaan kauniisti, että henkilöstön ammattietiikka sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset arvot luovat perustan turvalliselle ja laadukkaalle palvelulle. Hurraa!

Mutta miten ihmeessä minä ajauduin ensin taas jankuttamaan vanhuspalvelujen säästöistä, pätevyysvaatimuksista ja epäinhimillisistä roboteista?

Olisiko erehdys voinut johtua siitä, että laatusuosituksessa on yksi ainoa lihavoitu virke ja se päättää samalla painokkaasti koko julkaisun? Loppusanat kuuluvat näin: Yhteensä edellä mainittuihin suosituksiin arvioidaan sisältyvän 33,5 miljoonan euron säästöpotentiaalin, joka on toteutettavissa vuoden 2019 loppuun mennessä.

Niin se on. Kun viimeinen sana on annettu tälläkin kertaa vanhuspalvelujen leikkauksille, ministeriö ja Kuntaliitto ovat tehneet uudesta laatusuosituksesta säästöohjelman.

Kommentit (7)

Vierailija

Kuinka se on mahdollista, että kaikkeen muuhun kyllä löytyy rahaa, mutta

ei vanhuspalveluihin. Tämä on ihan epätoivoista. Kuinka Suomi voi hoitaa

vanhuksiaan näin huonosti?

70-vuotias

Helsingin Vanhusneuvosto, oletteko koskaan kuulleet mitä se on saanut aikaiseksi vanhusten hyväksi?

Jos jostakin leikataan, niin ensimmäiselsi vanhustenhoidosta koska se on helpointa. Suurin osa vanhuksista ei pysty enää vastustamaan poliittisia päätöksiä eikä kukaan jaksavista ja osaavista välitä , sillä he elävät isojen eläkkeidensä turvin kaukana kunnallisista hoitokodeista joten miksi pillastua säästöistä jotka ei heitä koske. Ei tervitse leukalappu rinnuksilla istua makkarapötkön äärellä ja ihmetellä kun ei taaskaan ehtinyt syödä.

Vierailija

Katsokaas ketä kyseiseen neuvostoon kuuluu, ei ihme ettei mitään myönteistä tapahdu.

Vierailija

Todella hyväosaiset kuuluvat neuvostoon. Linevätkö koskaan käyneet vanhusten hoitokodeissa.

Vierailija

Pitäisi saada joku Superaktiivi asialle joka jaksaisi innostaa tavalliset eläkeläiset taistoon vanhusten ja ihmisyyden puolesta. Joku joka saisi masinoitua valtavan mielenosoitusmarssin joka päättyisi eduskuntatalolle ja jonka rappusille olisi haastettu juuri tämän vanhusneuvoston jäsenet ja muutama avainasemassa oleva politiikko.

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015

Kiitos kaikille kommenteista! Pitäisi ihan ottaa selvää vanhusneuvostojen todellisesta roolista. Lain mukaan niillä on kunnissa tärkeä tehtävä ja toimintasuunnitelmat, joissa toiminta on määritelty. Toisaalta minäkin olen joskus kuullut letkautuksia "kahvittelukerhoista".

"Äly etsii, mutta sydän löytää." www.etlehti.fi/geron

Ikäteknologia on taikasana, jonka uskotaan tarjoavan entistä parempaa elämänlaatua vanhentuvalle väestölle ympäri maailman. Kuolemattomuuden toivetta paraskaan teknologia ei pysty vielä täyttämään, mutta terveyttä ja pitkää ikää on luvassa. Uusi teknologia mahdollistaa yksilöllisten palvelujen kehittämisen räjähdysmäisesti kasvaville vanhuustalouden markkinoille.

Startup-yritystapahtuma Slush tuo Helsinkiin kymmeniä oheistapahtumia. Tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa oma tilaisuus ikäihmisten digitaalisten palvelujen kehittäjille. Digital Silver – Global Event for Technology & Ageing -foorumin puhujat ja panelistit edustivat muun muassa kansainvälisiä alan yrityksiä, palveluntuottajia ja järjestöjä. Esillä oli myös ikääntymiseen digitaalisia ratkaisuja tuovia startup-yrityksiä.

Elä paremmin.

Voiko teknologia ylläpitää ja parantaa elämänlaatua vanhetessa? Yrittäjiä kuunnellessa asiasta ei ole epäilystäkään, ja koko tapahtuman päätarkoitus oli vauhdittaa paitsi ikäteknologian kauppaa myös siitä saatavien hyötyjen käyttöönottoa.

Kehitystyössä vannotaan tutkimustiedon ja asiakaslähtöisyyden nimeen. Digitaalisten ratkaisujen luvataan olevan helppokäyttöisiä, turvallisia ja asiakkaan yksityisyyttä kunnioittavia. Eettisten näkökulmien tärkeys myönnettiin, mutta samaan hengenvetoon tuli todetuksi, ettei moraalikeskustelulle ole oikein sopivaa foorumia.

Sinänsä oli hauska huomata, että lähes kaikkien bisnesideoiden taustalla oli startup-yrittäjän oman äidin tai mummon tarpeeseen kehitettyjä ratkaisuja. Itse asiassa myös maailman suurimman hoivapalveluyrityksen kerrottiin syntyneen, kun amerikkalainen Paul Hogan auttoi rakasta isoäitiään asumaan kotona. Tarinat ovat tärkeitä.

Vanhustyöseminaarien tyypillisten fraasien ja voivottelun sijaan oli suorastaan virkistävää kuunnella yhden päivän ajan lennokasta puhetta vanhuustaloudesta, seniorimarkkinoista ja ikäinnovaatioista. Ikääntyminen on yksi aikamme suurimpia haasteita, ja digitaalisen teknologian vakuutettiin olevan suurimpia mahdollistajia.

