Hoitotahdolla itse kukin voi varmistaa, että omat toiveet otetaan huomioon myös silloin, kun ei enää pysty kertomaan niitä. 

Hoitotahdon sisällön saa ilmaista vapaasti. Parhaimmillaan se on omalla tyylillä kirjoitettu kertomus hoitoon liittyvistä toiveista. Lyhimmillään hoitotahto voi olla valmiiseen lomakkeeseen tehty merkintä, joka ilmaisee toiveen olla pidentämättä elämää tilanteessa, jossa toivoa paranemisesta ei ole.

Hoitotahdon laatimiseen on olemassa erilaisia malleja. Suomen muistiasiantuntijat ry on julkaissut uuden hoitotahtolomakkeen, jossa kerrotaan myös hoitotahdon laatimisesta ja säilyttämisestä.

Hoitotahtolomakkeessa kysytään, onko toiveita kirjattu elämänlaatutestamenttiin tai edunvalvontavaltuutukseen. Nämä ovat erillisiä asiakirjoja, joiden laatimista suositellaan hoitotahdon lisäksi.

Nykyisin hoitotahto on kätevä kirjata sähköisesti Omakanta–palveluun. Toistaiseksi tieto ei siirry sieltä automaattisesti terveydenhuoltoon, joten tahdonilmaisu kannattaa vielä tulostaa. On tärkeää, että hoitotahto on läheisten ja hoitohenkilökunnan tiedossa.

Hoitotahto vähentää omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta hoitoratkaisuissa ja helpottaa lääkäreiden työtä. Hoitotahdon tekijä voi milloin tahansa peruuttaa oman tahtonsa tai muuttaa sen sisältöä. 

Kommentit (3)

Mummo 59

Tehkää, hyvät ihmiset, hoitotahtonne ajoissa. Sen olemassaolosta ei ole mitään haittaa, mutta tahtosi ilmaisemalla, voit säästää läheisesi tekemästä raskaita päätöksiä. Samalla helpotat hoitohenkilökunnan työtä. Suosittelen kaikille!

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies' 

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita vanhuspalveluja − iäkkäiden ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Palveluksessanne! www.geron.fi

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat

Instagram