Elä persoonallisemmin.

Yrittäjät jos ketkä tuntuvat tiedostavan, etteivät ikäihmiset ole mikään yhtenäinen ryhmä. Samanlaisia vanhusmatkoja, vanhuskännyköitä tai vanhustentaloja on turha yrittää markkinoida kaikille yli 65-vuotiaille. Iäkäs asiakas oli kehottanut matkanjärjestäjää luopumaan seniorimainonnasta ja antanut kullanarvoisen neuvon: Make us feel young again!

Nuoret yrittäjät sanoivat Digital Silver -tilaisuudessa tiukasti, etteivät he itsekään halua muutaman kymmenen vuoden kuluttua hiihtää millään seniorisuksilla tai voidella kasvojaan ikäihmisen rasvoilla. Vanhoina he ovat edelleen yksilöitä ja persoonallisuuksia omine haluineen ja tarpeineen. Onneksi digitalisaatio auttaa myös personoimaan palveluja aiempaa paremmin ja kustannustehokkaammin.

Kansainvälisesti tuntuu nousseen ongelmaksi, etteivät palveluntarjoajat todellakaan tiedä, miten ikääntyvää väestöä tulisi puhutella. Suomessa vanhus-sana on pannassa, mutta englannin kielessä seniors, silvers ja mature adults tuntuvat jo saaneen samanlaisen häpeämerkin.

Elä pitempään.

Hyvä terveys on ikääntyvän ihmisen tärkein voimavara. Hoiva- ja terveysbisneksessä puhutaan valtavista summista, koska kuluttajamarkkinoiden lisäksi kauppaa käydään myös verorahoilla.

Digitalisoinnilla ja robotisoimisella uskotaan olevan huikea vaikutus terveydenhuoltoomme. Hyvinvointiteknologia muuttaa koko palvelujärjestelmän, ja esimerkiksi kotihoidon toimintamalli tulee muuttumaan ratkaisevasti.

Teknologiayrittäjät eivät halua mitata palvelun laatua asiakkaan kotona vietetyn ajan perusteella vaan panostavat räätälöityihin digitaalisiin palveluihin ja personoituun hoivaan. Foorumin puhujat totesivat yhteen ääneen luottavansa siihen, että teknologia mahdollistaa paremman hoidon vähemmillä henkilöresursseilla.

Ensimmäisen, maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen Digital Silver -foorumin tavoitteena oli koota kaikki osapuolet, joita tarvitaan ikääntyvän väestön digitaalisten palveluiden tuottamiseen. Osanottajat olivat silmiinpistävästi miessukupuolta. 

Kommentit (0)

Lanta- ja lypsyrobotit ovat korvaamattomia navetoissa. Tuotantolaitoksissa teollisuusrobotit taas hitsaavat ja kokoavat tasalaatuisia tuotteita 24/7 vähentäen työvoiman tarvetta etenkin mekaanisessa vuorotyössä.

Myös vanhustenhoitoa robotoidaan jo silmät kiiluen säästöjen himosta, mutta onko kukaan muistanut kertoa näille putkiaivoisille insinööreille ja liukaskielisille konsulteille, että vanhus ei ole lantakasa eikä työstettävä metallikappale?

Vanhustenhoidon robotointia perustellaan ennen kaikkea sillä, että uljas uusi tekniikka tarjoaa henkilökunnalle aikaa ja voimavaroja vanhusten kanssa seurusteluun. Hyvinvointi lisääntyy. Katin kontit! Lyön vetoa, että ihmisille jaetaan potkuja sitä mukaa kuin robotit marssivat vanhustyöhön.

Mustavalkoinen tarina hyvistä tai pahoista roboteista ei tietenkään kerro koko totuutta. Ikäteknologia tarjoaa jo nyt loistavia sovelluksia, ja robotiikka saattaa parantaa myös vanhusten elämänlaatua, jos sillä ei yritetä ensisijaisesti kompensoida ihmisten välisen kosketuksen ja kohtaamisen puutetta. 

Nykyisin vähät hoitajat siivoavat, pesevät pyykkiä, laittavat ruokaa, annostelevat lääkkeitä ja istuvat tietokoneella, joten vanhusten hoitoon ja hoivaan jää aina vain niukemmin aikaa.

Jospa ei edes yritetä korvata hoitajaa sosiaalisella tai vuorovaikutteisella robotilla. Osaisiko insinööri sen sijaan ohjelmoida robotin tiskaamaan, pyykkäämään ja huolehtimaan vanhustentalon jätehuollosta? Käyttäisikö robottiauto mummoja ja pappoja vaikka ajelulla? Voisiko seksirobotti olla paremman puutteessa ihan okei?

Vanhustyössä robotin ja ihmisen yhteispeli ei ole eettisesti lainkaan ongelmatonta. Milloin sitä aletaan pohtia? 

Lisätietoja: Jari Pirhonen, Geronteknologiasta gerobotiikkaan?
Gerontologia-lehti 1/2016
 

Kommentit (2)

Maija
Liittynyt15.10.2015

Minulle sopisi vallan hyvin yksin asuminen robottien avustamana vanhana, kun en yksinäisyyttä kavahtanut nuorenakaan. Ihmiset ovat läheisyyden tarpeeltaan ja seurallisuudeltaan erilaisia.

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies'

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita palveluja ikääntyneille. Palveluksessanne!

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat